Jätevesiasiat

Kaipaatko tietoa vesihuollosta? Näiltä sivuilta löydät tietoa hajajätevesien käsittelystä, vesiosuuskuntien koulutuksista sekä vesihuoltoon liittyvästä projektitoiminnasta.

Lyhyesti jätevesistä

Jätevesien muodostuminen

Asumisjätevedet muodostuvat pesu-, ruoanlaitto- ja WC – vesistä. Asumisesta syntyvää pesu- ja ruuanlaittovettä kutsutaan harmaaksi jätevedeksi. Jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi myös vesikäymälän huuhteluvedet, kutsutaan mustaksi jätevedeksi. Jäteveden merkittävimpiä aineosia ovat ravinteet, eloperäinen ja muu kiintoaines sekä erilaiset pieneliöt eli mikrobit.

Jätevesien koostumus

Jäteveden ravinteista merkittävimpiä ovat fosfori ja typpi. Fosfori on monille vesikasveille ns. minimiravinne, eli sen puuttuminen saattaa estää kasvun, vaikka kaikkia muita tarvittavia ravinteita olisi saatavilla ylimäärinkin. Niinpä vastaavasti fosforimäärän äkillinen lisääntyminen järvessä voi aiheuttaa vesikasvuston räjähdysmäisen kasvun. Fosforia joutuu jätevesiin pääasiassa virtsasta ja pesuaineista.

Typpi on toinen tärkeä vesikasvien ravinne ja sekin voi joillakin alueilla olla minimiravinne. Typen eri muodot ovat myös terveydelle haitallisia; esim. suuri nitriittiannos saattaa olla hengenvaarallinen pienille lapsille ja heikkokuntoisille vanhuksille. Typpiyhdisteitä on etenkin wc- vesissä. 

Jäteveden eloperäinen kiintoaines kuluttaa vesiin joutuessaan ja siellä hajotessaan vesien happivaroja ja saattaa siten olla merkittävä syy vesistön happikatoon ja esim. kalakuolemiin. Veden happikato edistää myös ravinteiden vapautumista vesistön pohjasta. Ravinteita vapautuu veteen myös suoraan eloperäisen aineen hajoamistuotteina. Eloperäisen aineen joutuminen vesistöön edistää näin osaltaan vesistön rehevöitymistä. Kaikkialla luonnossa on mikrobeja, ja useimmat niistä ovat täysin harmittomia. Etenkin ulosteissa on kuitenkin myös taudinaiheuttaja mikrobeja, jotka juomaveteen tai ruokaan joutuessaan voivat aiheuttaa ikäviä ja laajojakin epidemioita.

Jätevesiasiat -osion sisällöt

Asukkaan muistilista

Mitä asukkaan kannattaa muistaa uudistaessaan jätevesijärjestelmäänsä?

Selvitä ensiksi miten jätevedet kiinteistölläsi käsitellään ja tarvitseeko jätevesien käsittelyä kunnostaa. Tämä onnistuu laatimalla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä.

1.  Tee selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä

2.   Varmista tarvittaessa kunnan viranomaisen näkemys korjaustarpeeseen, erityisesti silloin, jos kiinteistö sijaitsee ranta-alueella (100 m rantaviivasta) tai pohjavesialueella.

3.    Hanki ammattitaitoinen suunnittelija

  • kiinteistöllä tulee tehdä maastokäynti, jonka aikana selvitetään esim. korkeuserot ja maaperän laatu
  • kysele suunnittelijalta mitä eri mahdollisuuksia on järjestää jätevesien käsittely kiinteistölläsi
  • lopullisen valinnan teet itse, mutta suunnittelijaa kannattaa kuunnella
  • tarkista että suunnitelma vastaa sitä, mistä olette suunnittelijan kanssa sopineet

4.   Hae rakennus- tai toimenpidelupa tai tee ilmoitus rakentamisesta. Luvan tarpeen selvität kunnan rakennusvalvonnasta.

5.   Hanki ammattitaitoinen urakoitsija rakentamaan suunniteltu järjestelmä 

6.   Hanki suunnitelman mukaiset tarvikkeet ja maa-ainekset

7.   Dokumentoi rakennusvaiheet esim. valokuvaamalla eri työvaiheita

8.   Noudata järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeita

Selvitys jätevesijärjestelmästä

Mikä on selvitys?

Selvityksen avulla kartoitetaan nykyinen jäteveden käsittelyjärjestelmä sekä selvitetään sen toimivuus. Tämä on oleellinen tieto myös kiinteistönhaltijalle, jonka tulisi huolehtia järjestelmän toimivuudesta. Selvityksen perusteella arvioidaan kiinteistön jätevesien aiheuttama kuormitus ympäristöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä onko järjestelmän puhdistuskyky riittävä vai täytyykö sitä parantaa?

Jokaisella haja-asutusalueen rakennetulla kiinteistöllä on oltava selvitys tämän hetkisestä jäteveden käsittelystään. Selvitys tulee aina tehdä kirjallisesti ja säilyttää kiinteistöllä. Selvitys esitetään pyydettäessä viranomaiselle.

