Jätevesiasiat

Asumisjätevedet muodostuvat pesu-, ruoanlaitto- ja WC – vesistä. Asumisesta syntyvää pesu- ja ruuanlaittovettä kutsutaan harmaaksi jätevedeksi. Jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi myös vesikäymälän huuhteluvedet, kutsutaan mustaksi jätevedeksi. Jäteveden merkittävimpiä aineosia ovat ravinteet, eloperäinen ja muu kiintoaines sekä erilaiset pieneliöt eli mikrobit.

Jäteveden ravinteista merkittävimpiä ovat fosfori ja typpi. Fosfori on monille vesikasveille ns. minimiravinne, eli sen puuttuminen saattaa estää kasvun, vaikka kaikkia muita tarvittavia ravinteita olisi saatavilla ylimäärinkin. Niinpä vastaavasti fosforimäärän äkillinen lisääntyminen järvessä voi aiheuttaa vesikasvuston räjähdysmäisen kasvun. Fosforia joutuu jätevesiin pääasiassa virtsasta ja pesuaineista.

Typpi on toinen tärkeä vesikasvien ravinne ja sekin voi joillakin alueilla olla minimiravinne. Typen eri muodot ovat myös terveydelle haitallisia; esim. suuri nitriittiannos saattaa olla hengenvaarallinen pienille lapsille ja heikkokuntoisille vanhuksille. Typpiyhdisteitä on etenkin wc- vesissä. 

Jäteveden eloperäinen kiintoaines kuluttaa vesiin joutuessaan ja siellä hajotessaan vesien happivaroja ja saattaa siten olla merkittävä syy vesistön happikatoon ja esim. kalakuolemiin. Veden happikato edistää myös ravinteiden vapautumista vesistön pohjasta. Ravinteita vapautuu veteen myös suoraan eloperäisen aineen hajoamistuotteina. Eloperäisen aineen joutuminen vesistöön edistää näin osaltaan vesistön rehevöitymistä. Kaikkialla luonnossa on mikrobeja, ja useimmat niistä ovat täysin harmittomia. Etenkin ulosteissa on kuitenkin myös taudinaiheuttaja mikrobeja, jotka juomaveteen tai ruokaan joutuessaan voivat aiheuttaa ikäviä ja laajojakin epidemioita.

Maapuhdistamot

Jätevesi selkeytetään saostussäiliössä (likakaivo, lokakaivo) ennen johtamista maahanimeytykseen tai maasuodattamoon. Veden tulisi viipyä saostussäiliössä noin 2 vuorokautta, jotta vettä raskaampi kiintoaines ehtii laskeutua säiliön pohjalle ja kevyemmät aineet ,esim. rasvat, nousta veden pintaan. Hyvin toimiva saostussäiliö on elinehto sen jälkeen tulevalle varsinaiselle käsittelyjärjestelmälle. 

Maahanimeyttämö

Maahan imeytyksessä saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan rei’itettyjä, sepelikerroksessa kulkevia imeytysputkia myöten maaperään imeytysalueelle. Puhdistunut jätevesi kulkeutuu lopulta maaperästä pohjaveteen ja /tai vesistöön. Maaperässä jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi, jolloin lika-aineita ja ravinteita kiinnittyy maahiukkasiin. Imeytysputkien alapuolella olevan maa-aineksen pintaan muodostuu myös pieneliökanta, joka hajottaa jäteveden orgaanista ainesta ja kuluttaa jäteveden ravinteita. Imeytyksessä toimiva tuuletus on ratkaisevan tärkeää pieneliökannan muodostumiselle, siksi imeytysputkien päistä pitää nousta tuuletusputket maan pinnan yläpuolelle.

Maahanimeyttämö vaatii toimiakseen sopivasti vettä johtavan maaperän, järjestelmä ei sovellu esimerkiksi savimaille tai muille alueille, joissa maaperä ei ime vettä riittävästi. Rakennuspaikalla onkin ennen järjestelmän valintaa teetettävä huolelliset maaperätutkimukset ja imeytyskokeet. Maahanimeyttämön läheisyydessä ei myöskään saa olla syväjuurisia pensaita tai puita, jotka kosteutta kohti hakeutuessaan ne saattaisivat tukkia imeytyskentän tai –ojaston.

