Digitalisaation myötä kyberturvallisuuden osaamisesta on tullut turvallisen arjen edellytys. Niin sairaanhoitajat, rakennusinsinöörit kuin liiketoiminnan ammattilaisetkin ovat päivittäin työssään tekemisissä tietoverkkojen ja erilaisten ohjelmistojen kanssa. Tähän mennessä kyberturvallisuus on nähty lähinnä IT-ammattilaisten asiana, mutta kyberturvallisuuden perustaidot pitäisi olla kaikilla, jotka käyttävät työssään nykyaikaisia ohjelmistoja, jotka voivat olla haavoittuvaisia tieto- ja kyberuhille.
”Kyberturvallisuus on huomioitava kaikilla koulutusaloilla, ei pelkästään IT-alalla. Jamkin koordinoimassa, 14 ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa tavoitteemme onkin määritellä vähimmäisvaatimukset, joita jokaisen ammattikorkeakouluopiskelijan odotetaan hallitsevan kyberturvallisuuden saralla,” sanoo hanketta koordinoiva, Jamkissa lehtorina työskentelevä Karo Saharinen.
”Koska kyberturvallisuus koskettaa kaikkia, alakohtaisia osaamisvaatimuksia kehitetään paitsi tietotekniikan opiskelijoille, myös esimerkiksi sairaanhoitajille, rakennusinsinööreille ja liiketoiminnan tradenomeille. Opiskelijan alan mukaan kyberturvallisuus voi tulevaisuudessa olla osa opiskelijan opintoja esimerkiksi valinnaisina opintoina, tai osana tutkintoon kuuluvia perusopintoja,” Saharinen kertoo.
Kyberturvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäminen korkeakouluissa -hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen laatiessa nyt yhdenmukaisia kyberturvallisuuden osaamisvaatimuksia suomalaisille ammattikorkeakouluopiskelijoille, tarkastellaan samassa yhteydessä osaamisvaatimusten yhdenmukaisuutta eurooppalaisten ja kansainvälisten viitekehysten kanssa.
Kyberturvallisuuden osaamisvaatimukset osa laajempaa kehitystä
Yhdenmukaisten osaamisvaatimusten kehittäminen on Jamkin koordinoimassa hankkeessa osa isompaa kokonaisuutta. Tarkoitus on lisäksi kehittää korkeakoulujen keskinäistä kyberturvallisuuskoulutukseen liittyvää yhteistyötä, lisätä koulutuksen määrällistä tarjontaa, opettajien ja ohjaajien osaamista sekä kyberturvallisuuden osaajien määrää vastaamaan digitalisaation ja jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.
”Tarkoitus on esimerkiksi järjestää työpajoja opettajille, jotta tulevaisuudessa muodostettavat opetussuunnitelmat voivat vastata kunkin alan muuttuviin tarpeisiin kyberturvallisuudessa,” Saharinen kertoo.
Kyberturvallisuuskoulutuksen lisäämiseksi hankkeessa pilotoidaan paitsi eri alojen opiskelijoille, myös jo työelämässä oleville suunnattuja opintojaksoja, jotka vastaavat digitaalisen toimintaympäristön muutoksiin ja työelämän nykyisiin sekä tulevaisuuden tarpeisiin. Hanke vastaakin hyvin tarpeeseen lisätä kyberturvallisuusosaamista sekä laajentaa alan koulutustarjontaa Suomessa, joka käy ilmi muun muassa Jyväskylän yliopiston vuonna 2022 julkaisemasta raportista ”Kyberturvallisuuden koulutusohjelman muutostarpeiden tutkimus”. Hanke toteuttaa osaltaan myös laajempaa Suomen kyberturvallisuusstrategiaa, jossa kyberturvallisuuden koulutusohjelmien vahvistaminen mainitaan osana strategisia toimenpiteitä.
Kyberturvallisuuskoulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittäminen korkeakouluissa -hanke on käynnissä 01.09.2023 – 31.12.2025, ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeeseen osallistuvia korkeakouluja ovat Jamk, Centria, KAMK, Karelia, Lapin AMK, Metropolia, Laurea, OAMK, Poliisiammattikorkeakoulu, Savonia, TAMK, Turun AMK, VAMK ja XAMK. Jamk vastaa hankkeessa hallinnoinnista ja johtamisesta, terveys- ja hyvinvointialojen osaamiskuvauksen luomisesta sekä opetusverkoston kokoamisesta.
