OSKU - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa

Keskeisimpiä tuloksia projektin päättyessä, jotka vakiintuivat kunnissa:
Hankasalmi: monialainen yhteistyö, ryhmätoiminnat, työyhteisöille henkilöstön virkistykseen menevä 10 euron asiakaskohtainen tuki, päivittyvät nettisivut
Jyväskylä: nuorten palveluohjausmallin soveltaminen; monet viranomaistahot tunnistivat projektin kohderyhmän ja kokivat projektin palveluprosessien kehittämisen hyödyntävän omaa työtään
(esim. päihdepalvelun tuottajat suunnittelevat palvelunsa laajentamista neuropsykologisella tutkimuksella, palveluntuottajien kilpailutus on meneillään), yhteistyön vahvistuminen Jyväskylän alueen työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien välillä kehittämisen, kuvallista ja selkeäkielistä materiaalia ohjauksen tueksi
Jämsä: monialainen yhteistyö, lähete- ja lomakekäytännöt työttömien terveystarkastuksiin, sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, tilastointijärjestelmä, päivittyvät nettisivut
Muurame: monialainen yhteistyö, ryhmätoiminta, hyvinvointitietotupa, päivittyvät nettisivut
Äänekoski: päivitetyt lomakkeet, kuntouttavan työtoiminnan palveluohjaaja, ryhmätoiminnan toteuttamien monitoimijaisessa verkostossa
SONETTE palveluportaali

Projektin päätyttyä tehtiin kysely toimijoille, vastaajia oli 22. Vastaajista 67 prosenttia arvioi kuntakohtaisesti asiakaslähtöisyyden ja 66 prosenttia arvioi kuntouttavan työtoiminnan palvelurakenteiden kehittyneet paljon tai jonkin verran.

Tavoite: Uusien kuntouttavan työtoiminnan menetelmien kehittäminen:
Menetelmien ja toimintamallien kehittäminen, pilotointi tapahtui kunkin osatoteuttajakunnan omista tarpeista lähtien. Kukin projektisuunnittelija sai tähän toiveita ja ohjeita omalta tukiryhmältään.

1. Jämsässä kehitettiin tilastointijärjestelmää, jonka avulla seurataan asiakkaiden määrää ja sijoittumista. Näin toimijoilla on ajantasaista tietoa kuntouttavan työtoiminnan paikkojen käytöstä ja paikan valinta on asiakaslähtöisempää. Myös Hankasalmella uudistettiin sopimus- ja tunti-ilmoituskäytäntöjä ja koottiin systemaattista tietoa työyhteisöistä, jotka voivat toimia kuntouttavan työtoiminnan paikkoina. Jämsässä sähköisen, asiakaslähtöisen palautejärjestelmän pilotointi tuotti tietoa asiakkaiden kokemuksista.

2.Palveluohjausta kehitettiin Jyväskylässä, Muuramessa ja Äänekoskella.
Jyväskylän osahankkeessa pilotoitiin palveluohjausmalli, johon asiakkaat ohjautuivat Jyväskylän työvoiman palvelukeskuksesta, Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityöstä ja Jyväskylän TE-toimiston nuorten ammatinvalinnanohjauksesta sekä projektin loppuvaiheessa myös Jyväskylän kaupungin nuorten aikuisten osaamiskeskus JNappista. Projektisuunnittelija kokosi kunkin asiakkaan dokumentit ja laati lähetteen laajaa neuropsykologista tutkimusta varten. Lähetteeseen saatavilla olevat tutkimustulokset tuottivat parhaimmillaan tärkeää aineistoa, jonka avulla voitiin arvioida tutkittavan neurologisten pulmien pysyvyyttä ja toisaalta muutoksia. Koottu tieto osoitti sen, että nuoret aikuiset putoavat usein kokonaan heille lapsesta alkaen ja perusopetuksen päättymiseen saakka rakennetusta tukiverkosta ja kuntoutustoimenpiteiden piiristä. Sen jälkeen he ajelehtivat usein työttömänä ja koulut keskeyttäneinä työnhakijoina vailla tarvittavia palveluja ja apua. Neuropsykologi laati laajaan neuropsykologiseen tutkimukseen perustuvan tutkimuslausunnon, jonka jälkeen projektisuunnittelija kutsui kokoon asiakkaan työnhakuun liittyvän verkoston. Tutkimuslausunto käytiin läpi yhdessä verkoston toimijoiden, yleisimmin Te-toimiston asiantuntijan ja sosiaalityöntekijän sekä nuoren kanssa. Lausunnot tuottivat joskus myös uutta hämmentävää tietoa esimerkiksi nuoren päihteiden käytöstä, vakavista elämäntilanteeseensa liittyvistä pulmista, arjen hallinnan puutteista ja tai läheisverkoston olemattomuudesta. Niissä tapauksissa jouduttiin pohtimaan miten edetä ja järjestämään jatkotutkimuksia, tukea kotiin arjen hallinnan parantamiseksi sekä käynnistämään kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutusprosesseja. Projektisuunnittelija otti osan tutkimukseen osallistuneista intensiiviseen yksilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvaan ohjaukseen. Prosessille määriteltiin tavoitteita, jotka kirjattiin kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmaan. Asiakkaan palveluprosessiin kuului tiivis tapaamisrupeama projektisuunnittelijan kanssa, ja hahmotelma asiakkaan itsensä hyväksymästä ja kiinnostuneisuuden herättäneestä palveluprosessista alkoi syntyä. Sen jälkeen projektisuunnittelija järjesti asiakkaan kanssa kuntouttavan työtoiminnan, opiskeluun liittyvän tai muuhun kuntoutukseen, kuten esimerkiksi päihdekuntoutukseen johtavan palvelupolun toimenpiteineen. Muutamien palveluiden järjestämiseen käytettiin verkoston toimenpiteitä tai sen mahdollistamia palveluja ja projektisuunnittelija otti kokonaisvastuun prosessin sujumisesta. Yksilökohtainen palveluohjausprosessi sisälsi tapaamisia sosiaalityöntekijöiden, työtoimintapaikan ohjaajien, oppilaitosten, opinnonohjaajan, päihdekuntoutustyöntekijöiden ja tai muiden ammattilaisten kanssa. Yhteistyöhön otettiin tarvittaessa mukaan myös asiakkaan läheisiä tai ystäviä, joiden tuki arjessa tunnistettiin tärkeäksi. Projektiin ohjautui yhteensä 40 alle 29 -vuotiasta nuorta, joista 26 ohjattiin neuropsykologiseen tutkimukseen, ja heistä 22 lopulta kävi tutkimuksessa. Projektisuunnittelijan yksilökohtaisessa palveluohjauksessa oli yhteensä 20 henkilöä. Järjestettiin myös neljä konsultaatiotilaisuutta, joissa neuropsykologin ja projektisuunnittelijan kanssa etsittiin ratkaisuja pulmallisten ohjaustilanteiden ja toisaalta monimutkaisessa palvelujärjestelmässä piilottelevien palveluiden ja toimijoiden löytämiseksi. Neuropsykologin tietotuen avulla työntekijät saivat apua työnsä jäsentämiseen niissä tapauksissa kun asiakkaan ongelmatiikka on järjestelmän näkökulmasta hankalaa ja palveluiden yhteensovittaminen on usein lähes mahdoton tehtävä. Lisäksi työntekijät saivat lisää ymmärrystä asiakkaittensa käyttäytymiseen liittyen silloin kun asiakkailla on todettavissa neurologisia häiriöitä kognitiivisessa toiminnassaan.