Apua selvityksen tekoon

Selvitystyön helpottamiseksi on laadittu lomakkeita ja ohjeita. Sivun alareunasta löydät lomakkeen, jonka huolellisesti täyttämällä sinulla on selvitys, joka täyttää vaatimukset. Selvityksiin on hyvä liittää peruskarttaote, jossa näkyy kiinteistön sijainti sekä asemapiirros, josta käy ilmi rakennukset, jätevesien muodostumispaikat, jätevesijärjestelmän osat ja purkupaikka. Myös lähellä sijaitsevat talousvesikaivot on hyvä merkitä piirrokseen. Piirrokseen löytyy mallipohja sivun alareunasta.

Selvityksen voi tehdä myös tyhjälle paperille

Kirjaa muistiin ainakin seuraavat asiat:

  • Omistajan ja haltijan tiedot, jos haltija eri kuin omistaja sekä yhteystiedot.
  • Kiinteistön sijainti (katuosoite), tilan nimi ja rekisterinumero sekä tilan pinta-ala.
  • Rakennuksen tiedot: käyttötarkoitus, henkilömäärä, huoneistoala, käyttöaika vuodessa.
  • Talousveden hankinta ja syntyvät jätevedet (wc, tiski-ja pesukonevedet, suihku, kylpyamme ym).
  • Jätevesien käsittelyjärjestelmän kuvaus, esikäsittely, varsinainen käsittely ja purkupaikka.
  • Jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnon ja toimivuuden arviointi.
  • Arvio järjestelmän puhdistustehosta/ ympäristöön aiheutuvasta kuormituksesta.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi selvityksestä tulee käydä ilmi tieto jätevettä tuottavan rakennuksen sijainnista pohjavesialueella, hyvin lähellä rantaa (100m), saaressa, suojelualueella tai muussa erityiskohteessa.

Huolellisesti tehdystä selvityksestä on apua myös suunnittelijalle, jos järjestelmä aiotaan kunnostaa. Mikäli jätevesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu vuonna 2004 tai sen jälkeen, tulisi sinulta löytyä suunnitelma. Et tarvitse erillistä selvitystä, mikäli suunnitelma vastaa olemassa olevaa jätevesijärjestelmää. 

Lisätietoja

Selvityslomakkeet on laadittu "vanhan" jätevesiasetuksen voimassa ollessa, mutta ne ovat edelleen käyttökelpoisia. Keväällä 2017 voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset ja uusi jätevesiasetus eivät muuttaneet selvitysvelvollisuutta eikä selvityksen sisältöä. 

Selvityslomake - tulostettava versio (pdf, 194 KB)

Selvitysten asemapiirrosliite -pohja (pdf, 50 KB)

Maahanimeyttämön ja maasuodattamon erot (pdf, 364 KB) – avuksi selvityksen tekoon

Järjestelmän kuntotarkastusohje (pdf, 14 KB) - avuksi, kun mietitään onko nykyinen järjestelmä riittävä

Jäteveden käsittelyjärjestelmät

Jäteveden käsittely

Jätevesien käsittelyn tavoitteena on erottaa vesi ja lika-aineet toisistaan. Käsitellyn jäteveden tulisi olla niin puhdasta, ettei se aiheuta haittaa terveydelle ja ympäristölle.

Jos kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta liittyä vesihuoltolaitoksen (kunnallinen tai osuuskunta) viemäriverkostoon, täytyy jätevedet käsitellä kiinteistökohtaisesti. Jätevesien käsittelyjärjestelmiä on useita, eikä aina tarvita edes suuria remontteja. Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät vaativatkin aina huolellisen ja asiantuntevan suunnittelun, jotta järjestelmästä tulisi toimiva sekä kyseessä olevaan paikkaan sopiva. 

Käymäläjätteen erottaminen muista jätevesistä on suositeltava vaihtoehto, jolloin jäljelle jäävien "harmaiden jätevesien" käsittely on yksinkertaisempaa ja edullisempaa. WC-jätevedet voidaan johtaa umpisäiliöön tai kiinteistölle voidaan hankkia kuivakäymälä, joka on noussut tänä päivänä yhä suositummaksi vaihtoehdoksi.

Miten päästään parhaaseen lopputulokseen jätevesien käsittelyssä?

Jätevesijärjestelmän suunnittelu on tehtävä, mikäli mahdollista, rakennusten suunnittelun yhteydessä, jotta saadaan valittua toimivin ja tontille sopivin käsittelyjärjestelmä.

Yleiseen viemäriin liittyminen onkin suositeltavin jätevesien käsittelyratkaisu, jos se vain on mahdollista. Joissain tapauksissa voi olla kannattavaa toteuttaa vain väliaikainen ratkaisu, jos rakennusalueelle on tulossa kunnallinen tai osuuskunnan viemäröinti.

