Pienyrittäjyyden kehittäminen kotityöpalvelualalla

Tulostavoite 1: Keski-Suomen maaseudun kotityöpalveluyritysten liiketoimintaosaamisen, laadun ja muun ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet on tunnistettu ja konkretisoitu.

Hankkeen alussa 2010 perehdyttiin alan kirjallisuuteen ja tehtyihin tutkimuksiin, tavattiin toimijoita sekä Keski-Suomessa että valtakunnallisesti, haastateltiin 27 yrittäjää ja koottiin projektiryhmä alan yrittäjistä ja opettajista. Käydyn pohjatyön perusteella yhdessä projektiryhmän kanssa tunnistettiin ja konkretisoitiin alan kehittämistarpeet.

Hankkeen ensimmäisiä haasteita oli löytää Keski-Suomen maaseudun kotityöpalveluyrittäjät. Eri lähteistä löytyi heitä löytyi noin 200 (kun hoivayritykset eivät kuuluneet hankkeen kohderyhmään).

Vielä hankkeen lopussa keväällä 2012 toteutettiin kuluttajakysely kotityöpalveluun kohdistuvista asiakkaiden tarpeista ja vaatimuksista yrittäjien tuotteistamistyötä varten. Tuloksista tiedotettiin hankkeen internetsivuilla ja lehdistön kautta.

Tulostavoite 2: Yritysten palvelun laatu ja yrittäjien ammatillinen osaaminen ovat parantuneet.
Tulostavoitteen toimenpiteiksi määriteltiin laatukriteerien luominen Keski-Suomen kotityöpalveluyrityksille, yritysten itsearviointimenetelmien kehittäminen ja uusien asiakaslähtöisten tuotteiden ja palvelupakettien kehittäminen.

Kotityöpalvelun laadun pohtiminen aloitettiin projektiryhmässä ideatyöskentelynä. Projektiryhmällä, joka koostui sekä alan yrittäjistä että opettajista, oli suuri merkitys laadun eri osa-alueiden löytämisessä ja työkalujen kehittämisessä ja arvioimisessa.

Laadun kehittämistarpeiden analysoinnin jälkeen laadittiin yritystoiminnan laatukriteerit ja itsearviointimalli soveltaen EFQM Excellence Model -arviointimallia. Jykes Oy:n alaisuudessa toimivan kotityöpalveluyrittäjien verkoston Klemmarin toimijoiden kanssa mietittiin, miten yrittäjät voisivat hyödyntää laatukriteerejä omassa markkinoinnissaan. Kotisiivousta tuottavien yritysten käyttöön tehtiin työmäärämitoitus. Mitoitus auttaa yrittäjää arvioimaan omaa työtään ja perustelemaan kotisiivoukseen käytettävän ajan asiakkaalle. Työhön kuluvaa aikaa testattiin myös kenttäolosuhteissa. Kotisiivouksen ammatillisen osaamisen kehittämiseksi tehtiin tutkimus eri siivousvälineiden vaikutuksesta puhtauden laatuun, jota mitattiin ATP-menetelmällä ja Hygicult TPC-kosketuslevyllä.

Kotityöpalvelun tuotteistamisen eli myynnin ja ostamisen helpottamiseksi ideoitiin palvelukokonaisuuksia. Palvelutuotekokonaisuuksiksi esitettiin kodin ylläpitopalvelu, auttaminen, asiointi ja yhdessäolopalvelu, ruokapalvelu, pihatyöpalvelu sekä kodin huoltopalvelu. Palvelutuotekokonaisuudet moduloitiin ja niille määritettiin sisällöt. Näitä yrittäjt voivat hyödyntää palvelunsa sisällön suunnittelussa, myynnissä ja hinnoittelussa. Kuluttajille tehdyllä kyselyllä kerättiin tuotekehitystä varten tietoa, mitä mahdollisia uusia palveluja asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita ostamaan.

Hankkeen viime metreillä oltiin yhteydessä myös lehdistöön tavoitteena viestiä kuluttajille kotityöpalvelun osto-osaamista.

Tulostavoite 3: Yritysten kyky hyödyntää yhteistyöverkostoja liiketoiminnassa on parantunut.

Restonomiopiskelija Kukka Lätti teki opinnäytetyön hankkeelle kotityöpalveluyrittäjien verkostoitumisesta. Työssä tuli esille, että verkostoituminen kotityöpalvelualalla on vähäistä, mutta siitä ollaan kiinnostuneita. Opinnäytetyössä syntyi verkostoitumismalli kotityöpalveluyrittäjien, oppilaitosten, alan hankkeiden ja järjestöjen välillä.

Hankkeessa laadittiin yksinkertainen hinnoittelumalli siivouspalvelun tuntihinnan määrittämistä varten. Hinnoittelumalli pohjautuu viiden siivouspalveluja tuottavan kotityöpalveluyrityksen näkemykseen kotisiivouspalvelun menoeristä. Tämä auttaa yrityksiä ottamaan mukaan kaikki menoerät palvelun hinnan määrittämisessä.