Maasuodattamo

Maasuodattamossa saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan imeytysputkilla maasuodatinkenttään, jossa se puhdistuu kulkeutuessaan tarkoitukseen sopivan suodatinkerroksen lävitse. Puhdistunut jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa takaisin putkistoihin ja johdetaan muualle purkuputkea pitkin.

Maasuodattamo soveltuu ratkaisuksi silloin, kun maahan imeyttäminen ei ole mahdollista maaperän laadun tai pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Maasuodattamon pohja on kuitenkin syytä rakentaa täysin tiiviiksi ja purkuputken sijoituspaikka on mietittävä huolellisesti haittojen ehkäisemiseksi. 

Maasuodattamo rakennetaan tontille kerroksittain. Kokooma-, suodatin- ja jakokerrosten maa-aineksen oikea raekoko on erittäin tärkeä suodattamon toimivuuden kannalta. Suodattamo vaatii tontilta riittäviä korkeuseroja (tai pumppauksen), korkeusero tuloviemärin ja käsitellyn jäteveden purkuputken välillä tulisi olla noin 1,5 m. 

Kuten imeyttämössä, myös suodattamossa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että järjestelmän tuuletus on tehty oikein, sillä jätevettä puhdistava pieneliöstö tarvitsee happea elääkseen.

Imeytyskuopat ja -kaivot

Perinteiset imeytyskaivot ja –kuopat soveltuvat vähäisten jätevesien käsittelyyn esim. kantovedellisille mökeille ja saunoille. Tällaisessa järjestelmässä on tärkeää huolehtia siitä, että imeytykseen johdettu vesi ei pääse valumaan maanpintaa pitkin vesistöön tai talousvesikaivoon. Nämä järjestelmät eivät sovellu tavanomaisen vakituisen asumisen jätevesien käsittelyyn.

Laitepuhdistamot – tilaa säästävä ratkaisu

Mikä on laitepuhdistamo?

Laitepuhdistamoiksi kutsutaan ovat kokonaan tai ainakin pääosin tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita. Käytännössä laitepuhdistamoita kutsutaan myös pienpuhdistamoiksi, pakettipuhdistamoiksi tai panospuhdistamoiksi. Tavallisesti käytetään joko biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Yleensä laitepuhdistamot vievät tontilla vähemmän tilaa kuin vastaavaan kuormitukseen mitoitetut maapuhdistamot (maahanimeyttämö tai maasuodattamo). Jos laitepuhdistamon hoito laiminlyödään tai se on asiantuntematonta, jäävät puhdistustulokset saostussäiliöiden tasolle.

Puhdistamot ovat erilaisia ja käyttökohteet ovat erilaisia. Kaikki mallit eivät sovellu kaikkiin paikkoihin, joten suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää asiantuntijaa apuna.

Laitepuhdistamon valinnassa tärkeää

• Olenko valmis käyttämään aikaa puhdistamon ylläpitoon?
• Minkälaista jätevettä puhdistamolla on tarkoitus käsitellä?
  • WC-vesiä, harmaita jätevesiä vai molempia?
• Onko kiinteistön käyttö jatkuvaa vai satunnaista?
• Mitä huoltotoimenpiteitä puhdistamo vaatii toimiakseen?
  • Vaatiiko huolto ammattilaisen vai pystyykö kiinteistön omistaja suoriutumaan niistä?
• Mitkä ovat puhdistamon asennus- ja käyttökustannukset?

Umpisäiliö

Umpisäiliö ei ole varsinainen jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaan väliaikainen varasto jätevedelle. Säiliö tyhjennetään sen täyttyessä ja kerätty jätevesi jatkokäsitellään kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.  

