Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Vape-hankeessa edistetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työssä jaksamista, työhyvinvointia ja palautumista arkiaktiivisuuteen panostamalla. Keskeisinä toimintamuotoina hyödynnetään Kehon kuntoindeksi®- ja Firstbeat-mittausmenetelmiä sekä liikunta- ja elintapaohjausta.
Toteutus tapahtuu neljän kaupungin (Mikkeli, Raisio, Keuruu, Jyväskylä) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimivan Likesin yhteistyönä.
Toimenpiteiden aikana on kuljettu oikeaan suuntaan
Hankkeessa toteutettiin keväällä 2022 henkilöstön alkumittaukset, joiden tarkoituksena oli saada tietoa osallistujien lähtötilanteesta ja hahmottaa toimenpiteiden kohdentamistarpeita. Lähtötasomittauksiin osallistui 300 henkilöä, joista valtaosa oli naisia.
Mittauksia toteuttivat Likesin mittausyksikön asiantuntijat Hermanni Oksanen ja Heidi Lindfors (Keuruu ja Jyväskylä), Lounais-Suomen liikunta ja urheilu ry. (Raisio) sekä Tanhuvaaran urheiluopisto (Mikkeli).
Kuusi kuukautta myöhemmin syksyllä 2022 järjestetyissä seurantamittauksissa henkilöstöstä 68 % paransi fyysisen kunnon kokonaistulostaan. Fyysisen kunnon kokonaistuloksen parantuminen ennustaa parempaa työssä jaksamista ja samalla vähäisempää työkyvyn vajeiden todennäköisyyttä.
Merkittävää oli se, että alkumittauksissa huolestuttavan tuloksen saaneiden osuus tuloksiaan parantaneiden joukossa oli 78 %. Toimilla siis onnistuttiin vaikuttamaan tärkeimpään kohderyhmään eli niihin, joilla alkumittausten perusteella oli kohonnut riski sairastua mm. elintapasairauksiin.
Merkittävää positiivista muutosta havaittiin kestävyyskunnon osalta. Kestävyyskunto ei ole vain liikuntatulos, vaan se vaikuttaa kaikkeen arjen jaksamiseen – myös työkykyyn. Jos kunto on kehno, työ kuormittaa suhteettoman paljon. Parantunut kestävyyskunto takaa, että virtaa jää jatkossa myös vapaa-ajalle.
Jatkoaskeleet
Hankekaupungeissa mittaukset on koettu henkilöstöä motivoivina, joten suunnitteilla on jo kolmansia mittauskierroksia omarahoitteisesti keväälle 2023. Mittaukset toimivat myös työkykyjohtamisen työkaluna, jolla voidaan seurata toimien vaikuttavuutta.
Hankekaupungeissa on laadittu strategisen työhyvinvointijohtamisen suunnitelmia. Ne takaavat, että johto ja esihenkilöt voivat jatkossa tukeutua työhyvinvointitoimissa yhdessä sovittuihin linjauksiin. Työhyvinvoinnin tukemisen tarve ei ole Vape-hankkeen myötä päättymässä, vaan edelleen tarvitaan aktiivisia toimia ja sitoutuneita päätöksiä budjetoinninkin tasolla.
Hankekaupungeissa on pilotoitu työhyvinvointia tukevia menetelmiä kohdeyhteisölähtöisellä otteella. Yksiköissä henkilöstö on saanut itse vaikuttaa valittuihin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on vakiinnuttaa toimivia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä pysyväksi osaksi organisaatioiden arkea. Parhaimmat käytänteet tullaan jakamaan edelleen uusien kaupunkien käyttöön.
