Suomen lainsäädäntö määrittää, että kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, tulisi ensisijaisesti arvioida, onko lapsen mahdollista asua perhehoidossa. Perhehoidosta on kuitenkin Suomessa vähän tutkimustietoa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima LYYPE-projekti tuottaa ja levittää tietoa lastensuojelun perhehoitoon sijoitetun lapsen ympärille muodostuvista yhteisvanhemmuussuhteista. Lapsen sijoittaminen perhehoitoon liittää yhteen kaksi perhettä, minkä seurauksena sijaisvanhempien ja syntymävanhempien välille viriää suhde, jonka tukemisessa lastensuojelun ammattilaisilla on tärkeä rooli. Suhdetta voidaan kuvata yhteisvanhemmuus-käsitteellä. LYYPE-projektissa syvennytään erityisesti yhteisvanhemmuussuhteita edistävien ja estävien tekijöiden tunnistamiseen sekä suhteiden tukemiseen.
LYYPE-projektin osatoteuttajina toimivat Perhehoitoliitto ry, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja yhteistyökumppaneina Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry ja Keski-Suomen hyvinvointialue. Projektia rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustuksella.
Huostaanotto on merkittävä muutos lapsen ja vanhempien elämässä
Huostaanotto ja sijoitus vaikuttavat lapsen elämään ja ihmissuhteisiin monilla eri tavoilla. Yksi olennainen muutos liittyy vanhemmuuden tehtävien, vastuiden ja oikeuksien jakautumiseen useille toimijoille.
”Lainsäädännön mukaisesti lapsen hoito ja kasvatus siirtyvät sijaisvanhemmille, mutta lapsen huoltajuus säilyy syntymävanhemmilla. Lisäksi syntymävanhempien ja sijaisvanhempien kanssa vanhemmuuden tehtäviä jakaa ja täten yhteisvanhemmuussuhteen osapuolena toimii lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Huostaanoton yhteydessä sosiaalihuollon vastaavalle toimielimelle siirtyy huoltajalle kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta ja kasvatuksesta”, LYYPE-projektin johtaja Kaisa Malinen kuvaa.
Yhteisvanhemmuuden tuki toistaiseksi vähäistä
Vähäiset kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sijoituksen aikana tukea yhteisvanhemmuudelle ei kuitenkaan palveluissa juurikaan tarjota. Sijaisvanhemmat kokevat, että yhteistyöstä huolehtiminen jää käytännössä heidän vastuulleen.
”Yhteisvanhemmuudelle ei ole lastensuojelun perhehoidossa tarjolla valmiita malleja ja siksi osapuolten roolit ja yhteistyösuhteet ovat neuvoteltavia ja jatkuvasti uudelleen määriteltäviä. Tutkimusten mukaan näiden suhteiden toimivuudella on kuitenkin merkittävä rooli sijoitetun lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja sopeutumisen kannalta niin perhehoitoon sijoituksen aikana kuin toteutuneen perheen jälleenyhdistämisen jälkeenkin”, Malinen kertoo.
LYYPE-projekti
LYYPE-projektissa vahvistetaan lastensuojelun sijaishuollon tutkimusta tuottamalla uutta tietoa Suomessa hyvin vähän tutkitusta perhehoidosta. Tutkimuksessa tullaan keräämään ryhmäkeskusteluaineistoja niin syntymävanhemmilta, sijaisvanhemmilta kuin sijaishuollon ammattilaisiltakin. Lisäksi pieni joukko perhehoitoon sijoitettuja lapsia ja heidän ympärillään olevia aikuisia tulee osallistumaan tutkimukseen tiiviimmin esimerkiksi valokuvien, päiväkirjojen, haastattelujen ja havainnointien avulla.
Projekti tuottaa ja levittää lastensuojelun perhehoidon käytäntöihin ja niiden kehittämiseen soveltuvaa uutta tietoa esimerkiksi tutkimusjulkaisujen ja koulutusten muodossa, sekä lisää perhehoidon näkyvyyttä tuottamalla esimerkiksi monimedianäyttelyn, keskustelutilaisuuksia ja aihetta käsitteleviä artikkeleita.
Tutustu LYYPE-projektiin tarkemmin osoitteessa: www.jamk.fi/lyype