Umpisäiliöön voidaan johtaa kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet tai pelkät wc-vedet. Umpisäiliöitä käytetään usein ranta- ja pohjavesialueilla erityisesti wc-vesien keräämiseen, tällöin muut jäteevet täytyy käsitellä erikseen maa- tai laitepuhdistamossa (esim. harmaavesisuodatin). Näitä kutsutaan usein kaksivesijärjestelmiksi. Umpisäiliö voidaan ottaa käyttöön myös väliaikaisratkaisuna, esim. jos viemäröinti on vasta tulossa alueelle.

Kuivakäymälät

Kuivakäymälä on hyvä vaihtoehto wc-vesien johtamiselle umpisäiliöön. Tavanomaisen vesikäymälän osuus kotitalouksien jätevedestä on 20 – 30 %. Kuivakäymälät ovat tehokas keino vähentää jätevesien määrää ja niiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja soveltuvat erityisen hyvin haja-asutusalueille, joilla käymäläjätteen käsittely onnistuu omalla kiinteistöllä.

Jätevesien käsittelyn näkökulmasta kuivakäymälät ovat usein yksinkertaisin ratkaisu poistaa käymälävesien aiheuttama ympäristökuormitus ja siten vähentää tarvetta olemassa olevan jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistamiseen. Kuivakäymälät tarjoavat useita toimintaperiaatteiltaan vaihtelevia ratkaisuja käymäläjätteen käsittelyyn sisä- ja ulkotiloissa niin vakituisilla kuin loma-asunnoillakin.

Kuivakäymälän hankinnassa huomioitavia seikkoja (pdf, 35 KB)

Yleisimmistä kuivakäymälätyypit (pdf, 79 KB)

Kuivakäymälöiden edistäjä Käymäläseura Huussi ry 

Liittyminen viemäriverkostoon

Ennen kuin kiinteistönomistaja alkaa harkita kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa, tulee hänen selvittää, onko liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriin mahdollista tai jopa pakollista. Vesihuoltolaitosten vahvistetuilla toiminta-alueilla on lähtökohtainen liittymisvelvoite verkostoon. Lisäksi erityisesti  asemakaavoitettujen alueiden lähellä voi olla vesi- ja viemäriverkostojen laajennussuunnitelmia, joita kannattaa kysellä kunnasta.

Viemäriverkkoon liittyminen on kiinteistön omistajalle lähes vaivaton. Vesihuoltolaitos vastaa viemäriverkon toimivuudesta ja puhdistamosta.

Usean kiinteistön yhteisratkaisut

Jos yleinen viemäriverkko on tavoittamattomissa, mutta kiinteistöt lähellä toisiaan, kannattaa selvittää mahdollisuutta yhteisen puhdistamon rakentamiseen. Yhteisellä puhdistamolla voidaan päätyä kustannuksiltaan reilusti edullisempaan vaihtoehtoon, kun erillisesti toteutetuilla jätevesijärjestelmillä. Säästöjä syntyy hankinta- ja käyttökustannuksiin. Järjestelmän huoltokin voidaan antaa kustannustehokkaasti huoltoyrityksen hoidettavaksi.

Huomioitavaa yhteispuhdistamoissa

• Sopimusasiat
  • Kenen maalle puhdistamo tehdään: rasitteen perustaminen
  • Vastaavatko järjestelmän huollosta asukkaat, kunta vain huoltoliike: huoltovastuu
• Suunnittelu
  • Eri vaihtoehtojen kustannusvertailu koko elinkaaren ajalle
  • Eri vaihtoehtojen pohdinta maaperän, rakentamisen ja huollon järjestämiennäkökulmasta.
  • Kuormituksen laatu ja tasaisuus: vakituiset asunnot, loma-asunnot, maitotilat
• Vaihtoehtoisia organisointimalleja
  • Erilaiset yhtiöt ja osuuskunta
  • Erillisiin keskinäisiin sopimuksiin perustuva yhteenliittymä
  • Yhteishankinta suunnittelussa, tarvikkeissa ja urakoinnissa erillisille kiinteistöille

Urakoitsijan hyvien käytänteiden vinkit

  Mitä jätevesijärjestelmää rakentavan urakoitsijan on hyvä muistaa?

