Opetuksen laatu nousi keskusteluissa useaan otteeseen esiin. Opetusministeriltä kysyttiin, onko Suomella mahdollisuuksia pitää yllä laadukkaana pidettyä koulutusjärjestelmäänsä myös tulevaisuudessa. Sanni Grahn-Laasonen totesi uskovansa suomalaisen koulutusjärjestelmän laatuun myös tulevaisuudessa, vaikka muutoksia koko ajan tapahtuukin.
– Erityisesti jatkuvan, elämänmittaisen oppimisen merkitys tulee jatkossa lisääntymään entisestään, ja tarve työelämäsuuntautuneelle koulutukselle on yhä suurempi, Grahn-Laasonen kertoi.
Opetusministeri korostikin, että korkeakoulutettujen työelämä- ja uraseuranta on jatkossa yhä tärkeämpää. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden uraseurantaa onkin käynnistelty mm. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa kerätään vuonna 2013 valmistuneiden uraseurantatietoja. Hanke on jatkoa AMK:sta uralle! –pilotille, jossa myös JAMK oli mukana.
Ministeriltä kysyttiin myös tutkintojen merkityksestä. Erityisesti tradenomitutkinnon arvostus työmarkkinoilla tuntui opiskelijoiden mielestä vähäiseltä. Grahn-Laasonen myönsi, että tradenomitutkinnon osalta oli varsinkin aluksi se ongelma, että sitä ei oikein tunnettu työnantajapuolella. Nyttemmin tietämys tradenomitutkinnosta kuitenkin on parantunut. Rehtori Jussi Halttunen kertoi, että tradenomikoulutusta on kehitetty tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, ja että nykyään yritykset mielellään tradenomeja palkkaavatkin.
Opetusministerin mielestä AMK-tutkintojen profiili on yleisestikin ottaen noussut, ja ne huomioidaan paremmin esimerkiksi rekrytoinneissa. Osaamista arvostetaan nykyään yhä enemmän, oli tutkinto mikä hyvänsä.
Myös ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat pääsivät ääneen, ja laatu nousi keskusteluissa esiin myös kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Samassa yhteydessä mainittiin myös lukuvuosimaksut, joita korkeakoulut joutuvat nykyään perimään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Sinuhe Wallinheimo muistutti, että opetuksen laadun merkitys on lukukausimaksujen myötä noussut yhä suuremmaksi.
– Laatu on nyt yhä tärkeämpi kansainvälinen kilpailuvaltti, kun opiskelu Suomessa ei ole enää kaikille ilmaista, Wallinheimo totesi.
Rehtori Jussi Halttunen muistuttikin, että JAMKissa on parhaillaan käynnissä laatuauditoinnin kolmas kierros, joka on hyvä testi sille, tehdäänkö ammattikorkeakoulussa oikeita asioita oikealla tavalla.
Ministeri Grahn-Laasonen oli sitä mieltä, että laadun parantamiseksi palautteen kerääminen opiskelijoilta oli erityisen tärkeässä asemassa. Ministeri kiittelikin keskustelutilaisuutta ja sen avoimuutta. Hän myös ilahtui kuullessaan, että JAMK ja opiskelijakunta JAMKO keräävät yhteistyössä palautetta opiskelijoilta vuosittain Jupinaviikoilla.