Liiketoiminnan suunnittelua varten tuotettiin yhdessä Reitao Oy:n kanssa suunnittelutyökalu. Reitao Oy:llä oli olemassa pohja, josta muokattiin kotityöpalveluihin sopiva työkalu. Reita Oy on myynyt työkalua hankkeen aikana yrittäjille edullisesti 50 eurolla. Työkalu sisältää:
1) hinnoitteluosion, jonka avulla voi rakentaa myyntihinnan 12 palvelutuotteelle,
2) kustannusbudjettiosion, jossa tarkastellaan kiinteiden kustannusten vuosibudjettia ja eri tuotteiden muuttuvia työntekijäpalkkatietoja,
3) myyntibudjettiosion, jossa voi suunnitella ja laskea kunkin tuotteen vuosimyyntiä,
4) tulossuunnitelmaosion, jossa voi laatia arviot tehtävistä investoinneista, käyttöpääoman tarpeesta, laina- ja omasta rahoituksesta sekä lopullisen vuosituloslaskelman, ja
5) kuukausibudjettiosuuden, joka sisältää kuukausittaisen tulos- ja rahoitusbudjetin sekä ennustetun taseen.

Tulostavoite 4: Kotityöpalvelun imago on parantunut.

Hankkeelle laadittiin tiedotussuunnitelma, jota on päivitetty hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista on tiedotettu yrityksille, päättäjille, alan opettajille, opiskelijoille ja kuluttajille sekä Keski-Suomessa että valtakunnallisesti esittein, nettisivuilla, blogissa, eri tilaisuuksissa ja lehdistön kautta. Hankkeesta laadittiin kaksi A4-esitettä. Lisäksi tavoitteista ja tuloksista painettiin postikorttiesite. Noin 200 keskisuomalaiselle kotityöpalveluyrittäjälle on kerrottu hankkeen toiminnasta ja tuotoksista sähköpostitse tai postitse maaliskuussa 2010, heinäkuussa 2010, joulukuussa 2010, syyskuussa 2011 ja joulukuussa 2011.

Hankkeen tuotoksia on esitelty seitsemässä tiedotustilaisuudessa Keski-Suomessa (Viitasaari 19.9.2011, Karstula 3.10.2011, Keuruu 10.10.2011, Jämsä 24.10.2011, Joutsa 7.11.2011, Äänekoski 14.11.2011, Jyväskylä 29.11.2011 ja Jyväskylän kotitalousoppilaitos 7.2.1012). Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 46 henkilöä: 10 kotityöpalveluyrittäjää, 49 opiskelijaa ja 11 alan kouluttajaa ja työntekijää. Palautteiden perusteella tuotoksista saatiin ideoita oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Päätösseminaari ”VIRITÄ VERKOT, EROTU EDUKSESI” pidettiin Juhlatalo Majakoskella 21.4.2012.

Muualla Suomessa tilaisuuksia on ollut Joensuussa 1.9.2011 ja 28.9.2011, Mikkelissä 22.9.2011, Lahdessa 4.10.2011 ja 3.11.2011, Espoossa 19.11.2011, Oulussa 2.12.2011, Kajaanissa 31.1.2012, Ylivieskassa 21.3.2012, Kuopiossa 12.4.2012 ja Helsingissä opetushallituksessa 21.4.2012. Tilaisuuksiin on osallistunut kotityöpalveluyrittäjiä, alan opettajia ja opiskelijoita yhteensä noin 430. Tilaisuuksien teemat ovat jonkin verran vaihdelleet, mutta erityisesti on esitelty siivoustyöajan määrittämistä, välinevertailun kautta puhtauden laadun arviointia sekä tuotteistamista. Saatujen suullisten kommenttien mukaan osallistujat ovat saaneet ideoita ja ajatuksia toimintaansa.

Laadukas kotityöpalvelu -julkaisu on valmistunut hankkeen seminaariin 21.2.2012. Seminaariin osallistui 26 alan yrittäjää ja opettajaa. Julkaisua on jaettu 700 kpl kotityöpalveluyritäjille, heidän työntekijöilleen ja asiakkailleen, kuluttajille sekä alan oppilaitosten opettajille ja opiskelijoille. Lisäksi julkaisu on sähköisenä netissä osana JAMK:n julkaisusarjaa (Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 128).

Kuluttajakysely asiakkaiden tarpeista ja vaatimuksista tehtiin huhti-toukokuussa 2012 yrittäjien laatutyöhön ja tuotteistamiseen. Kyselyyn vastasi 109 kuluttajaa. Tulokset raportoitiin ja julkaistiin hankkeen internetsivuilla.

Lehtijutut:
Suur-Jyväskylän lehti 14.4.2010. ”Kotityöpalvelun hintaa ja laatua on vaikea vertailla”.
Keski-Suomen Maaseutu -lehti, syyskuu 2010. ”Ympäristövastuullinen kotityöpalvelu”.
Saarijärveläinen 13.10.2010. ”Palveluja Kotiin -passi varmistaa työn vastuullisuutta ja neuvontataitoja”.
Puhtaus&PalveluSektori -lehti 8/2011, ammattimaisen kotisiivouksen teemanumero. ”Kotityöpalvelu tuotteeksi – etua palvelun myyjälle ja ostajalle”.
Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti 2012. ”Laatu kannattaa kotityöpalvelussa”.
Huhtikuun lopussa on lähetetty lehdistötiedotteita kaikille keskisuomailaisille medioille ja joillekin valituille valtakunnallisille lehdille asiakasnäkökulmasta otsikolla 'Viisi vinkkiä kotityöpalvelun ostajalle'.

Hanke on ilmoitettu huhtikuussa 2012 maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2012 -kisaan, mikä saattaa vielä vaikuttaa alan imagoon hankkeen jälkeen.