• Tunne vastuusi
  • Opettele suunnitelmien lukeminen
  • Päivitä jatkuvasti osaamistasi rakentamisesta ja järjestelmien ominaisuuksista
  • Älä ryhdy töihin, jos suunnitelma on puutteellinen
  • Älä ryhdy töihin, jos suunnitelmaa ei ole luvitettu asianmukaisesti
  • Selvitä kunnan määräykset, jotta tiedät ja osaat kertoa niistä tarvittaessa
• Rakenna palveluverkosto ja markkinoi palvelujasi
• Sovi työmaalla tehtävistä muutoksista yhdessä viranomaisen, suunnittelijan ja kiinteistön omistajan kanssa.
  • Huolehdi, että muutokset päivitetään suunnitelmaan
  • Jos asukas haluaa poiketa suunnitelmasta, kerro hänelle sen vaikutuksista ja kannusta häntä suunnitelman mukaiseen toteutukseen.
• Muista, että yhdelläkin huolimattomalla toteutuksella on pitempi kaiku kuin kymmenellä onnistuneella toteutuksella!

Myyjän hyvien käytänteiden vinkit

Mitä laite- ja tarvikemyyjän on hyvä muistaa jätevesijärjestelmien myynnissä?

• Varmista että asiakas tietää tarvitsevansa toimenpide- tai rakennusluvan järjestelmän rakentamiselle
• Myy tarvikkeet vain suunnitelman mukaan 
• Jos asiakkaalla ei ole suunnitelmaa, opasta häntä teettämään se asiantuntijalla
• Mikäli asiakas on hankkimassa tietoa eri järjestelmistä, esittele hänelle sellaisia. Muista kertoa että suunnittelijan tehtävä on varmistaa järjestelmän soveltuminen kohteeseen.

Tietoa jätevesijärjestelmien suunnittelijoille

Täältä löydät perustietoa jätevesijärjestelmien suunnittelemisesta ja siitä mitä suunnitelman tulisi talousjätevesiasetuksen ja hyviksi havaittujen käytänteiden perusteella sisältää.  

Kiinteistöllä tehtävien maaperätutkimusten suorittamiseen löytyy myös tarkat ohjeet.

Ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen (pdf)

Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelu- ja mitoitusohje

Haja-asutusalueelle rakennettavan uudisrakennuksen jätevesijärjestelmästä on tehtävä ns. talousjätevesiasetuksen mukainen suunnitelma sekä käyttö- ja huolto-ohjeet.

Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii pääasiallisesti vähintään toimenpideluvan. Jos kiinteistöllä rakennetaan uutta rakennusta tai peruskorjataan vanhaa, on jätevesien käsittelyjärjestelmä laitettava samalla kuntoon. Suunnitelma liitetään tällöin rakennuslupahakemukseen. Jos kiinteistöllä on tarkoitus kunnostaa tai uusia pelkästään jätevesien käsittelyjärjestelmä, suunnitelma liitetään toimenpidelupahakemukseen.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelman yleiset vaatimukset

