Iso osa säännöllisesti liikkuvista aikuisista miehistä katsoo televisiota jopa enemmän kuin vähän liikkuvat miehet. Sen sijaan liikunnallisesti aktiiviset naiset katsovat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.
Tutkimuksissa television katselun on todettu olevan terveyden kannalta haitallisimpia istumisen muotoja. Tuore tutkimus selvitti, miten suomalaisten aikuisten television katseluun käytetty aika on yhteydessä heidän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteensa kymmenen vuoden seuranta-aikana. Tulosten mukaan aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset. Etenkin runsas television katselu (yli kolme tuntia päivässä) oli aktiivisesti liikkuvilla naisilla harvinaista.
Yllättäen tulokset olivat miehillä hieman erilaiset. Kun aktiivisesti liikkuvia miehiä verrattiin vähän liikkuviin miehiin, aktiiviliikkujat katsoivat televisiota useammin kaksi tuntia ja harvemmin vain yhden tunnin päivässä. Aktiivisesti liikkuvilla miehillä näytti olevan aikaa niin runsaampaan television katseluun kuin liikuntaan.
Tutkijat pohtivat syitä miesten ja naisten erilaisille tuloksille.
– Aiemman tutkimuksen perusteella yksi selittävä tekijä voisi olla erilaiset syyt liikunnan harrastamiseen. Miehillä yleisimpiä syitä ovat elämyksellisyys ja kilpaurheilu, jotka voivat olla motiiveja myös television katsomiseen, esimerkiksi urheilun seuraamiseen televisiosta. Naisilla puolestaan terveydestä huolehtiminen on tärkeä peruste liikunnan harrastamiseen, ja terveystietoiset naiset saattavat myös vältellä television katselua terveydellisistä syistä, kertoo erikoistutkija Xiaolin Yang Likes-tutkimuskeskuksesta.
– Toinen selitysmalli voi löytyä ajankäytöstä ja kotitöihin käytetystä ajasta. Ajankäyttötutkimuksista tiedetään, että suomalaiset naiset käyttävät keskimäärin tunnin päivässä enemmän aikaa kotitöihin kuin miehet. Näyttää siltä, että aktiivisesti liikkuvilla naisilla vapaa-aika kuluu muihin asioihin kuin television katseluun, pohtii väitöskirjatutkija Irinja Lounassalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimus on tehty Likes-tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopiston ja australialaisen Southern Queensland Universityn kanssa. Tutkimus on osa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) ‑pitkittäistutkimusta, jota johtaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta. Vuosina 2001–2011 tutkimukseen useita kertoja osallistuneet suomalaiset aikuiset olivat tutkimuksen aikaan 24–49-vuotiaita. Heidän television katseluun käyttämäänsä aikaa ja liikuntakäyttäytymistään sekä niissä tapahtuvia muutoksia seurattiin kyselytutkimuksilla kymmenen vuoden ajan.
Lisätietoja
Yang, X., Lounassalo, I., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Rovio, S., Tolvanen, A., Biddle, S. J. H., Helajärvi, H., Palomäki, S., Salin, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. T. & Tammelin, T. H. Associations between trajectories of leisure-time physical activity and television viewing time across adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Journal of Physical Activity and Health, 2019, 16; 1078-84. DOI: https://doi.org/10.1123/jpah.2018-0650.
Irinja Lounassalo, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, irinja.lounassalo (at) jyu.fi, 050 546 8744
