PAKU

PAKU-hankkeen tarkoituksena on, että ihminen löytää tarvitsemansa avun helposti ja ajoissa. Palveluohjauksessa huomioidaan elämäntilanne kokonaisuutena ja mietitään yhdessä vaihtoehtoja parhaan ratkaisun löytämiseksi. Palveluohjaus voi olla tarvittaessa linkki muihin palveluihin ja verkostoihin.

Hanke toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin kehittäjäkumppanien: sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden, työntekijöiden, eri tahojen kokemusasiantuntijoiden, kehittäjäasiakkaiden ja järjestöjen kanssa. Palveluohjausta kehitetään 1.8.2018 - 28.2.2021 Jyväskylässä, Jämsässä, Laukaassa, Wiitaunionissa ja Äänekoskella. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kautta. 

PAKU project - Improving Service Journeys of Service Users with Multiple Needs - aims at improving service journeys of service users with multiple needs in social, health care and employment services. For this purpose, the project will develop a new and holistic concept of operations for organizing and implementing case management with unemployed people and people in the inactive population in Central Finland. The approach applied in the project is based on co-creation and partnership with service users and professionals working with them.

The project will be implemented as a project consortium with JAMK University of Applied Sciences as a lead partner and The Centre of Excellence on Social Welfare in Central Finland (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) and Jyväskylä Educational Consortium Gradia as associated partners.

Olemme tulleet hankkeen polun päähän. Matkaa kuvasi ohjausryhmämme puheenjohtaja, Kosken toiminnanjohtaja Marja Heikkilä loppuseminaarissa 22.1.2021 alla olevalla polkukuvauksella:

KUVA PUUTTUU

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa kokonaisvaltainen palveluohjauksen toimintamalli yhdessä työikäisten paljon palveluita tarvitsevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien kanssa. Tarkoituksena oli varmistaa, että paljon palveluja tarvitsevat löytävät tarpeitaan vastaavan palvelupolun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Keski-Suomessa. Hankkeen toteutuksen lähtökohtina olivat yhteiskehittäminen, monialaisuus ja palvelupolkuajattelu. Hankkeen tarkoituksesta kertoivat loppuseminaarissa Arja Kärkkäinen ja Anne Koskenranta animaation keinoin.

Hankkeessa työskenneltiin 13 kehittäjäryhmässä ja niitä täydentävissä arvo- ja mallityöpajoissa sekä järjestötoimijoille järjestettävissä digitaalisten ratkaisujen työpajoissa. Kehittäjäryhmät toimivat Jyväskylässä, Jämsässä, Laukaassa, Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Äänekoskella. PAKUn poluilla matkasi 341 henkilöä, joista 149 oli työttömänä ja työelämän ulkopuolella. Hankkeen aikana toteutettiin kolme koulutuksellista työpajaa sekä aloitus- ja loppuseminaarit, joihin osallistui 297 henkilöä. PAKU -hankkeen työskentelyprosessi on kuvattu Innokylään ja arvioitu lupaavaksi käytännöksi Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana -sivuilla.

Viisi osa-aluetta

Hanke toteutettiin viitenä toimenpidekokonaisuutena, joiden koordinointivastuu jaettiin hanketoteuttajien kesken seuraavasti:

1. Asiakaslähtöisen palveluohjauksen laatukriteerit (Koske)
2. Ennaltaehkäisevä palveluohjaus ja varhainen tuki (Koske)
3. Digitaalinen palveluohjaus (JAMK)
4. Monialainen intensiivinen palveluohjaus (JAMK)
5. Järjestölähtöinen palveluohjaus (Gradia).

Yhteistyökumppanit

Toimintamallin rakensivat hankehenkilöstön kanssa sosiaali-, terveys-, työllisyyspalveluiden, seurakuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat, palveluita käyttävät kuntalaiset sekä useat järjestö- ja yhdistystoimijat.

Hankeyhteistyötä on tehty mm. Aster ja APTJ (Asiakas- ja potilastietojärjestelmä), Keski-Suomi 2021, Keski-Suomen sote -uudistus, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt, Komppaa, Marke, Meijän mieli, Meijän kyvyt käyttöön, Osaamiselle järjestöihin, Sotetie, Sokra, ProSos, Pyöröovesta ulos, TaSos, Tiimiverkko, Valinnanvapauskokeilu ja Yhdessä ei olla yksin -hankkeiden kanssa.