• Suunnitelma perustuu riittäviin rakennuskohteen maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteiden ja talousvesikaivojen selvityksiin.
• Jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella ottaen huomioon kohteen suunniteltu ja muu mahdollinen käyttö ja sen vaihtelu rakennusten elinkaaren aikana.
• Suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne, jäteveden käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta; mikäli suunnitellun jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustuloksista ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ei ole esitettävissä luotettavaa tietoa, suunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan.
• Sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä.
• Jätevesijärjestelmän suunnitelma on riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä ja valvoa rakentamistyön laatu.
• Jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä, maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa.
• Säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet suunnitellaan siten, että hoito- ja huoltotoimet voidaan suorittaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta.
• Jätevesien käsittelyjärjestelmään suunnitellaan tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä; jätevesien umpisäiliössä täyttymistä osoittava varo- ja hälytyslaite on aina tarpeellinen;
• Suunnitelmassa esitetään lisäksi jätevesijärjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot:
  • toimista, joilla ehkäistään käsittelemättömien talousjätevesien kuormitusta.
  • jäteveden käsittelyjärjestelmästä ja sen laitteista mitoitustietoineen.
  • putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista ja korkeusasemasta suhteessa lähellä jätevesijärjestelmän mahdollisessa vaikutuspiirissä sijaitseviin rakennuksiin, talousvesikaivoihin tai muuhun vedenottoon, pinta- ja pohjavesiin sekä muuhun maankäyttöön.
  • talousjäteveden käsittely- ja purkupaikan mitatusta pintaveden ja pohjavesipinnan korkeudesta sekä perusteltu arvio edellä mainitun vedenpinnan ylimmästä korkeudesta ja siitä miten jätevesijärjestelmä tällöin toimii.
  • hälytys- ja valvontalaitteiden suunnitellusta toiminnasta.
  • säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativista kohteista sekä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavista rakenteista ja kulkureiteistä kuten huoltoteistä, käytettävistä rakennusten sisätiloista ja niiden kulkuyhteyksistä sekä sähkö- ja vesipisteistä.
  • sekä muista tarpeellisista tiedoista.

Lisätietoja

Jätevesijärjestelmän suunnitelman sisältö (pdf, 17 KB)

Kiinteistöllä tehtävät maaperätutkimukset (pdf, 1 324 KB)

Maahanimeyttämön rakentamista edeltävät esitutkimukset (pdf, 50 KB)

Suunnittelijan hyvien käytänteiden vinkit

Mitä jätevesijärjestelmän suunnittelijan on hyvä muistaa?

Ennen kiinteistökäyntiä selvitä

• Taustatiedot: viemäriverkoston läheisyys, yhteistyö naapureiden kanssa
• Kunnan erityismääräykset: kaava, rakennusjärjestys, ranta- tai pohjavesialue

Rakennuspaikalla selvitä kiinteistönomistajan kanssa

• perustiedot: talon piirustukset, asemapiirros, kartta, tontin pinta-ala
• kiinteistön rakentamissuunnitelmat
• nykyisen jätevesijärjestelmän kunto
• kuormituksen määrittely ja mitoitus
• soveltuvien menetelmien kartoitus tontin olosuhteiden ja omistajan näkemysten ja huoltovalmiuden mukaan

Esittele asiakkaalle kohteeseen soveltuvat jätevesien käsittelyjärjestelmät

Kuuntele asukkaan toiveita

Laadukas suunnitelmaselostus sisältää 

• perustiedot kiinteistöstä ja sen omistussuhteista
• alueen yleiskuvaus
• järjestelmän valinnan perustelut
• järjestelmän mitoitus
• kuvaus järjestelmän toiminnasta
• arvio saavutettavasta puhdistustuloksesta
• arvio puhdistamon ympäristökuormituksesta
• rakennusselostus
• ohjeet rakentamisvaiheen dokumentoinnista
• suunnittelijan yhteystiedot

Suunnitelmaselostuksen liitteeksi tarvitaan

• • muistio maastomittauskäynniltä
  • peruskarttaote esim. 1:20 000
  • asemapiirros esim. 1:500
  • taso- ja leikkauspiirustukset 1:20 tai 1:50
  • tarvittaessa maasuodatinhiekan mitoitusohje
  • jätevesijärjestelmän asennusohje
  • jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje
  • häiriölista ja korjausmahdollisuudet 
  • Lupaa varten: naapurien kuuleminen, jos purkupaikka naapurin puolella tai rajalla

Rakentamisvaiheessa asiakkaalle kannattaa tarjota myös:

• Aloituskokous
• Tarpeelliset rakentamisaikaiset tarkistuskäynnit, mahdollisista muutoksista tehdään muutospiirustukset
• Lopputarkastus sekä käyttö- ja huolto-ohjeen läpikäynti
• Käytön opastus asiakkaalle (esim. lietteen jatkokäsittely)