Eduskunnan varapuhemies, terveydenhuollon opettaja Paula Risikon mukaan sote-alan koulutuksen on reagoitava nopeammin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Hän kuitenkin painottaa, että sote-alan ammattikorkeakoulutuksen ydin on yhteiskunnan murroksista huolimatta yhä sama; antaa valmiuksia ihmisen ja hänen terveytensä ja hyvinvointinsa sekä elämänsä kokonaisuuden kohtaamiseen, ja niiden ongelmissa auttamiseen.
Risikko puhui Jyväskylän ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja kätilökoulutuksen juhlaseminaarissa torstaina 30.1.2025. Suomenkielinen sairaanhoitajakoulutus juhli 70-vuotista, englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus 25-vuotista ja suomenkielinen kätilökoulutus 50-vuotista taivaltaan. Risikon puhe käsitteli sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutusta ja sen kehittämistä.
Yhteiskuntaamme haastavia ja siten koulutukseen vaikuttavia muutoksia ovat Risikon mukaan muun muassa taloustilanne ja sen ongelmat, työllisyystilanne, väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, terveysturvallisuus, teknologian kehitys lieveilmiöineen, yhteiskunnan polarisaatio, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmäuudistus sekä yksinäisyys ja syrjäytyminen. Haasteita luovat myös globalisaatio ja maahanmuutto, sekä erilaiset geopoliittiset jännitteet, yhä monimutkaisemmat turvallisuusuhat, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit.
Sote-alan koulutuksessa ja sen kehittämisessä tulee Risikon mukaan huomioida työelämän nykyiset tarpeet, mutta myös ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Edellä mainituilla on vaikutusta sekä koulutusten määriin että sisältöihin. Koulutuksen aloituspaikkoja onkin jo lisätty. Alan henkilöstön perus- ja erikoisosaamisen varmistamiseksi on uudistettava koulutuksen sisältöjä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Lisäksi on varmistettava lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet.
Opiskelijoiden lähtötilanteet ovat moninaisia, joten koulutusta tulee räätälöidä yksilöllisesti ja myös hyväksilukea aikaisempia opintoja ja aikaisempaa osaamista. Siten koulutusajat eivät veny kohtuuttoman pitkiksi.
Risikko peräänkuulutti puheessaan myös jatkuvan oppimisen tärkeyttä. Hän painotti, että erilaisia vaihtoehtoja ja väyliä koulutuksen suorittamiseen tulee olla. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus tulee ottaa myös ammattikorkeakoulutuksen keinovalikoimiin.
Muita koulutuksen kehittämisessä huomioitavia asioita ovat Risikon mukaan laadukkaiden harjoittelupaikkojen varmistaminen sekä esimerkiksi kielitaito- ja muut mahdolliset ammatissa ja alan työssä pärjäämisen edellytykset.
”Kaikkein olennaisin perusta sosiaali- ja terveysalan ammatissa ja työssä toimimiselle on joka tapauksessa oltava soveltuvuus alalle”, Risikko painotti.