Jos yhteiseen viemäriin liittyminen ei kuitenkaan ole mahdollista, on jätevesien käsittely suunniteltava muutaman talouden yhteisratkaisuna tai kiinteistökohtaisesti. Näissä tapauksissa suositellaan valitsemaan kiinteistölle kuivakäymälä, joka keventää jätevesien käsittelyä huomattavasti ja on tämän päivän tuotekehityksen ansiosta harkinnan arvoinen ratkaisu.

Kuntien on jätevesien käsittelyvaatimuksissa huomioitava alueen herkkyys jätevesien ympäristövaikutuksille. Myös alueiden käyttötarpeet edellyttävät erilaisia käsittelyvaatimuksia. Esimerkiksi tärkeillä pohjavesialueilla vaaditaan jätevesien käsittelyn suunnittelussa erityistä huolellisuutta, kun taas harvaan asutuilla metsämailla voidaan toteuttaa yksinkertaisempiakin ratkaisuja.

Maapuhdistamot

Maapuhdistamot

Jätevesi selkeytetään saostussäiliössä (likakaivo, lokakaivo) ennen johtamista maahanimeytykseen tai maasuodattamoon. Veden tulisi viipyä saostussäiliössä noin 2 vuorokautta, jotta vettä raskaampi kiintoaines ehtii laskeutua säiliön pohjalle ja kevyemmät aineet ,esim. rasvat, nousta veden pintaan. Hyvin toimiva saostussäiliö on elinehto sen jälkeen tulevalle varsinaiselle käsittelyjärjestelmälle. 

Maahanimeyttämö

Maahan imeytyksessä saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan rei’itettyjä, sepelikerroksessa kulkevia imeytysputkia myöten maaperään imeytysalueelle. Puhdistunut jätevesi kulkeutuu lopulta maaperästä pohjaveteen ja /tai vesistöön. Maaperässä jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi, jolloin lika-aineita ja ravinteita kiinnittyy maahiukkasiin. Imeytysputkien alapuolella olevan maa-aineksen pintaan muodostuu myös pieneliökanta, joka hajottaa jäteveden orgaanista ainesta ja kuluttaa jäteveden ravinteita. Imeytyksessä toimiva tuuletus on ratkaisevan tärkeää pieneliökannan muodostumiselle, siksi imeytysputkien päistä pitää nousta tuuletusputket maan pinnan yläpuolelle.

Maahanimeyttämö vaatii toimiakseen sopivasti vettä johtavan maaperän, järjestelmä ei sovellu esimerkiksi savimaille tai muille alueille, joissa maaperä ei ime vettä riittävästi. Rakennuspaikalla onkin ennen järjestelmän valintaa teetettävä huolelliset maaperätutkimukset ja imeytyskokeet. Maahanimeyttämön läheisyydessä ei myöskään saa olla syväjuurisia pensaita tai puita, jotka kosteutta kohti hakeutuessaan ne saattaisivat tukkia imeytyskentän tai –ojaston.

Maasuodattamo

Maasuodattamossa saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan imeytysputkilla maasuodatinkenttään, jossa se puhdistuu kulkeutuessaan tarkoitukseen sopivan suodatinkerroksen lävitse. Puhdistunut jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa takaisin putkistoihin ja johdetaan muualle purkuputkea pitkin.

Maasuodattamo soveltuu ratkaisuksi silloin, kun maahan imeyttäminen ei ole mahdollista maaperän laadun tai pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Maasuodattamon pohja on kuitenkin syytä rakentaa täysin tiiviiksi ja purkuputken sijoituspaikka on mietittävä huolellisesti haittojen ehkäisemiseksi. 

Maasuodattamo rakennetaan tontille kerroksittain. Kokooma-, suodatin- ja jakokerrosten maa-aineksen oikea raekoko on erittäin tärkeä suodattamon toimivuuden kannalta. Suodattamo vaatii tontilta riittäviä korkeuseroja (tai pumppauksen), korkeusero tuloviemärin ja käsitellyn jäteveden purkuputken välillä tulisi olla noin 1,5 m. 

Kuten imeyttämössä, myös suodattamossa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että järjestelmän tuuletus on tehty oikein, sillä jätevettä puhdistava pieneliöstö tarvitsee happea elääkseen.

Imeytyskuopat ja -kaivot

Perinteiset imeytyskaivot ja –kuopat soveltuvat vähäisten jätevesien käsittelyyn esim. kantovedellisille mökeille ja saunoille. Tällaisessa järjestelmässä on tärkeää huolehtia siitä, että imeytykseen johdettu vesi ei pääse valumaan maanpintaa pitkin vesistöön tai talousvesikaivoon. Nämä järjestelmät eivät sovellu tavanomaisen vakituisen asumisen jätevesien käsittelyyn.

Laitepuhdistamot

Laitepuhdistamot – tilaa säästävä ratkaisu

Mikä on laitepuhdistamo?

