VesiVarma

JAMKin vesihuoltoon liittyvän hanketoiminnan liikkeelle panevaksi voimaksi voidaan todeta vuoden 2004 alussa voimaan astunut "talousjätevesiasetus" (542/2003), joka muutti aiempaan nähden merkittävästi haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn vaatimuksia. Asiasta tiedottaminen havaittiin tarpeelliseksi jo ennen asetuksen voimaantuloa ja hanketoiminta käynnistyikin esiselvityksellä, jonka jälkeen aiheen parissa on työskennelty monipuolisesti ja pitkäjänteisesti erilaisten hankkeiden kautta.

Kevääseen 2017 mennessä lainsäädäntöä on muutettu useaan otteeseen, mutta neuvonta-, kehittämis- ja koulutustarve on edelleen olemassa.

Asetus oli valmisteilla usean vuoden ajan, ja sitä ennakoitiin eri puolella maata perustetuilla hankkeilla. Myös Keski-Suomessa toteutettiin vuonna 2003 esiselvityshanke, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan sen hetkinen tilanne sekä asetuksen voimaantulon mukanaan tuomia ongelmia. Samalla selvitettiin mahdollisen jatkohankkeen tarvetta. Tietoa kerättiin kuntien viranomaisille lähetetyillä kyselyillä sekä yrittäjätilaisuuksilla ja niissä tehdyillä kyselyillä. Lisäksi kartoitettiin muualla Suomessa aiheesta meneillään olleita hankkeita. Esiselvityksen tulosten perusteella maakunnassa oli tarvetta yhteishankkeelle jossa tiedotettaisiin, neuvottaisiin, muutettaisiin asenneilmastoa, suunniteltaisiin yhteisiä käytänteitä sekä koulutettaisiin alan yrittäjiä ja kuntien viranomaisia.

Vuosina 2004 - 2006 toiminut Talousjätevesien käsittelyn kehittäminen haja-asutusalueilla -hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin esiselvityksessä kerättyjä tietoja. Hanke tiedotti ja neuvoi keskisuomalaisia jätevesiasioissa ja onnistui luomaan hyviä kontakteja asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten kanssa. Hankkeen päättyessä vuonna 2006 huomattiin, että työ talousjätevesiasetuksen vaikutusten kanssa oli vasta alkanut. Töitä päätettiin jatkaa Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeen myötä. Hanketta hallinnoi edellisen hankkeen tapaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishanke palveli haja-asutusalueiden asukkaita, alan yrittäjiä ja kuntien viranomaisia maaliskuun 2006 ja helmikuun 2008 välisenä aikana.

Vesihuoltohankkeen aikana todettiin, ettei työtä haja-asutuksen vesihuollon parissa ole vielä saatu loppuun. Toimenpiteitä päätettiin jatkaa uuden hankkeen muodossa, mutta kohdistaa niitä eri tavalla kuin aikaisemmissa hankkeissa. Vesihuoltoyrittäjien koulutushanke keskittyi pääasiassa vesihuoltoon liittyvien yrittäjien ja vesiosuuskuntien kouluttamiseen. Edelleen vietiin tietoa haja-asutuksen vesihuollosta kyliin kouluttamalla niiden aktiivisia toimijoita, "vesihuoltotalkkareita". Maakunnan paras juomavesi 2011 -kilpailu järjestettiin hankkeen toimesta vuonna 2011. Kilpailusarjoina olivat yksityiset kaivot ja vesihuoltolaitokset. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa.

Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK ry) antoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutille kunnian järjestää kolmannet valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät syksyllä 2012. Päivät järjestettiin Saarijärven Tarvaalassa 7.-8.9.

Vesiosuuskuntapäivät keräsivät osallistujia eripuolilta Suomea, aina Pohjois-Karjalaa ja Varsinais-Suomea myöten. Päivien ohjelmaan sisältyi asiantuntijaluentoja ja työpajoja vesiosuuskuntien toimintaan liittyvistä asioista. Omalla näyttelyalueellaan oli myös laitevalmistajia ja muita alan toimijoita esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan.

Päivien yhteydessä luovutettiin SVOSK ry:n myöntämä Vuoden vesihuoltoteko kunniamaininta Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutille pitkäjänteisestä työstä haja-asutuksen vesihuollon parissa. Pellervo seura palkitsi vesiosuuskuntatoiminnassa ansioituneita ja sen kehittymiseen vaikuttaneita henkilöitä myöntämillään Gebhard-mitaleilla.

Vesiosuuskuntapäivien yhteydessä järjestettiin toista kertaa talousveden laatuun huomiota kiinnittävä kilpailu, tällä kertaa nimeltään Maakunnan paras talousvesi 2012. Kilpailussa oli omat sarjansa yksityisille kaivoille ja vesihuoltolaitosten vesille.

Talousveden laatuun huomiota kiinnittävä kilpailu järjestettiin kolmannen kerran vuonna 2016. Tällä kertaa nimenä oli Maakunnan paras kaivovesi ja kilpailusarjat olivat rengaskaivoille ja porakaivoille. Vesihuoltolaitokset eivät voineet osallistua. Rahoitus kilpailun järjestämiseen ja toimintamallin luomiseen tuli työvoima- ja elinkeinoministeriöstä.

Jätevesiasetuksen uudelleen laatimisen yhteydessä vuonna 2011, eduskunta edellytti laajan ja puolueettoman jätevesineuvonnan toteuttamista, jotta asetuksen vaatimukset saataisiin täytettyä ajallaan. Neuvontaa pilotoitiin kolmella alueella jo 2011 ja laajempi neuvonta alkoi 2012, jolloin myös Keski-Suomeen saatiin rahoitusta neuvontatyöhön.

Jätevesineuvonnan tarkoituksena on ollut ja on edelleen jakaa oikeaa ja puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Neuvontaa tehdään erilaisissa tilaisuuksissa, puhelimitse, postitse ja kiinteistökäynnein. Neuvonta on maksutonta.

Alueellista jätevesineuvontaa tarjottiin kesän 2016 aikana pääasiassa pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitseville kiinteistöille. Alueet valikoituivat kuntien ehdotuksesta. Kiinteistöille lähetettiin ennen käyntiä kirje, jossa ehdotettiin aikaa jätevesineuvojan käynnille. Käynnin sai halutessaan muuttaa tai peruuttaa kokonaan.

Tällaista alueneuvontaa tehtiin mm. Korpilahden Lapinniemen ja Iloniemen alueilla, Hankasalmella Hankaveden ranta-alueella, Uuuraisilla Iso- ja Pieni-Uurainen järvien ranta-alueilla, Petäjävedellä Piesasjärven rannoilla, Äänekosken Kalaniemen alueella, Keuruun Pihlajavedellä Köminjärven, Suojärven ja Vähä Suojärven ranta-alueilla, Keuruun Liesjärvellä, Jämsän Sovijärvellä sekä Laukaassa Peurunkajärven valuma-alueella.

Jätevesi-infoja, luentoja ja neuvontapisteitä pidettiin useissa Keski-Suomen kunnissa. Lisäksi Rakennusmessuilla Jyväskylän Paviljongissa pidettiin kolmena päivänä tietoisku mökkien jätevesistä. Muun toiminnan ohessa jätevesineuvontaa annettiin myös puhelimitse.