Liiku ja opi -infograafi

Liikkumisen vaikutukset oppimiseen välittyvät monen tekijän kautta. Liikkuminen muun muassa parantaa unen laatua (Driver & Taylor 2000) ja tukee terveellistä ravitsemusta (Martins ym. 2008), joilla taas on positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Liikkuminen myös muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa, mikä edesauttaa oppimista (Valkenborghs ym. 2019).

Liike lisää aivojen verenkiertoa, neurotrofiinien tuotantoa sekä aivojen sähköistä toimintaa (Davenport ym. 2012). Säännöllinen liikkuminen ja hyvä kestävyyskunto on yhdistetty myös suurempaan aivojen hippokampukseen, jota tarvitaan muistamiseen ja oppimiseen (Chaddock ym. 2010; Herting & Nagel 2012). Tämä saattaa selittyä sillä, että liikkuminen lisää uusien hermosolujen syntymistä (Nokia ym. 2016).

Fyysinen aktiivisuus tukee oppimiseen tarvittavia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja toiminnanohjausta. Jo lyhyelläkin liikkumishetkellä voi nostaa vireystilaa ja parantaa keskittymistä. (Haverkamp ym. 2020.) Liikkuminen on positiivisesti yhteydessä päättely- ja ongelmanratkaisukykyyn (Tomporowski 2003) sekä luovuuteen ja luovaan ajatteluun (Opezzo & Schwart 2014). Lisäksi liikkumisella on havaittu olevan yhteys opintomenestykseen, koulutustasoon ja työuriin (Kari 2018). 

Liiku ja opi -infograafi on toteutettu osana Mieli liikkeelle -hanketta, jonka tavoitteena on opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn lisääminen liikkumisen keinoin. Infograafi on hankkeen infograafisarjan ensimmäinen osa. Toisen infograafin teema on liikkumisen vaikutukset mielen hyvinvointiin. Kolmannessa infograafissa käsitellään liikkumisen yhteyksiä yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Tekijät

Viola Asunmaa, Jyväskylän yliopisto

Heidi Syväoja, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Saara Koskinen, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Liiku ja opi -infograafi on toteutettu osana liikuntayhteiskuntatieteitä opiskelevan Viola Asunmaan asiantuntijaharjoittelua. Toinen Violan tekemä infograafi, Liikuta mieltäsi, käsittelee liikkumisen vaikutuksia mielen hyvinvointiin.

Lähteet

Driver, H. S., & Taylor, S. R. (2000). Exercise and sleep. Sleep medicine reviews, 4(4), 387-402.

Davenport, M. H., Hogan, D. B., Eskes, G. A., Longman, R. S., & Poulin, M. J. (2012). Cerebrovascular reserve: the link between fitness and cognitive function?. Exercise and sport sciences reviews, 40(3), 153-158.

Haverkamp, B. F., Wiersma, R., Vertessen, K., van Ewijk, H., Oosterlaan, J., & Hartman, E. (2020). Effects of physical activity interventions on cognitive outcomes and academic performance in adolescents and young adults: A meta-analysis. Journal of Sports Sciences, 38(23), 2637-2660. 

Herting, M. M., & Nagel, B. J. (2012). Aerobic fitness relates to learning on a virtual Morris Water Task and hippocampal volume in adolescents. Behavioural Brain Research, 233(2), 517-525.

Kangasniemi, A. & Rajala, K. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja liikunnan merkityksestä jaksamiseen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 388. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Likes.

Kari, J. (2018). Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes. University of Jyväskylä.

Martins, C., Morgan, L. & Truby, H., 2008. A review of the effects of exercise on appetite regulation: an obesity perspective. International Journal of Obesity, 32(9), 1337–1347.

Oppezzo, M., & Schwartz, D. L. (2014). Give your ideas some legs: the positive effect of walking on creative thinking. Journal of experimental psychology: learning, memory, and cognition, 40(4), 1142–1152.

Tomporowski, P. D. (2003). Effects of acute bouts of exercise on cognition. Acta psychologica, 112(3), 297-324.

Valkenborghs, S. R., Noetel, M., Hillman, C. H., Nilsson, M., Smith, J. J., Ortega, F. B., & Lubans, D. R. (2019). The impact of physical activity on brain structure and function in youth: a systematic review. Pediatrics, 144(4).