Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista myönnettäviä liikunnallisen elämäntavan paikallisia kehittämisavustuksia on jaettu nykymuodossa vuodesta 2016 lähtien. Avustusten myöntämisestä vastaavat aluehallintovirastot. Kehittämisavustuksilla on tuettu valtakunnallisia liikunnan edistämisen linjauksia.
Vuodesta 2020 alkaen avustusten avulla on tuettu valtakunnallisten liikunnanedistämisohjelmien eli Liikkuvat-kokonaisuuden paikallista toimeenpanoa. Vuosina 2020–2022 avustuksen pääpainopisteet ovat olleet Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja-ohjelmat.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä laaditussa raportissa tarkasteltiin liikunnallisen elämäntavan paikallista kehittämisavustusta vuodelle 2020 saaneiden hankkeiden loppuselvityksiä. Vuonna 2020 avustusta myönnettiin yhteensä 201 hankkeelle. Näistä Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaan kohdentuvia hankkeita oli eniten, yhteensä 83, joista loppuselvityksen oli tehnyt maaliskuuhun 2022 mennessä 75 hanketta.
Kaikissa loppuselvityksen tehneissä Liikkuvat-hankkeissa läpileikkaavina teemoina nousivat koronapandemian vaikutus, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja sekä verkostoyhteistyö. Koronapandemia vaikutti hankesuunnitelmien toteutukseen kaikissa Liikkuvat-hankkeissa, ja kaikkien hankkeiden toiminnassa ilmeni viivästyksiä. Syinä olivat koronapandemiasta johtuneet tilojen sulkemiset, rajoitukset, sairauslomat ja henkilöiden vaihtuvuus.
”Pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta hankkeet toteuttivat toimintaansa hyvin. Hankkeissa ei juututtu ennalta tehtyihin suunnitelmiin, vaan niissä tehtiin muutos- ja jatkoaikahakemuksia toiminnalle. Lisäksi pandemia nopeutti digiloikkaa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa”, sanoo tutkija Marianne Turunen Likesiltä.
Ulkoilu painottui eri-ikäisten liikkumisessa
Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeissa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri muuttui liikunnallisemmaksi. Muutos näkyi erityisesti pieninä tekoina arjessa: liikunta muun muassa otettiin osaksi siirtymä- ja odotustilanteisiin sekä pedagogisiin toimintoihin, ulkoilua lisättiin ja lapset saivat liikuntavälineitä päivittäiseen käyttöön. Lisäksi liikunnan eri osa-alueisiin ja tavoitteellisuuteen kiinnitettiin toiminnan suunnittelussa enemmän huomiota. Yhä useampi varhaiskasvatusyksikkö liittyi Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan, ja yksiköissä arvioitiin tilannetta nykytilan arviointi -työkalulla.
Liikkuva aikuinen -hankkeissa työelämän liikunnallistaminen onnistui työyhteisön sisäisillä toimenpiteillä sekä etäliikunnan mahdollisuuksilla. Digitaalisten ratkaisujen käyttö lisääntyi hankeaikana huomattavasti. Liikuntaneuvonnan osalta palveluun ohjautumisessa oli haasteita, mutta neuvonnan avulla tavoitettiin oikeaa kohderyhmää.
Ikiliikkuja-hankkeiden toiminnassa näkyi ikäihmisten varovaisuus vallinneessa pandemiatilanteessa. Vertaisohjaajakoulutukset ja tapahtumat eivät useinkaan toteutuneet, mutta ulko- ja etäliikuntaa toteutettiin onnistuneesti.
