Hallitusohjelmissa kirjatut liikuntapoliittiset valinnat sekä liikunnan edistämisohjelmien rahoitus näkyvät kehittämisavustusten volyymissa ja vuosittaisissa painopisteissä. Organisatorisesti tarkasteltuna eniten tukea on myönnetty oppilaitosten liikunnallisen toimintakulttuurin edistämiseen – yli 20 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.
– Peruskoulujen Liikkuva koulu -rahoitus tuli valtion budjettivaroista osana hallituksen kärkihankkeita. Tätä rahoitusta myönnettiin kunnille viimeisen kerran vuonna 2018. Sen jälkeen liikunnan kehittämisavustusten painotus on siirtynyt varhaiskasvatuksen ja toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurien kehittämiseen, tutkija Salla Turpeinen Likesiltä toteaa.
– Kasvatus- ja koulutusympäristöjen tukeminen on kokonaisuudessaan edelleen vahvaa ja tapahtuu sekä budjettivaroista että rahapelitoiminnan voittovaroista. Myös harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on tukea nimenomaan koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa harrastamista.
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman avustukset sekä maahanmuuttajien liikunnan avustus ovat omina erillisinä kokonaisuuksinaan päättyneet. Työikäisten liikunnan sekä inklusiivisen liikunnan tukeminen ovat siirtyneet painopisteiksi liikunnallisen elämäntavan avustuskokonaisuuteen.
Liikunnan kehittämisavustuksia myönnetty eniten kasvukeskuksiin
Kehittämisavustuksia on myönnetty euromääräisesti selvästi eniten Etelä-Suomeen ja muihin kasvukeskuksiin. Asukaslukuun suhteutettuna eniten avustuksia on saatu Etelä-Karjalaan ja Keski-Pohjanmaalle.
– Joihinkin kuntiin ja alueille on muodostunut aktiivinen kehittämishankkeiden kulttuuri, jossa hankkeita osataan hakea ja pyörittää monipuolisesti. Tätä voi ajatella myös yhtenä alueellisen elinvoiman mittarina, Turpeinen sanoo.
Liikunnan edistämisen valtionavustukset ovat yksi näkökulma liikunnan kehittämistyön tarkasteluun kunnissa ja maakunnissa. Se, että kunta ei ole valtion kehittämisavustusten tarkastelussa saanut tukea liikunnan edistämiseen, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alueella olisi hankkeita tai kehittämistyötä.
– Muutamille alueille on muodostunut aktiivisempi kulttuuri esimerkiksi EU-hankerahoitusten hakemiseen kuin valtionavustuksiin. Nämä tulee ottaa jatkossa tutkimukseen ja seurantaan mukaan, jotta saadaan täsmällisempi kokonaiskuva liikunnan paikallisesta edistämisestä, Turpeinen toteaa.
Tutkimus on osa Likesin Strategisen tietotuotannon vastuualueen kuntien hyvinvointijohtamisen sekä liikuntapolitiikan ja rakenteiden tutkimuskokonaisuutta. Likesin toteuttaman seurannan tarkempiin tuloksiin voi tutustua Kunta-Virvelissä ja Seuratuki-Virvelissä.