Laitepuhdistamoiksi kutsutaan ovat kokonaan tai ainakin pääosin tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita. Käytännössä laitepuhdistamoita kutsutaan myös pienpuhdistamoiksi, pakettipuhdistamoiksi tai panospuhdistamoiksi. Tavallisesti käytetään joko biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Yleensä laitepuhdistamot vievät tontilla vähemmän tilaa kuin vastaavaan kuormitukseen mitoitetut maapuhdistamot (maahanimeyttämö tai maasuodattamo). Jos laitepuhdistamon hoito laiminlyödään tai se on asiantuntematonta, jäävät puhdistustulokset saostussäiliöiden tasolle.

Puhdistamot ovat erilaisia ja käyttökohteet ovat erilaisia. Kaikki mallit eivät sovellu kaikkiin paikkoihin, joten suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää asiantuntijaa apuna.

Laitepuhdistamon valinnassa tärkeää

  • Olenko valmis käyttämään aikaa puhdistamon ylläpitoon?
  • Minkälaista jätevettä puhdistamolla on tarkoitus käsitellä?
    • WC-vesiä, harmaita jätevesiä vai molempia?
  • Onko kiinteistön käyttö jatkuvaa vai satunnaista?
  • Mitä huoltotoimenpiteitä puhdistamo vaatii toimiakseen?
    • Vaatiiko huolto ammattilaisen vai pystyykö kiinteistön omistaja suoriutumaan niistä?
  • Mitkä ovat puhdistamon asennus- ja käyttökustannukset?

Muut vaihtoehdot

Umpisäiliö

Umpisäiliö ei ole varsinainen jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaan väliaikainen varasto jätevedelle. Säiliö tyhjennetään sen täyttyessä ja kerätty jätevesi jatkokäsitellään kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.  

Umpisäiliöön voidaan johtaa kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet tai pelkät wc-vedet. Umpisäiliöitä käytetään usein ranta- ja pohjavesialueilla erityisesti wc-vesien keräämiseen, tällöin muut jäteevet täytyy käsitellä erikseen maa- tai laitepuhdistamossa (esim. harmaavesisuodatin). Näitä kutsutaan usein kaksivesijärjestelmiksi. Umpisäiliö voidaan ottaa käyttöön myös väliaikaisratkaisuna, esim. jos viemäröinti on vasta tulossa alueelle.

Kuivakäymälät

Kuivakäymälä on hyvä vaihtoehto wc-vesien johtamiselle umpisäiliöön. Tavanomaisen vesikäymälän osuus kotitalouksien jätevedestä on 20 – 30 %. Kuivakäymälät ovat tehokas keino vähentää jätevesien määrää ja niiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja soveltuvat erityisen hyvin haja-asutusalueille, joilla käymäläjätteen käsittely onnistuu omalla kiinteistöllä.

Jätevesien käsittelyn näkökulmasta kuivakäymälät ovat usein yksinkertaisin ratkaisu poistaa käymälävesien aiheuttama ympäristökuormitus ja siten vähentää tarvetta olemassa olevan jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistamiseen. Kuivakäymälät tarjoavat useita toimintaperiaatteiltaan vaihtelevia ratkaisuja käymäläjätteen käsittelyyn sisä- ja ulkotiloissa niin vakituisilla kuin loma-asunnoillakin.

Kuivakäymälän hankinnassa huomioitavia seikkoja (pdf, 35 KB)

Yleisimmistä kuivakäymälätyypit (pdf, 79 KB)

Kuivakäymälöiden edistäjä Käymäläseura Huussi ry 

Liittyminen viemäriverkostoon

Ennen kuin kiinteistönomistaja alkaa harkita kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa, tulee hänen selvittää, onko liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriin mahdollista tai jopa pakollista. Vesihuoltolaitosten vahvistetuilla toiminta-alueilla on lähtökohtainen liittymisvelvoite verkostoon. Lisäksi erityisesti  asemakaavoitettujen alueiden lähellä voi olla vesi- ja viemäriverkostojen laajennussuunnitelmia, joita kannattaa kysellä kunnasta.

Viemäriverkkoon liittyminen on kiinteistön omistajalle lähes vaivaton. Vesihuoltolaitos vastaa viemäriverkon toimivuudesta ja puhdistamosta.

Usean kiinteistön yhteisratkaisut

Jos yleinen viemäriverkko on tavoittamattomissa, mutta kiinteistöt lähellä toisiaan, kannattaa selvittää mahdollisuutta yhteisen puhdistamon rakentamiseen. Yhteisellä puhdistamolla voidaan päätyä kustannuksiltaan reilusti edullisempaan vaihtoehtoon, kun erillisesti toteutetuilla jätevesijärjestelmillä. Säästöjä syntyy hankinta- ja käyttökustannuksiin. Järjestelmän huoltokin voidaan antaa kustannustehokkaasti huoltoyrityksen hoidettavaksi.

