Kasvava lapsi tarvitsee normaalin kasvun ja kehityksen tueksi päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Tutkitun tiedon avulla voidaan parantaa mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen eli monipuolisen leikin ja liikkumisen toteutumiseen varhaiskasvatuksessa ja kotona. Pienten lasten liikkumista on tutkittu eri tavoin, mutta systemaattista, kansallisesti edustavalla otoksella tuotettua kokonaiskuvaa ei ole vielä saatavilla.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä käynnistyy opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Piilo 2023 -tutkimushanke, jossa tuotetaan kansallista tilannetietoa 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrästä, laadusta ja olosuhteista Suomessa.
”Kansallisesti edustavan otoksen avulla selvitetään nyt, miten ympäristöjen erilaisuus on yhteydessä lasten liikkumiseen. Lasten liikkumisen edellytykset vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea”, kertoo tutkimuskoordinaattori Anette Mehtälä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä.
Tutkimukseen kutsutaan mukaan 4–6-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatusyksiköiden kautta eri puolilta Suomea. Tutkimusta valmistellaan loppuvuoden 2022 aikana ja tiedonkeruu toteutetaan vuoden 2023 aikana. Vuonna 2023 julkaistaan myös tulosraportti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen tuloksista.
Taustalla vankka yhteistyö ja kansallisen asiantuntijaryhmän osaaminen
Piilo 2023 -tutkimuksessa tehdään vankkaa yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman kanssa. Vuoropuhelu tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kesken on tärkeää olennaisen tiedon tuottamisessa ja levittämisessä.
”Koottu tieto lasten liikkumisesta auttaa varhaiskasvatusolosuhteiden ja -käytänteiden suunnittelussa. Tietoon pohjautuvalla suunnittelulla voidaan entistä paremmin tukea lasten myönteistä kasvua ja kehitystä”, sanoo Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Arja Sääkslahti.
”Toistaiseksi meiltä puuttuu tietoa esimerkiksi siitä, kuinka monella lapsella on jo varhaiskasvatusiässä liikkumisen haasteita. Piilo 2023 -tutkimuksessa halutaan selvittää myös, millaisia nämä haasteet ovat ja miten ne voivat vaikuttaa lapsen fyysisen aktiivisuuden määrään”, Sääkslahti jatkaa.
Piilo-hankkeen kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2019–2021, jolloin Likesin, Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman yhteistyössä kehitettiin suunnitelma varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen väestötason seurannan toteutuksesta. Kehittämistyössä oli mukana laaja kansallinen asiantuntijaryhmä. Kehittämisvaiheessa koottiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus sekä testattiin menetelmien toimivuutta ja tuotettiin uutta tietoa. Lopputuotoksena julkaistiin tulosraportti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisesta.
Kehittämisvaiheen tulosten mukaan 4–6-vuotiaat lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen tytöistä ja pojista täytti vain 46–85 prosenttia. Suositus varhaiskasvatusikäisille lapsille päivittäin on kolme tuntia liikkumista, josta vähintään yksi tunti on reipasta ja rasittavaa liikkumista, kuten hippaleikkejä tai trampoliinihyppelyä.
