Hankkeen tavoitteena oli ratkaista maatilojen muovijäteongelma kartoittamalla muovijätteen syntyä, laatimalla ohjeistusta sen käsittelyyn sekä kehittämällä uusia tapoja jätteen keräämiseen ja uusiokäyttöön.
Hankkeen kartoituksessa selvisi, että suomalaisilla maatiloilla muodostuu noin 12 miljoonaa kiloa muovijätettä vuodessa, josta vain 20 % kierrätetään. Kartoituksen mukaan jopa 70 % siitä olisi kierrätettävissä. Jäte päätyy enimmäkseen polttoon, vaikka lajiteltuna se soveltuisi hyvin uusiokäyttöön. Tilat maksavat itse muovijätteen keräämisen kustannukset, sillä Suomesta on tähän asti puuttunut kustannustehokas ja toimiva maatalousmuovien kierrätysjärjestelmä.
– Suomessa tilat ovat kaukana toisistaan, luotettavia muovijätteen vastaanottajia on vähän ja logistiikka maksaa. Muovien suurimmat ilmastopäästöt tulevat niiden valmistuksesta, joten kierrättäminen vähentäisi päästöjä tehokkaasti, kertoo projektipäällikkö Aija Hytönen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista.
Hanke toteutti Pohjois-Savossa pilotin, jossa kerättiin 1,3 miljoonaa kiloa muovijätettä lähes 140 maatilalta. LAB-ammattikorkeakoulu testasi muovijätteen koneellista tunnistamista ja kemiallista hajottamista raaka-aineen uudelleenkäyttöä varten. Esimerkiksi puutarhatilan ja nautatilan tarvitsemat muovit ovat keskenään hyvin erilaisia. Hanke tuotti tiloille selkeät ohjeet eri muovilaatujen lajitteluun, varastointiin ja kierrättämiseen.
– Ydinlöydös oli tieto siitä, miten paljon muovijätteen lajittelu ja pakkaaminen kompaktiin muotoon säästää viljelijän rahaa, projektipäällikkö Aija Hytönen huomauttaa.
Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen ELY-keskus, ja se toteutettiin yhteistyössä Jamkin Biotalousinstituutin ja Uudistuvan teollisuuden instituutin sekä MTK-Pohjois-Savon ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.
