uutinen 26.3.2025

Liikkuvan opiskelun kehittämisavustuksilla on vauhditettu aktiivista toimintakulttuuria korkeakouluissa

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat käyttäneet Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustuksia monipuolisesti kehittämään aktiivisempaa toimintakulttuuria. Lukuvuodelle 2024-2025 avustuksia myönnettin 17 korkeakoululle, ja niihin osallistui lähes 200 000 opiskelijaa.

Opiskelijoita ja opettaja luokkahuoneessa seisomassa.

Hallitusohjelmaan sisältyvän Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustuksilla yliopistot ja ammattikorkeakoulut pystyvät kehittämään aktiivista toimintakulttuuria vaikuttamalla henkilöstön ja opiskelijoiden asenteisiin, toimintaan ja osaamiseen sekä oppilaitoksen olosuhteisiin, rakenteisiin ja toimintatapoihin. 

Lukuvuodelle 2024–2025 kehittämisavustuksia myönnettiin 728 000 euroa, yhteensä 8 hankkeelle 12 ammattikorkeakouluun ja 5 yliopistoon. Hankkeet tavoittavat lähes 200 000 osallistujaa yhteensä 56 kampuksella. Hankkeita oli kahdeksan, ja niistä kuusi olivat korkeakoulujen yhteishankkeita. 

Avustukset on myöntänyt opetus- ja kulttuuriministeriö. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes on tehnyt hankesuunnitelmien toteutumisesta seurannan, arvioinnin ja yhteenvedon. Lisäksi korkeakoulujen lähtötilanteesta ennen hankkeita on laadittu yhteenveto, joka perustuu korkeakoulujen keväällä 2024 Nykytilan arviointi -työkalulla tekemiin itsearviointeihin.

Vuosina 2024–2025 Liikkuva opiskelu -avustuksia myönnettiin 728 000 euroa 12 ammattikorkeakoululle ja 5 yliopistolle. Hankkeet tavoittivat lähes 200 000 osallistujaa yhteensä 56 kampuksella. Hankkeita oli kahdeksan, ja niistä kuusi olivat korkeakoulujen yhteishankkeita.

Liikunnallinen toimintakulttuuri edistyi kehittämisavustusten avulla

Hankesuunnitelmien arvioinnin perusteella Liikkuva opiskelu -toiminnan menestystekijät on huomioitu hankkeissa melko hyvin. Hankkeilla on kehitetty korkeakoulujen toimintakulttuureista entistä aktiivisempia. Nykytilan arviointien perusteella korkeakoulujen liikunnallisessa toimintakulttuurissa oli ennen hankkeiden alkamista paljon kehitettävää niin strategisella tasolla, aktiivisuutta edistävässä toiminnassa kuin olosuhteissa ja aktiivisuutta tukevassa yhteistyössä. 

Organisointi: Hankkeissa kehitetään korkeakoulujen aktiivista toimintakulttuuria koordinoidusti ja osallistetaan opiskelijoita. Pitkän tähtäimen suunnitelmakirjaukset ja johtamisen kehittäminen eivät toteudu kaikissa hankkeissa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen näkyy tavoitetasolla, mutta sen konkreettinen edistäminen jää epäselväksi.

Opetus: Paikallaanolon vähentäminen on melko yleinen tavoite, mutta kaikkien hankkeiden osalta ei ole selvää pyritäänkö siihen myös opetuksen pysyviä käytänteitä kehittämällä. Verkko- ja etäopiskelijat mainitaan useiden hankkeiden kohderyhmäksi, mutta toimenpiteiden kuvailusta ei yleensä käy ilmi, millä tavoin heidät huomioidaan. 

Oppilaitos ja opiskelijat: Opiskelijoiden vertaisliikuttaminen, tapahtumat ja olosuhteiden kehittäminen ovat yleisiä toimenpiteitä. Liikuntatilojen avaaminen opiskelijoiden käyttöön, aktiivisten opiskelumatkojen edistäminen ja vähän liikkuvien tunnistaminen ovat harvemmin osa hankkeita. Vähän liikkuvia ei mainita kaikissa suunnitelmissa kovin selkeästi, vaikka avustus kohdentui erityisesti vähän liikkuviin opiskelijoihin.

Yhteistyö: Hankkeet tekevät usein yhteistyötä eri oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen, YTHS:n, liikuntaseurojen, muiden järjestöjen ja kunnan liikuntatoimen kanssa. Hankkeet tekevät harvoin yhteistyötä yritysten sekä kunnan muiden toimialojen, kuten nuoriso- tai teknisen toimen kanssa.

Johtopäätöksinä kehittämisavustusten seurannassa todetaan, että korkeakouluille myönnetyt avustukset osoittautuvat tarpeellisiksi. Hakemukset viittaavat siihen, että hankkeet ovat tarttuneet moniin keskeisiin kehittämistarpeisiin.

Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille 2024–2025 hankeavustusten arviointi ja yhteenveto on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä. Raportin ovat koonneet tutkija Marianne Turunen, tutkija Katariina Kämppi, tilastoasiantuntija Harto Hakonen ja tutkija Katja Rajala.