Huomioitavaa yhteispuhdistamoissa

  • Sopimusasiat
    • Kenen maalle puhdistamo tehdään: rasitteen perustaminen
    • Vastaavatko järjestelmän huollosta asukkaat, kunta vain huoltoliike: huoltovastuu
  • Suunnittelu
    • Eri vaihtoehtojen kustannusvertailu koko elinkaaren ajalle
    • Eri vaihtoehtojen pohdinta maaperän, rakentamisen ja huollon järjestämiennäkökulmasta.
    • Kuormituksen laatu ja tasaisuus: vakituiset asunnot, loma-asunnot, maitotilat
  • Vaihtoehtoisia organisointimalleja
    • Erilaiset yhtiöt ja osuuskunta
    • Erillisiin keskinäisiin sopimuksiin perustuva yhteenliittymä
    • Yhteishankinta suunnittelussa, tarvikkeissa ja urakoinnissa erillisille kiinteistöille

Järjestelmän rakentaminen

Jätevesijärjestelmät kuntoon

Jätevesijärjestelmä tulee rakentaa etukäteen tehdyn suunnitelman ja myönnetyn luvan mukaisesti. Rakentaminen tulee toteuttaa huolellisesti ja ammattitaidolla.

Jätevesijärjestelmän rakentamisessa huomioitavaa

  • Rakentamisessa on käytettävä ammattitaitoista urakoitsijaa.
  • Ennalta laadittua suunnitelmaa tulee noudattaa tarkoin.
  • Käytettävät maa-ainekset on oltava suunnitelman mukaiset.
  • Rakentaminen kannattaa dokumentoida esimerkiksi kuvaamalla kaikki vaiheet.
  • Mahdolliset muutokset tulee kirjata suunnitelmaan, isot muutokset täytyy hyväksyttää kunnassa (lupa).
  • Rakentaminen on tehtävä huolella kaikkien järjestelmien ja järjestelmän osien kohdalla.
  • Tarvittaessa on hyvä kysyä neuvoa suunnittelijalta. 
  • Säiliöt, tarkastuskaivot, pumppaamot ja laitepuhdistamot on asennettava vaakasuoraan.
  • Alusta on tiivistettävä ennen asennusta, ettei painumia tule peittämisvaiheessa.
  • Säiliöt yms. rakenteet on ankkuroitava tukevasti maahan ohjeiden mukaisesti.
  • Kaivantojen täytemaa tulee olla kivetöntä hiekkaa.
  • Järjestelmä on tarvittaessa lämpöeristettävä.
  • Maanpinta muotoillaan niin, että esim. sulamisvedet valuvat pois järjestelmän päältä.
  • Sähköliitännät saa tehdä vain ammattilainen.

Järjestelmien käyttö ja huolto

Miten voit toiminnallasi varmistaa jätevesijärjestelmäsi toimivuuden?

Olipa kyseessä yksityinen tai kunnan puhdistamo, kaikki muu kuin jätevesi haittaa jäteveden puhdistusta ja voi tukkia järjestelmän. Älä siis kaada viemäriin ruuantähteitä tai ongelmajätteitä, vaatteita tai esineitä ja käytä mahdollisimman mietoja pesuaineita.

KYLLÄ viemäriin

  • ulosteet ja vessapaperi
  • suihku-, tiski- ja pesuvedet

EI viemäriin

  • liuottimia, bensiiniä, klooripitoista pesuainetta, maaleja
  • paperia, kestäviä kuituja, tekstiilejä, sukkahousuja
  • vaippoja, tamponeja, siteitä, korvapuikkoja
  • hiekkaa, maatuvaa talousjätettä, esim. ruuantähteitä ja kuoria
  • maitoa, rasvaa

Järjestelmä vaatii toimiakseen huoltoa

Järjestelmän toimivuuteen ja käyttöikään vaikuttavat ammattitaitoinen suunnittelu ja huolellinen toteutus, mutta myös asianmukainen käyttö, riittävä seuranta sekä oikeanlainen huolto. Jotta jäteveden käsittelyjärjestelmä toimisi, viemäriin on johdettava vain sallittuja aineita ja tärkeimmät huoltotoimenpiteet on suoritettava ajallaan.

Järjestelmän käyttöikä pitenee, kun seuraavista perustoimenpiteistä huolehditaan:

  • Saostussäiliöiden tyhjennys: vähintään 1 kerran vuodessa, tarvittaessa 2 kertaa tai enemmän.
  • Tuuletuksesta huolehtiminen
  • Laitepuhdistamon vaatima huolto: esim. kemikaalin lisäys, lietteen poisto, liikkuvien osien toiminnan seuranta ja tarvittaessa korjaus.
  • Yleissilmäys: rakenteiden kunto
  • Käyttötarkkailu: äänet, hajut

Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä huoltokirja

Lainsäädännön mukaan kiinteistökohtaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava käyttö- ja huolto-ohjeet. Niitä noudattamalla saadaan jätevesien käsittelyjärjestelmä toimimaan mahdollisimman hyvin.

