Hyönteistuotannon heikko automaatioaste ja kustannustehokkaan tuotantoteknologian puute luovat esteitä hyönteistuotannon kasvulle ja kannattavuudelle. Markkinoille tarvitaan yleisesti saatavilla olevaa, kustannustehokasta ja mahdollisimman edullista teknologiaa.
EntoTek- eli Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi –hankkeen tavoitteena on kehittää mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoon kestävää ja kustannustehokasta teknologiaa sekä parantaa hyönteistuotannon kannattavuutta lisäämällä tuotannon automaatioastetta. Hankkeen tavoitteena on lisäksi luoda toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja selvittää patogeenisilla kokeilla, poistuvatko tai vähenevätkö tietyt virukset, bakteerit ja/tai lääkejäämät biomassasta toukkaprosessin aikana.
Hanke on jatkoa VinsectS-hankkeelle, jossa tutustuttiin mustasotilaskärpäsen kasvatukseen ja ruokintaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroilla. Nämä opit on tarkoitus soveltaa suurempaan mittakaavaan tilojen kasvaessa konttikasvattamosta 200 neliön hallikasvattamoon. Aloituspopulaatio vastaa aiemman kasvattamon maksimikapasiteettia ja välitavoitteena on saavuttaa 1000 kg biomassaa / viikko prosessointitahti.
Lajina mustasotilaskärpänen on trooppinen hajottaja, joka on kaikkiruokainen ja tehokas biomassojen käsittelijä. Sillä on korkeat proteiini- ja rasvapitoisuudet (45% ja 35-45%), nopea elinkierto (6 viikkoa) ja se lisääntyy tehokkaasti: naaras munii 500-800 munaa. Se on erittäin kestävä niin olosuhteiden kuin tautien suhteen ja se itse ei levitä tauteja.
– Mustasotilaskärpäsen ainoa puolustuskeino luonnossa on ampiaisen imitointi, joten se ei pure tai pistä vaan on helppo käsitellä. Siksi se onkin maailmalla mehiläisten, sirkkojen ja jauhomatojen ohella suosittu teollisesti kasvatettu hyönteislaji, kertoo projektiasiantuntija Sami Virtanen JAMKin Biotalousinstituutista.
Hankkeen laajempia tavoitteita ovat pyrkimys vähähiilisiin toimintatapoihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sekä kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä jätevirtoja ja niiden sisältämiä ravinteita uusiksi tuotteiksi.
Hankkeessa testataan ja pilotoidaan toimintamalleja jätevesilietteiden ja biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja tutkitaan mahdollisten lääkejäämien ja joidenkin yhdyskuntajätteiden mahdollisesti sisältämien patogeenien, virusten ja bakteerien vähenemistä käsittelyprosessissa.
Tuloksena on automatisoitu, kustannustehokas ja skaalattava konsepti alueellisten sivuvirtojen ja jätteiden käsittelyyn. Kärpästen kasvattamisen ohessa tuotantoa automatisoidaan koneellistamalla aloittaen yksinkertaisista ja raskaista työvaiheista kuten seulonnasta ja rehuseoksien valmistamisesta ja annostelusta. Näissä on pyrkimys hyödyntää käytössä olevaa maatalousteknologiaa.
– Paritteluvalojen ja kasvatuslaatikoiden ulkopuolella kaikki onkin meidän omia ratkaisujamme kasvatustiloista ja olosuhdehallinnasta (vielä suunnitteluvaiheessa olevaan) tuotanto- ja prosessointiketjuun. Hanke keskittyy mustasotilaskärpäsen kasvattamiseen ja biomassojen käsittelyyn, mutta sen tuottamia tuloksia voidaan soveltaa myös muiden hyönteislajien kasvatukseen ja kasvattamojen suunnitteluun hyönteisalan yleisesti ollessa käsityövaltaista. Tietoa ja tuloksia onkin tarkoitus jakaa vapaasti prototyyppeihin saakka, kertoo EntoTek-hankkeen projektipäällikkö Tiina Siimekselä.
Lisätietoja:
Tiina Siimekselä, projektipäällikkö, Biotalousinstituutti
[email protected]
p. 040 630 3149
Sami Virtanen, projektiasiantuntija, Biotalousinstituutti
[email protected]
p. 040 185 4914
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
