Innovaatioleirin ratkaisuehdotuksia: viljantuotannon sivuvirrat, rahkasammal tai puunkuori
Maaseudun kehittämisen asiantuntijat, tutkijat ja yritykset kohtasivat helmikuussa Karstulassa, jossa järjestettiin innovaatioleiri ”Biomassapohjaisista sivutuotteista uusia kuivikkeita”. Kuivikemarkkinat ovat tällä hetkellä muutoksessa, ja tarve on löytää uusia kuivikevaihtoehtoja eläimille perinteisten turpeen ja puupurun rinnalle. Innovaatioleirin tavoitteena oli etsiä vielä hyödyntämättömille biomassapohjaisille sivuainevirroille uusia kierrätyskohteita kuivikkeena sekä selvittää tarkemmin vaatimuksia biomassan käsittelylle lopputuotteen laatunäkökulmasta.
Innovaatioleiri järjestettiin Jamkin Viljankuivauksen sivutuotteen kierto materiaalina ja energiana (VILSKE) -hankkeen ja Epira Oy:n toimeksiannosta, ja järjestelyistä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalouden yrityskiihdyttämö BioBoosters by Jamk.
Uuden kuivikeraaka-ainemateriaalin vaatimuksena on käytön turvallisuus sekä eläinten että kuivikkeen parissa työskenteleville ihmisille. Keskeiset laatuvaatimukset liittyvät esimerkiksi pölyävyyteen, nesteenpidätyskykyyn sekä hygieenisyyteen.
Vaihtoehtoisia kuivikeraaka-aineita voisivat olla esimerkiksi rahkasammal, puunkuori, viljantuotannon ja jalostuksen tähteet, paju, hamppu, pellava, hakkuutähteet, ruokohelpi, nurmi, järviruoko, kuivikelanta hygienisoituna, biohiili seostettuna muun kuivikkeen kanssa, puiden lehdet sekä nopeakasvuiset kasvit kuten esimerkiksi elefanttiruoho ja vuohenputki.
Viljantuotannosta ja -jalostuksessa syntyy eri vaiheessa erilaisia sivutuotejakeita. ”Viljantuotannon ja -jalostuksen tähteitä ja jätteitä hyödynnetään tällä hetkellä pääasiassa bioenergian tuotannossa, mutta on myös paljon kokonaan hyödyntämätöntä potentiaalia” kertoo VILSKE-hankkeen projektipäällikkö Hannariina Honkanen Jamkista. ”Viljankuivauksen tähteiden hyödyntämiseen vaikuttavat sen elinkaaressa myös sen sisältämät rikkakasvin siemenet.”
Erilaisia raaka-aineita kuivikkeiden uusiksi materiaaleiksi löytyy, mutta onko niistä uudeksi liiketoiminnaksi? ”Raaka-ainetta tulisi saada aina rekkakuormallinen kerrallaan. Materiaalin kuljetukset, prosessointi ja käsittely lisäävät tuotteen hintaa, minkä lisäksi materiaalin laatu tulee olla tasaista, että se on hyödynnettävissä monenlaisissa tuotteissa”, mainitsee Epira Oy:n toimitusjohtaja Petri Mustamäki. Lopputuote ei saa olla kuivikkeen käyttäjälle liian kallis tai työllistävä.
Innovaatioleirin tuloksena saatiin useita uusia kehittämisaihioita, vaikka lisäkysymyksiä ja -selvitettävää jäi paljon. Kuivikemarkkinoiden murroksessa uutta kehittämis- ja tutkimustoimintaa tehdään parhaillaan monenlaisten eri materiaalien kanssa.
VILSKE on maaseuturahaston rahoittama EIP-hanke, joka keskittyy keskisuomalaisten maaseututoimijoiden yhteistyön edistämiseen ja uuden hyötykäyttötoiminnan löytämiseen viljankuivauksen tähdemateriaaleille. Hankkeessa tehdään konkreettista testaustoimintaa niin materiaali- kuin energiakäytössä valitulle raaka-ainemateriaalille sekä tutkitaan toiminnan kestävyyttä kuten kannattavuus- ja ympäristövaikutusnäkökulmaa. Hanketta koordinoi Jamkin Biotalousinstituutti, ja hankkeen tutkimusyhteistyökumppanina on LUT-yliopiston kestävyystutkimuksen ryhmä.
Kuva: Juha Viirimäki, Suomen Metsäkeskus