Kirjallisten käyttö- ja huolto-ohjeiden ansiosta kaikki asukkaat osaavat käyttää järjestelmää ja toimia oikein häiriötilanteissa. Käyttö- ja huolto-ohjeet sekä suoritetut huoltotoimenpiteet sisältävä huoltokirja ovat hyödyllisiä myös kiinteistönomistajan vaihtuessa. Näin tieto järjestelmän toiminnasta, normaalista käytöstä sekä mahdollisista ongelmista siirtyy seuraavallekin omistajalle. Huoltokirja onkin arvokas asiakirja kiinteistöä myytäessä, sillä hyvin hoidettu järjestelmä on pitkäikäinen ja siten rahanarvoinen rakennelma.

Huoltokirja sisältää

  • kiinteistönhaltijan/omistajan yhteystiedot
  • jätevesijärjestelmän suunnittelijan tiedot
  • Jätevesijärjestelmän rakentajan tiedot
  • Järjestelmän huollosta vastaavan henkilön/yrityksen tiedot
  • kaikki jäteveden käsittelyjärjestelmälle tehdyt hoito- ja huoltotoimenpiteet
  • toimenpiteiden ajankohdat ja ne suorittaneet henkilöt

Esimerkiksi saostus – tai umpisäiliöiden tyhjennyksistä, tarkastuksista, havaituista vioista ja huoltotoimenpiteistä on hyvä pitää kirjaa, jotta tiedot eivät olisi vain yhden ihmisen muistin varassa. Aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta riippuen kirjaa voi myös pitää saostussäiliöiden pinta- ja pohjalietteen paksuudesta, haju, väri ja sameus asteista sekä jäteveden virtausnopeudesta. Nämä kaikki tiedot antavat kiinteistön omistajalle paremman kuvan siitä, toimiiko jätevesijärjestelmä tarkoituksen mukaisesti ja onko tämän hetkiset huolto- ja hoitotoimenpiteet riittäviä. 

Alla olevista dokumenteista voit ottaa mallia ja koota omaan jätevesijärjestelmääsi soveltuvat käyttö- ja huolto-ohjeet sekä huoltokirjan. 

Lisätietoja

Saostussäiliöiden käyttö- ja huolto-ohje (pdf, 110 KB)

Maahanimeyttämön käyttö- ja huolto-ohje (pdf, 128 KB)

Maasuodattamon käyttö- ja huolto-ohje (pdf, 136 KB)

Täydennettävä käyttö- ja huolto-ohje harvinaisemmille järjestelmille (pdf, 56 KB)

Huoltokirjamalli (pdf, 103 KB)

Vinkit suunnittelijoille ja rakentajille

Puhdas ympäristö on yhteinen asia

Kiinteistökohtaisen vesihuollon suunnittelu ja toteuttaminen on vaativa tehtävä, jossa tarvitaan useiden tahojen yhteistyötä. Tärkeimmät toimijat asukkaan itsensä lisäksi ovat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaiset sekä alalla toimivat yrittäjät: suunnittelijat, urakoitsijat, laitevalmistajat ja jälleenmyyjät. 

Kiinteistön omistajat luottavat viranomaiseen

Selkeät ja lainsäädännön mukaiset periaatteet ja käytännöt palvelevat asukasta. Kunnan tarjoamat selkeät tietopaketit toimintatavoista ja vaatimuksista palvelevat myös alueen yrittäjiä.

Vesihuoltoyrittäjä tarvitsee monipuolista osaamista

Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen on ammattimaista yritystoimintaa. Alalla toimivien yrittäjien kannattaa päivittää osaamistaan jatkuvasti, sillä hyvin ja ammattitaidolla tehty työ on parasta markkinointia.

Vinkkejä alan yrityksille

Urakoitsijan hyvien käytänteiden vinkit

  Mitä jätevesijärjestelmää rakentavan urakoitsijan on hyvä muistaa?

  • Tunne vastuusi
    • Opettele suunnitelmien lukeminen
    • Päivitä jatkuvasti osaamistasi rakentamisesta ja järjestelmien ominaisuuksista
    • Älä ryhdy töihin, jos suunnitelma on puutteellinen
    • Älä ryhdy töihin, jos suunnitelmaa ei ole luvitettu asianmukaisesti
    • Selvitä kunnan määräykset, jotta tiedät ja osaat kertoa niistä tarvittaessa
  • Rakenna palveluverkosto ja markkinoi palvelujasi
  • Sovi työmaalla tehtävistä muutoksista yhdessä viranomaisen, suunnittelijan ja kiinteistön omistajan kanssa.
    • Huolehdi, että muutokset päivitetään suunnitelmaan
    • Jos asukas haluaa poiketa suunnitelmasta, kerro hänelle sen vaikutuksista ja kannusta häntä suunnitelman mukaiseen toteutukseen.
  • Muista, että yhdelläkin huolimattomalla toteutuksella on pitempi kaiku kuin kymmenellä onnistuneella toteutuksella!

Myyjän hyvien käytänteiden vinkit

Mitä laite- ja tarvikemyyjän on hyvä muistaa jätevesijärjestelmien myynnissä?

