Miten suomalaisia on kannustettu liikkumaan? - Liikuntakampanjoiden julisteita esillä Urheilumuseo Tahdossa

Julisteet on koonnut Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin tutkija, FT Maria Rantala. Rantala analysoi väitöskirjassaan 710 liikuntakampanjajulistetta vuosilta 1941–2010.

”Upea juttu, että väitöskirja elää yli neljä vuotta valmistumisen jälkeen. Halusin esitellä mahdollisimman monipuolisesti suomalaisen liikuntakampanjoinnin historiaa ja nostaa esiin kiinnostavia teemoja. Toivottavasti julisteet herättävät ajatuksia ja saavat ihmiset miettimän omaa suhdettaan liikuntaan ja liikkumiseen.”

Peili historiaan ja arvoihin

Maria Rantala sanoo, että historian tutkijalle visuaalinen aineisto, kuten julisteet, ovat peili menneeseen ja kunkin aikakauden arvoihin; mitä haluttiin esittää ja toisaalta, mitä siivottiin pois liikuntaviestinnästä.

”Julisteessa ei ole mitään sattumalta. Asia on kiteytettävä niin, että se avautuu yhdellä katsomisella ja jää mieleen. Somen meemejä voi verrata julisteisiin. Ihan mahdollista, että osuvimmat meemit jäävät elämään, ja ne muistetaan vielä vuosien päästä”, Rantala arvioi.

Hän uskoo, että parhaimmillaan kampanjoinnilla pystytään muokkaamaan ihmisten mielikuvia, ajattelua, toimintatapoja ja käyttäytymistä. Tästä on näyttöä esimerkiksi tupakka- ja aids-valistuksesta.

Julisteissa liikkuu iloinen ihminen

Rantalan mukaan suomalainen liikuntakampanjointi on ennalta-arvattavaa, vastaanottajalle ei jätetä paljoa pureksittavaa.

”Liikuntakampanjoissa on perinteisesti näytetty liikkuva ihminen liikkumassa. Liikkumista on perusteltu pääosin terveydellä, reippaudella, ilolla, kunnolla ja kunnollisuudella. Suomessa on organisoitu tuhansia erilaisia kampanjoita, mutta niiden sisältöjä ei kaikessa tohinassa ole pysähdytty juurikaan miettimään. Liikuntaviestintää voisi uudistaa reippaasti”, Rantala pohtii.

Uutena tutkimuskohteena ihannekansalainen

Tällä hetkellä Maria Rantala työskentelee Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Kolmen tutkijan ryhmä selvittää ihannekansalaisuutta erilaisissa valitusmateriaaleissa Suomessa, Saksassa ja Venäjällä sadan viime vuoden aikana.

Rantalan tontilla on Suomi, ja hän analysoi esimerkiksi tupakka-, ravitsemus-, alkoholi-, ehkäisy-, liikenne- ja työturvallisuusvalistusta. Liikunta asemoituu kiinnostavasti myös tässä kokonaisuudessa, ja tutkimuksesta tullaan varmasti kuulemaan lisää, kun se valmistuu.

Hikeä, huvia ja hyötyä -näyttely Urheilumuseossa

Hikeä, huvia ja hyötyä -näyttely pureutuu liikunnan syihin ja seurauksiin.
Paikka: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO, Olympiastadion, Helsinki
Aika: 23.9.2023 – 1.9.2024

Lue lisää Hikeä, huvia ja hyötyä näyttelystä TAHDOn verkkosivuilta.
 

Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010 -väitöskirjassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin tutkija, FT Maria Rantala analysoi suomalaista liikuntavalistusta sekä suomalaisten kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumista ja toimintaa vuosien 1941–2010 välisenä aikana.

Lue lisää FT Maria Rantalan Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010 -väitöskirjasta Turun yliopiston verkkosivuilta.

Millaisilla argumenteilla, keinoilla ja visuaalisilla valinnoilla suomalaisia on yritetty liikuttaa? Näihin kysymyksiin voi löytää vastauksia Hikeä, huvia ja hyötyä näyttelyssä. Tutkija Maria Rantala ja Urheilumuseo TAHDOn näyttelypäällikkö Kalle Rantala selailemassa valmista kokonaisuutta näyttelyn avajaisissa.