Moni hyödyntää erilaisia digi- ja mobiilisovelluksia esimerkiksi ajankäytön suunnittelussa. Suosittuja ovat myös erilaiset digitaaliset navigointiapuvälineet ja puheen äänittämisen sovellukset. Erilaiset visuaaliset keinot kuten ajatuskartan, kuvien, listauksen ja värien käyttö tukevat muistia.
Työpaikalla tai opinnoissa tehtäviä voi pilkkoa pienempiin osiin helpottaen niihin tarttumista ja edistää niiden asteittain suorittamista.
– Jokaisella meillä on omat tarpeemme erilaisille apukeinoille arjessamme, työssä tai opinnoissa. Erilaisia keinoja kokeilemalla ja tiedostamalla voimme valita itsellemme sopivimmat vaihtoehdot aktiiviseen käyttöön, projektipäällikkö Aino Alaverdyan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksiköstä toteaa.
Tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä edistää myös omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen.
– On muistettava riittävä unensaanti, päivärytmi, proteiinipitoinen ruokavalio, säännöllisten taukojen pitäminen työnteossa ja opiskeluissa sekä liikunnan harrastaminen, Alaverdyan listaa.
Asentoa on hyvä vaihtaa työnteon ja opiskelujen lomassa sekä kokeilla erilaisia tapoja tehdä töitä, esimerkiksi kuunnella etäluentoa ja kävellä samanaikaisesti. Lieviin jännitys- ja ahdistustiloihin kannattaa kokeilla rentoutumisharjoituksia, omien vahvuuksien tunnistamista, kiitollisuuspäiväkirjaa tai vertaisryhmän tukea. Lukemista voi helpottaa alleviivauksia ja muistiinpanoja tekemällä, lukiviivainta tai -kalvoa käyttämällä sekä lyhyitä tarinoita kirjoittamalla.
Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia tai oppimisen haasteita, on usein muita suurempi tarve löytää ja käyttää apukeinoja erilaisten tehtävien suorittamisessa. Esimerkiksi vaikeudet lukemisessa tai laskemisessa tai siinä, kuinka hahmottaa tilan, esineen paikan tai oman sijainnin, voivat estää tai huomattavasti hankaloittaa toimia, joissa näitä taitoja tarvitaan.
– Erilaisten apukeinojen turvin esimerkiksi kaupassa asiointi, yhteydenpito ystäviin sekä kirjallista viestintää vaativat työtehtävät hoituvat rauhallisin mielin, vaikeuksista ja esteistä huolimatta. Henkilö voi myös hyödyntää omia vahvuuksiaan ja taitojaan, esimerkiksi digiosaamistaan muistamisen ja aikatauluttamisen apuna. Usein myös erityisen sinnikäs luonne auttaa, projektiasiantuntija ja toimintaterapian opettaja Liisa Mattila Jyväskylän ammattikorkeakoulusta toteaa.
Kuntouttavan työtoiminnan Komppaa-ryhmissä etsitään ja jaetaan arjen apukeinoja kolmen kuukauden mittaisessa ryhmässä. Ryhmän aikana osallistujat koostavat omaa oppimiskorttiaan kooten yhteen omat apukeinot, vahvuudet sekä muiden antaman tuen tarpeet.
– Komppaa-ryhmäläiset tuottavat oppimiskorttiinsa sisältöä, joka toimii oman osaamisen ja apukeinojen tunnistamisen välineenä. Oppimiskortin avulla siihen kootut asiat pysyvät muistissa ja oma osaaminen on helpompi sanallistaa työnhaussa sekä opiskelussa, sanoo Komppaa-ryhmätoiminnan yksi kehittäjistä Henni Mustakorpi Honkalampi KASKI Jyväskylän työtoiminnasta.
Komppaa-ryhmät ovat osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaa Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin–kehittämishanketta (1.2.2018–31.1.2020) yhteistyössä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden, Sovatek-säätiön, Visio-säätiön, Nuorten Ystävät ry:n, Puustellin työkylän ja Honkalampi Kaski Jyväskylän kanssa.
Lisätietoja:
http://blogit.jamk.fi/komppaa/
Aino Alaverdyan, projektipäällikkö
[email protected]
p. 040 194 4679
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö
