Aktiivinen ennallistaminen
Nevalamminnevan metsäpalsta on osa Saarijärven Tarvaalassa jo 1860-luvulta toimineen maatalousoppilaitoksen havaintometsäaluetta. Metsäpalsta kuuluu laajempaan Suomen valtion omistamaan ja Metsähallituksen hallinnoimaan Metsätarvaalan kiinteistöön.
Sääkspäällä sijaitseva Nevalamminneva on monien muiden vähäpuustoisten avosoiden tapaan ollut käytössä maanparannus- ja kuiviketurpeen nostossa. Kuiviketurvetta on nostettu lapiotyönä nevalle kuivumaan ja kuljetettu käytettäväksi navetoissa.
Lähde: Määttälä, P. 1992. Uuteen satovuoteen.
Useassa tapauksessa nevoille yritettiin saada kehittymään puusto myös taimia istuttamalla ja ravinnetasapainoa lannoituksella korjaten. Nevalamminnevan uudemmat ilmakuvat vuosilta 1995 ja 2023 osoittavat, että nevan ydinalueelle ei ole saatu kehittymään kattavaa ja tasaista puustoa.
Kohteen kasvillisuus. Kuva: Jani Heinänen 2024
Ojitusta seuranneina vuosikymmeninä kohteelle ei ole kehittynyt kuin harva ja vähäinen mäntypuusto. Puustoa on vain 600 runkoa hehtaarilla, 10 metriä pitkää, kokonaistilavuus 19m3/ha. Ojien kuivatusvaikutus on myös heikentynyt niiden tukkiuduttua sammalella ja muulla kasvillisuudella.
Taulukko 1. Nevalamminnevan puusto - Metsähallitus
Metsähallitus on tehnyt kohteelle aktiivisen ennallistamisen suunnitelman, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti ja vaiheittain kohteen historia sekä tehtävät toimenpiteet. Toimenpiteiden tavoitteena on pysäyttää turpeen hajoaminen ja saada siitä vapautuva hiilidioksidi loppumaan. Uudelleensoistuminen sitoo ilmakehän hiilidioksidia uuteen suokasvillisuuteen sekä siitä muodostuvaan turpeeseen.
Tutustu aktiivisen ennallistamisen suunnitelmaan (pdf-linkki).
Puuston poisto toteutettiin tammikuussa 2024, kun suo oli pääosin jäätynyt konekalustoa kantavaksi. Hakkuussa poistettiin ainespuukokoinen, haihduttava puusto ja latvukset karsittiin ojien väliselle alueelle. Runkouralla sekä ojien ylityksissä käytettiin hakatuista puista tehtyjä lavereita eli pölkkysiltoja, joilla vähennetään korjuuvaiheen maastovaurioita sekä ravinne- ja kiintoainepäästöjä vesistöihin. Pölkyt poistettiin ojista metsäkuljetuksen päätyttyä.
Ennallistamishakkuussa poistetaan ainespuukokoinen puusto ja latvusmassa karsitaan tukittavien ojalinjojen väliin.
Kuva: Jari Tuikkanen
Syksyllä 2024 ohjelmassa on ojien tukkiminen, minkä jälkeen pohjaveden pinta alueella alkaa nousemaan ja puuston kasvuolosuhteet heikkenevät. Koska osa voimajohtolinjan pylväistä sijaitsee neva-alueella, pitää pohjaveden pinnan säätelyssä ottaa huomioon pylväiden maanpinnan alla olevien osien pysyminen kunnossa. Tulevien vuosikymmenten aikana kohde kehittyy kohti alkuperäisen avonevan tilaa.
Ennallistettava neva-alue yhdistyy voimajohtolinjan takaiseen luonnontilaiseen nevaan. Kuva: Jani Heinänen
Metsähallituksen laatimassa ennallistamiskartassa (linkki pdf-tiedostoon) on kuvattu alueella kaivinkoneella tehtävät toimenpiteet. Suurimpana toimenpiteenä on kaivettujen ojien tukkiminen, jolloin suoalue alkaa vähitellen vettymään. Nevan vesitalouden tasaamiseksi nevan keskellä olevaan valtaojaan rakennetaan padot, jotka ohjaavat valumavedet leveämmälle alueelle. Voimajohtolinjan itäpuolelle, nevan luoteisnurkkaan tulee luontainen vesienpuhdistusmekanismi eli pintavalutuskenttä, joka on pinta-alaltaan 0,25 ha. Lähteen kuivattamiseksi kaivettu oja tukitaan, jolloin myös lähteen lähiympäristö pääsee ennallistumaan kasvillisuudeltaan.
Lähteen kuivattamiseksi kaivettu oja tukitaan lähteen saattamiseksi luonnontilaan. Kuva: Jani Heinänen.
