Projekti
Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin DIKO
Rahoitusohjelma
Kotihoidossa ja palveluasumisessa meneillään oleva voimakas työ- ja toimintakulttuurin muutos ei ole haaste pelkästään työntekijälle vaan myös johtamiselle. Moninaisen toimintakentän johtaminen asettaa entistä suurempia haasteita esimiehille. Työn tekeminen asiakkaan kotona, lisää vaatimuksia avoimuudelle, tiedottamiselle ja tiedon kululle sekä hajautetun toimintajärjestelmän johtamiselle ja kehittämiselle.
Hankkeen tavoitteena onkin kehittää keski-Suomen alueella toimivien kotihoitoa ja palveluasumista tuottavien mikro- ja pk-yritysten lähiesimiesten johtamisosaamista ja työntekijöiden työ- ja toimintakulttuuria hyödyntämällä digitaalisuutta ja kokeilukulttuuria. Työntekijät osallistetaan digitaalisilla kokeiluilla kehittämään omaa työtään ja tuetaan yrityksen johtoa digitalisaation edellyttämien osaamistarpeiden vahvistamisessa ja muutosten ennakoinnissa, mikä puolestaan tukee yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Tuloksena kotihoidon ja palveluasumisen lähiesimiesten johtamisosaaminen on henkilöstölähtöistä ja työhyvinvointia tukevaa, henkilöstön digitaalinen osaaminen on parantunut ja kynnys ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja on madaltunut. Lisäksi henkilöstöllä on keinoja oman työn ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen.
Hankkeet toteuttaja; JAMK/Hyvinvointiyksikkö
-
Projektipäällikkö Anja Tanttu
-
Projektin asiantuntijat: Sisko Riihiaho, Leena Suonpää-Lehtonen, Mari Karjalainen, Outi teittinen, Tuukka Laava, Kari Jaatinen ja Toni Pekkola.
Lisätietoja:
Anja Tanttu, projektipäällikkö, [email protected]
Hankkeen sähköinen julkaisu: https://blogit.jamk.fi/dikotuloksia/
Projektin tulokset
Hankkeessa oli mukana 10 erilaista mikro ja pk-yritystä kotihoidon, palveluasumisen sekä liitännäispalveluiden alueelta. Hankkeen päättyessä tehtyjen yrittäjien ja lähiesimiesten haastatteluiden ja koko henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella työorganisaatioissa tapahtui monenlaisia muutoksia sekä työssä että työkulttuurissa.
Kehittämistyössä on palautteen perusteella onnistuttu. Eri organisaatioissa tämä tarkoittaa erilaisia asioita
riippuen organisaation koosta ja lähtötilanteesta.
Tässä kehittämistyön tuloksia:
Johtamisjärjestelmissä on tapahtunut muutoksia, esimerkiksi johtoryhmällä on uusi tapa tehdä työtä. Johtamiskulttuurissa on tapahtunut muutos kohti jaettua johtajuutta sekä avointa ja osallistavaa työkulttuuria. Myös johtoryhmän toiminta on tiivistynyt ja tehostunut.
Yrittäjät, johtajat ja lähiesimiehet kokivat saaneensa tukea yrityksen tai organisaation kehittämiseen. Hanke on auttanut verkostoitumisessa alueellisesti. Yritysten toiminnan laatu ja varmuus on parantunut sekä tahtotila ja suunta on kirkastunut. Yrittäjä on saanut varmuutta ja itseluottamusta yrittäjänä toimimiseen. Yrityksen toiminnan prosessien sujuvuus on parantaminen.
Vastaavasti henkilöstö koki saavansa esimiehiltä kannustusta ja tukea työhönsä. Lisäksi työilmapiiri on muuttunut, vuorovaikutus ja henkilöstölähtöinen kehittäminen on lisääntynyt yrityksissä toteutuneen tiimivalmennuksen myötä.
Työyhteisöissä on siirrytty kohti tiimimäisempää tapaa tehdä ja kehittää työtä. On muodostettu tiimit, organisaatio on selkeytynyt. Itseohjautuvuus ja vastuunotto on vahvistunut henkilöstön keskuudessa.
Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittyminen liittyy mm. hoitotyön käytäntöihin, ergonomiaan ja kirjaamiseen. Henkilöstö on oppinut havainnoimaan ja kehittämään omia työtapojaan. Apuvälineiden käyttö on lisääntynyt. On löydetty asiakkaan toimintakykyä edistävän hoitotyön malli ja opittu kirjaamista. Työn fyysinen kuormitus on vähentynyt työympäristöä ja työtapoja kehittämällä.