  • Varmista että asiakas tietää tarvitsevansa toimenpide- tai rakennusluvan järjestelmän rakentamiselle
  • Myy tarvikkeet vain suunnitelman mukaan 
  • Jos asiakkaalla ei ole suunnitelmaa, opasta häntä teettämään se asiantuntijalla
  • Mikäli asiakas on hankkimassa tietoa eri järjestelmistä, esittele hänelle sellaisia. Muista kertoa että suunnittelijan tehtävä on varmistaa järjestelmän soveltuminen kohteeseen.

Tietoa jätevesijärjestelmien suunnittelijoille

Tietoa jätevesijärjestelmien suunnittelijoille

Täältä löydät perustietoa jätevesijärjestelmien suunnittelemisesta ja siitä mitä suunnitelman tulisi talousjätevesiasetuksen ja hyviksi havaittujen käytänteiden perusteella sisältää.  

Kiinteistöllä tehtävien maaperätutkimusten suorittamiseen löytyy myös tarkat ohjeet.

Ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen (pdf)

Perusohje suunnitelman tekoon

Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelu- ja mitoitusohje

Haja-asutusalueelle rakennettavan uudisrakennuksen jätevesijärjestelmästä on tehtävä ns. talousjätevesiasetuksen mukainen suunnitelma sekä käyttö- ja huolto-ohjeet.

Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen vaatii pääasiallisesti vähintään toimenpideluvan. Jos kiinteistöllä rakennetaan uutta rakennusta tai peruskorjataan vanhaa, on jätevesien käsittelyjärjestelmä laitettava samalla kuntoon. Suunnitelma liitetään tällöin rakennuslupahakemukseen. Jos kiinteistöllä on tarkoitus kunnostaa tai uusia pelkästään jätevesien käsittelyjärjestelmä, suunnitelma liitetään toimenpidelupahakemukseen.

Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelman yleiset vaatimukset

  • Suunnitelma perustuu riittäviin rakennuskohteen maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteiden ja talousvesikaivojen selvityksiin.
  • Jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella ottaen huomioon kohteen suunniteltu ja muu mahdollinen käyttö ja sen vaihtelu rakennusten elinkaaren aikana.
  • Suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne, jäteveden käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta; mikäli suunnitellun jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustuloksista ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ei ole esitettävissä luotettavaa tietoa, suunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan.
  • Sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä.
  • Jätevesijärjestelmän suunnitelma on riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä ja valvoa rakentamistyön laatu.
  • Jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä, maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa.
  • Säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet suunnitellaan siten, että hoito- ja huoltotoimet voidaan suorittaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippumatta.
  • Jätevesien käsittelyjärjestelmään suunnitellaan tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiriöstä; jätevesien umpisäiliössä täyttymistä osoittava varo- ja hälytyslaite on aina tarpeellinen;
  • Suunnitelmassa esitetään lisäksi jätevesijärjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot:
    • toimista, joilla ehkäistään käsittelemättömien talousjätevesien kuormitusta.
    • jäteveden käsittelyjärjestelmästä ja sen laitteista mitoitustietoineen.
    • putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista ja korkeusasemasta suhteessa lähellä jätevesijärjestelmän mahdollisessa vaikutuspiirissä sijaitseviin rakennuksiin, talousvesikaivoihin tai muuhun vedenottoon, pinta- ja pohjavesiin sekä muuhun maankäyttöön.
    • talousjäteveden käsittely- ja purkupaikan mitatusta pintaveden ja pohjavesipinnan korkeudesta sekä perusteltu arvio edellä mainitun vedenpinnan ylimmästä korkeudesta ja siitä miten jätevesijärjestelmä tällöin toimii.
    • hälytys- ja valvontalaitteiden suunnitellusta toiminnasta.
    • säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativista kohteista sekä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavista rakenteista ja kulkureiteistä kuten huoltoteistä, käytettävistä rakennusten sisätiloista ja niiden kulkuyhteyksistä sekä sähkö- ja vesipisteistä.
    • sekä muista tarpeellisista tiedoista.

Lisätietoja



Jätevesijärjestelmän suunnitelman sisältö (pdf, 17 KB)

Kiinteistöllä tehtävät maaperätutkimukset (pdf, 1 324 KB)

Maahanimeyttämön rakentamista edeltävät esitutkimukset (pdf, 50 KB)

Vinkkejä työskentelyyn

Suunnittelijan hyvien käytänteiden vinkit

Mitä jätevesijärjestelmän suunnittelijan on hyvä muistaa?

