Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaa Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanketta keväällä 2023. Edellinen vastaava tutkimus on tehty 20 vuotta sitten, vuonna 2002. Tutkimuskyselyyn saatiin nyt 173 vastausta eri puolilta Suomea, mikä on varsin edustava otos lammastiloista.
Vastaajista viidennes koki lammastalouden kannattavuuden heikoksi, ja kolmannes välttäväksi. Kolmannes piti kannattavuutta tyydyttävänä, ja vain neljä prosenttia hyvänä. Seuraavan viiden vuoden aikana neljännes tiloista aikoo supistaa tuotantoa, ja liki kymmenesosa lopettaa sen kokonaan. Reilu kolmannes aikoo kuitenkin jatkaa toimintaa, ja neljännes suunnittelee tuotannon laajentamista.
Mikäli tuotteista saataisiin korkeampi hinta ja tuotantokustannukset olisivat pienemmät, näkisivät lammastilalliset tulevaisuuden paljon positiivisempana kannattavuuden kannalta. Moni miettii tuotannon laajentamista, mutta esimerkiksi tukipolitiikan ja markkinoiden epävarmuus sekä työmäärän kasvu nähdään haasteina.
Lammastalouden kannattavuuden kasvu edellyttää lisäosaamista ja neuvotteluvoimaa
Lammastalous on kuitenkin kehittynyt kuluneiden 20 vuoden aikana. Lampureiden koulutustaso on parantunut, tilakoko ja lammastalouden osuus tilan liikevaihdosta ovat kasvaneet. Toiminta on ammattimaistunut ja muun muassa karitsoiden punnitusaktiivisuus on lisääntynyt, mikä parantaa tuotannon ennustettavuutta ja teuraiden laatua. Haasteet teuraiden markkinoinnissa ovat vähentyneet ja tyytyväisyys teuraista saatuihin hintoihin on lisääntynyt.
Ratkaisuina lammastalouden suurimpiin ongelmiin voisi olla lampureille suunnatun koulutuksen lisääminen talousasioissa ja johtamisessa, neuvotteluvoiman kasvattaminen myynnissä ja hankinnoissa sekä imago- ja brändäysyhteistyön kehittäminen. Tukipolitiikan epävarmuus tulee todennäköisesti jatkumaan, jolloin kannattavuuden parantamiseen satsaaminen tulee olemaan entistä tärkeämpää. Suuren työmäärän hallitseminen vaatii olennaiseen keskittymistä ja työtä helpottavien ratkaisujen etsimistä. Myöskään petotilanteeseen ei näytä politiikan puolelta olevan tulossa mitään pikaratkaisua. Tämä vaatii lampureilta muiden ratkaisujen kehittämistä, jotta laidunnus saadaan turvattua.
Tutkimusraportti on saatavilla Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen verkkosivuilla.
Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Suomen Lammasyhdistys. Hanke saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta sekä Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskuksilta. Lammastilatutkimusta rahoittivat myös Lihasulan säätiö ja Lammastaloussäätiö.
