Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 (KOTT) mukaan 70 % korkeakouluopiskelijoista koki opiskelun vaikeutuneen ja liki 35 % opiskelijoista koki masennus- ja ahdistusoireita. Etäopiskelu tuotti osalle opiskelijoista merkittäviä haasteita opiskeluun ja opiskeluhyvinvointiin. Kelan tietojen mukaan yhä useamman nuoren työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen syyt liittyvät juuri mielenterveyden ongelmiin.
"Opiskelijoiden hyvinvointiin satsaaminen on tulevaisuuden työkyvyn näkökulmasta ehdottoman tärkeää. Suurin riski mielenterveyden ongelmien puhkeamisella on nuoruus- ja varhaisaikuisuuden ikävaiheessa”, kertoo tutkimuksesta vastaava johtava asiantuntija Anu Kangasniemi Likesistä. Tulevaisuuden työkykyä vahvistetaan parhaiten, kun nuori tuntee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi, ja saa tarvittaessa tukea ja apua muuttuviin tilanteisiin kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksella kerätään tietoa oppilaitosten henkilökunnan täydennyskoulutusten ja tulevan kehitystyön ja tutkimuksen palvelukseen. Haastattelut mahdollistavat, että opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin heitä koskevissa asioissa ja hyvinvointityön kehittämisessä.
Haastateltavat tulevat korkeakouluista ympäri Suomen. Otos on rajattu humanististen- sekä tieto- ja viestintäteknisten alojen opiskelijoihin. Yksilöhaastattelut järjestetään marras-joulukuussa 2022. Käynnistyvät haastattelut ovat jatkoa vuonna 2021 toteutetulle Toisen asteen opiskelijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja liikunnan merkityksestä jaksamiseen -tutkimukselle, jossa on selvitetty samoja teemoja lukio- ja ammattiin opiskelevien nuorten keskuudessa.
”Koen hyvin tärkeäksi selvittää syvällisemmin, millaisia ajatuksia opiskelijoilla, tulevaisuuden työntekijöillä, on hyvinvoinnista ja sen rakentumisesta”, kertoo Likesissä asiantuntijana työskentelevä, haastattelut sekä raportoinnin toteuttava Kaisa Jokiranta. “Laajamittainen pahoinvointi opiskelijoiden joukossa aiheuttaa paitsi valtavasti inhimillistä kärsimystä, myös kasvaneita sote-kuluja ja menetettyjä tuloja yhteiskunnalle. Tällaiset ongelmat eivät ratkea itsestään, vaan on lisättävä ymmärrystä ja sitä kautta mahdollistettava ongelmien korjaamista”, Jokiranta jatkaa.
Tutkimus raportoidaan osana Positiivinen psykologia hyvinvoinnin ja liikkumisen tukena -projektia, jonka keskeisinä tavoitteina ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Hankkeessa on tuotettu henkilöstölle suunnattu Iloliike-koulutuskokonaisuus, jossa päämääränä on lisätä oppilaitosten henkilökunnan hyvinvointiosaamista muun muassa tarjoamalla ajantasaista tutkimustietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä käytännön työkaluja arjen hyvinvointityöhön. Ensimmäisiä tuloksia käynnistyvästä haastattelututkimuksesta saataneen luettavaksi tammikuussa.
