Uzbekistan sijaitsee Kaukaasiassa ja siellä on noin 30 miljoonaa asukasta. Ilmasto on kuiva ja lämmin. Saksaa suuremman maan pinta-alasta iso osa on aavikkoa. Uzbekistan on poikkeuksellinen maa Euroopan ja Keski-Aasian alueella, sillä sen talouskasvu on jatkunut vuoden 2020 koronakriisistä huolimatta.
Uzbekistan on maatalousvaltainen ja köyhä maa. Noin neljännes väestöstä saa elantonsa maataloudesta ja alle 15 % teollisuudesta. Palvelut työllistävät noin 60 % väestöstä. Neuvostoliiton aikaan alue oli yksi tärkeimmistä puuvillan tuotantoalueista, nyt maa tuottaa paljon hedelmiä ja vihanneksia vientiin. Karjantuotanto keskittyy rehevillä alueilla lähelle kaupunkeja, kun taas karummilla autiomaa-alueilla kasvatetaan lampaita. Metsät estävät vuoristoalueilla eroosiota ja mutavyöryjä, ja sitovat pintavesiä maaperään. Maa tuottaa merkittävästi kalaa, jota kasvatetaan erityisesti lampiviljelmissä.
– Biotaloudella on suuri merkitys niin väestön ravitsemisen ja elinkeinon harjoittamisen kuin maan taloudenkin kannalta, JAMKin Biotalousinstituutin projektipäällikkö Kirsi Knuuttila toteaa.
Nyt JAMKin Biotalousinstituutti rakentaa biotalouden maisteriohjelmaa Uzbekistaniin yhteistyössä neljän yliopiston (Taskent State Agrian University, Taskent Institute of Irrigation and Agriculture Mechanization Engineering and Bukhara State University) ja Uzbekistanin maatalousministeriön sekä kahden eurooppalaisen yliopiston (Vytautas Magnus University Liettuasta, Latvia University of Life Sciences and Technologies) kanssa.
Maisteriohjelman tavoitteena on vahvistaa Uzbekistanissa kestävää kehitystä ja sosioekonomista kasvua. Biotalouden maisteriohjelma vastaa paikallisen biotalouden tarpeisiin.
– Loppuvuodesta 2021 teemme koulutussisällöt yhteistyössä uzbekistanilaisten ja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Ensimmäiset maisteriohjelman koulutuspilotit ovat seuraavan parin vuoden aikana. Pedagogiset koulutukset toteutetaan vuosien 2021-22 aikana. Uzbekistanilaiset yliopistot saavat rahoitusta myös koulutusinfran kehittämiseen, Knuuttila jatkaa.
Hanketoiminta vahvistaa paikallisten korkeakouluyhteisöjen osaamista ja taitoja monipuolisesti. Se lisää uzbekistanilaisten yliopisto-opettajien biotalousosaamista esimerkiksi biopohjaisten tuotteiden arvoketjujen kehittämisestä ja bioenergiasta sekä biotalouden TKI-toiminnasta ja kestävästä logistiikasta. Uzbekistanilaiset opettajat voivat myös vahvistaa pedagogista osaamistaan JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun tukemana.
– Maisteriohjelma lisää paikallisten korkeakouluyhteisöjen biotalous- ja koulutusosaamista sekä parantaa koulutusfasiliteetteja. Lisäksi se toki kehittää akateemisen koulutuksen laatua ja osuvuutta työmarkkinoilla, Knuuttila toteaa.
Maisteriohjelma toteutetaan vuosina 2021-23 New Master's Degree Curricula for Sustainable Bioeconomy in Usbekistan (BIOEcUz) -hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan Unionin Erasmus + ohjelma.
Lisätietoja:
Kirsi Knuuttila, projektipäällikkö, 040 776 8880, [email protected]
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