Tuloksia ja tuotoksia

• kuvaus kokonaisvaltaisesta palveluohjauksen toimintamallista osa-alueittain
• ammattilaisten toimintaa ohjaavat toimintakortit palveluohjauksen osa-alueista
  • tulostettavana pdf –versiona, löytyy hankkeen materiaalipankista Jamkin nettisivuilta
  • prezinä
• ennaltaehkäisevän palveluohjauksen ja varhaisen tuen toimintamalliin työkalut
  • Mitä sinulle kuuluu –työkalu
  • Asioinnin muistilista asiakkaalle

• digitaalisia ratkaisuja palveluohjaukseen
  • Kooste digitaalisista ratkaisuista: PAKU DIGI
  • PAKU hanke - YouTube

• Huoneentaulut (Asiakaslähtöisen palveluohjauksen laatukriteerit)
  • Asiakaslähtöinen palveluohjaus huoneentaulu
  • Palveluohjauksen arvot ja eettiset periaatteet
  • Kohtaamisen huoneentaulu palveluohjaukseen
  • Johtamisen huoneentaulu palveluohjaukseen

• Julkaisut
• Ihmisiä kohtaamassa –asiakaslähtöisen palveluohjauksen jäljillä työikäisten palveluissa
• Selkojulkaisu asiakaslähtöisistä laatukriteereistä

Julkaisusta on saatavilla sekä painettu ja sähköinen versio sisältäen myös muita artikkeleita palveluohjauksesta. Työskentelyssä sovellettiin palvelumuotoilun työkaluja, joista tuloksena  visuaalisia kuvauksia työikäisten palvelupoluista ja niihin liittyvästä monialaisen yhteistyön paikoista, edellytyksistä ja ongelmista. Julkaisuun palvelupolkukuvauksia on kuvittanut Minttu Kilpinen ja Tiina Leino Villakas OY:sta. Nicon polulla pysyvä omatyöntekijä/vastuuhenkilö, panostaminen luottamukselliseen ja rinnalla kulkevaan suhteeseen asiakkaan ja työntekijän välillä sekä hänen koordinoimansa verkostoyhteistyö ovat avaintekijöitä mutkittelevalla polulla.

Kohtaaminen on palveluohjauksen ydintekijä, joka tuotiin esiin vielä loppuseminaarissa kehittäjäasiakkaiden ja ammattilaisten paneelikeskustelussa., johon osallistuivat Marita Korhonen, Minna Lapisto, Jarkko Paananen ja Jenni Uusitaival. Kysymisellä on väliä kuten projektikoordinaattori Anne Koivisto Tiinan polusta toteaa.

Opinnäytetöitä ja harjoitteluraportteja

• Hirvilahti Niina 2020: ”Yhteiskehittäminen Palvelupolut kuntoon -hankkeessa, kehittäjäryhmän osallistujien näkemykset toimintatavasta.” (JAMK)
• Huttula Katja 2019: Työelämän ulkopuolella olevien monialainen palvelupolku ja -ohjaus : Tutkiva kehittämistyö Jyväskylän kuntouttavan työtoiminnan monialaisesta yhteistyöstä (JAMK)
• Mikkonen Tuija 2020: Työttömien monialainen intensiivinen palveluohjaus sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus (JAMK)
• Zhikdikh Anna 2020: Sosiaalipalveluiden käyttäjien digitaalisen teknologian omaksuminen ja käyttö digitaalisen kuilun näkökulmasta(JAMK)

Harjoitteluraportit:

• Aliranta-Kask Kirsi 2019: Hyvinvointihyöty varhaisen tuen sosiaaliohjauksessa. Kirjallisuuskatsaus. (Jyu)
• Keränen Minna: Erityistä tukea tarvitseva, paljon palveluja tarvitseva vai paljon palveluja käyttävä? (Jyu)

Lopuksi

Asiakaslähtöinen palveluohjauksen toimintamalli on nyt sanoitettu. Se jatkaa elämäänsä eri toimintaympäristöissä ja koulutuksissa. Kehittämistyö teki näkyväksi sitä, kuinka laaja-alaisella kentällä palveluohjauksessa liikutaan, kun sitä tarkastellaan ammatti- ja organisaatio­rajat ylittävinä työ- ja toimintakäytänteinä. Hankkeessa palveluohjaus jäsennettiin toi­mintana, joka käsittää ammattilaisten tekemän palveluohjauksen lisäksi myös epävirallisen neuvonnan ja ohjauksen. Kun palveluohjausta toteutetaan ihmisen elämäntilanteen, toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan se on aina asiakaslähtöistä ja yksilöllisesti räätälöityä palvelua. Tähän aikaan sopiva palveluohjaus on sitä, että se tapahtuu siellä, missä ihmiset asioivat ja käyttävät palveluja – am­mattinimikkeestä, palveluorganisaatiosta tai hallintosektorista riippumatta.

LÄMMIN KIITOS KAIKILLE PANOKSESTANNE KEHITTÄMISTYÖSSÄ!

Tuija Ketola, Jyväskylässä 25.2.2021