Ennen kiinteistökäyntiä selvitä

  • Taustatiedot: viemäriverkoston läheisyys, yhteistyö naapureiden kanssa
  • Kunnan erityismääräykset: kaava, rakennusjärjestys, ranta- tai pohjavesialue

Rakennuspaikalla selvitä kiinteistönomistajan kanssa

  • perustiedot: talon piirustukset, asemapiirros, kartta, tontin pinta-ala
  • kiinteistön rakentamissuunnitelmat
  • nykyisen jätevesijärjestelmän kunto
  • kuormituksen määrittely ja mitoitus
  • soveltuvien menetelmien kartoitus tontin olosuhteiden ja omistajan näkemysten ja huoltovalmiuden mukaan

Esittele asiakkaalle kohteeseen soveltuvat jätevesien käsittelyjärjestelmät

Kuuntele asukkaan toiveita

Laadukas suunnitelmaselostus sisältää 

  • perustiedot kiinteistöstä ja sen omistussuhteista
  • alueen yleiskuvaus
  • järjestelmän valinnan perustelut
  • järjestelmän mitoitus
  • kuvaus järjestelmän toiminnasta
  • arvio saavutettavasta puhdistustuloksesta
  • arvio puhdistamon ympäristökuormituksesta
  • rakennusselostus
  • ohjeet rakentamisvaiheen dokumentoinnista
  • suunnittelijan yhteystiedot

Suunnitelmaselostuksen liitteeksi tarvitaan

    • muistio maastomittauskäynniltä
    • peruskarttaote esim. 1:20 000
    • asemapiirros esim. 1:500
    • taso- ja leikkauspiirustukset 1:20 tai 1:50
    • tarvittaessa maasuodatinhiekan mitoitusohje
    • jätevesijärjestelmän asennusohje
    • jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje
    • häiriölista ja korjausmahdollisuudet 
    • Lupaa varten: naapurien kuuleminen, jos purkupaikka naapurin puolella tai rajalla

Rakentamisvaiheessa asiakkaalle kannattaa tarjota myös:

  • Aloituskokous
  • Tarpeelliset rakentamisaikaiset tarkistuskäynnit, mahdollisista muutoksista tehdään muutospiirustukset
  • Lopputarkastus sekä käyttö- ja huolto-ohjeen läpikäynti
  • Käytön opastus asiakkaalle (esim. lietteen jatkokäsittely)

Haja-asutusalueiden jätevesiä koskeva lainsäädäntö

Merkittävimmät haja-asutuksen jätevesien käsittelyä säätelevät normit ovat ympäristönsuojelulaki (527/2014 luku 16) ja talousjätevesiasetus (157/2017) sekä kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset.

Vanhan kiinteistöt

Ennen vuotta 2004 rakennettujen tai luvan saaneiden rakennusten jätevesien käsittelyn kunnostusajankohta on sidoksissa rakennuksen sijaintiin. Jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnostus on tehtävä 31.10.2019 mennessä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai pohjavesialueille. Näillä alueilla sijaitsevien jätevettä tuottavien rakennusten jätevesien käsittely on saatettava laissa määrätylle tasolle 31.10.2019 mennessä.

Muilla alueilla aikaan sidottu kunnostusvelvoite poistui. Jätevesijärjestelmä on kunnostettava tarpeen mukaan tai tiettyjen, rakennuslupaa edellyttävien rakennus- tai korjaustöiden yhteydessä.

Uudisrakennukset 

Ympäristönsuojelulain (527/2014) ja talousjätevesiasetuksen (157/2017) vaatimukset sovelletaan välittömästi uudisrakentamiseen. Talousjätevesiasetuksen ja kyseisen kunnan vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä rakennetaan samassa yhteydessä rakennuksen kanssa. Suunnitelma jätevesijärjestelmästä liitetään uudisrakennuskohteissa rakennuslupahakemukseen.

Poikkeukset

Iän perusteella kunnostusvelvoitteesta on vapautettu ne kiinteistöt, joiden omistaja(t) asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat syntyneet  ennen 9.3.1943. Tämä on automaattinen vapautus, eikä sitä tarvitse erikseen hakea.

Ranta- ja pohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille voi hakea poikkeusta kunnostusvelvoitteesta mikäli kiinteistöllä syntyvien jätevesien määrä on huomattavan pieni tai kunnostuskustannukset olisivat kohtuuttomia kiinteistönomistajalle. Hakemus osoitetaan kiinteistön sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeus tulee hakea ennen kunnostusvelvoitteen määräajan umpeutumista 31.10.2019.

Muita haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn liittyviä lakeja asetuksia ovat mm.: Maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus ja jätelaki.

Lait ja asetukset löytyvät säädöstietopankki finlex:stä, osoitteesta www.finlex.fi .

Ympäristöopas

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn säädösmuutokset tulivat voimaan 3.4.2017. Ympäristönsuojelulain hajajätevesiä koskevia säädöksiä muutettiin ja samalla annettiin uusi "hajajätevesiasetus".

Lainsäädännön soveltamisen tueksi on julkaistu ympäristöopas 2017, Haja-asutuksen jätevedet - Lainsäädäntö ja käytännöt. 

Tulostettavat oppaat

Ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen (pdf)

Oppaassa on kuvattu yhteisten jätevesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä ja haasteita sekä ratkaisuvaihtoehtoja. Kuvaukset on tehty sekä vaiheittain että toimijoittain.

Toimiva jätevesijärjestelmä - vinkkejä toteutukseen (pdf, 853 KB)

Parhaat palat Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeen maaliskuussa 2008 julkaistusta oppaasta Neuvontaa ja uutta yrittäjyyttä - Hyvien käytänteiden opas maaseudun vesihuollon kehittämiseen.