Muuramessa kehitettiin palveluohjausmalli pitkäaikaistyöttömille asiakkaille, joille ei ole soveltuvaa palvelua Te-toimistossa (tämä käsitettä käytettiin projektisuunnitelmassa). Nämä henkilöt kutsuttiin Te-toimiston avustuksella henkilökohtaisiin tapaamisiin. Kutsuja lähetettiin 51 henkilölle, josta 27 tavattiin. Alkuhaastattelua varten tehtiin mallilomake, jota käytettiin tapaamisessa yksilöllisesti. Tapaamisissa tuli esille mm. terveys-, ja eläkeasiat, joihin asiakas sai ohjausta. Palveluohjauksesta laadittiin esite, jota jaettiin kohderyhmälle TE-toimistossa.

Äänekosken yksilöllinen palveluohjaus suuntautui niiden aikuisten pitkäaikaistyöttömien tueksi, joilla oli erityisen paljon haasteita omassa elämässään, terveydellisiä ongelmia ja sitoutumisen ongelmia. Tällaiseen palveluohjaukseen koettiin olevan niin paljon tarvetta, että Äänekosken kunta palkkasi 2013 alusta kuntouttavan työtoiminnan palveluohjaajan, joka jatkoi omana työnään toiminnan kehittämistä.

3.Ryhmätoimintoja pilotointi ja vakiinnutettiin Hankasalmella, Muuramessa ja Äänekoskella.
Hankasalmella ryhmätoiminnot käynnistettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2012 miesten metsätyöryhmällä ja nuorten Kuntsari-ryhmällä keväällä 2013. Miesten metsätyöryhmän tavoitteena oli järjestää mielekästä tekemistä pitkään työttömänä olleille ja vaikeasti työllistyville miehille, joita oli vaikea motivoida työtoimintaan ja joidenka sosiaaliset suhteet olivat heikot. Miesten ryhmä kokoontui kerran viikossa ja tekivät metsänhoidollisia töitä kunnan viheralueilla kunnan työnsuunnittelijan johdolla. Työtoiminta koettiin mielekkääksi ja jokainen haluasi osallistua toimintaan myös seuraavana kesänä. Ihan selkeästi syntyi myös uusia kaveruussuhteita osallistujien välille. Nuorten Kuntsarin tavoitteena oli tehdä nuorille tutuksi paikallisia toimijoita ja katkaista pitkäänkin jatkunut työttömyys. Kuntsarit toteutettiin yhteistyössä hankasalmelaisten toimijoiden kanssa, ryhmän päävetäjänä toimi projektisuunnittelija. Ryhmätoiminnat onnistuivat yli odotusten ja ne vakiintuivat osaksi kunnan kuntouttavan työtoiminnan palvelua.

Muuramessa pilotoitiin Hyvinvointiryhmä keväällä 2012. Ryhmän tarve tuli esiin myös asiakasraadissa. Hankeryhmästä vakiintui osaksi kunnan toimintaa ns. matalan kynnyksen kuntosali-liikuntaryhmä. Keväällä 2013 käynnistyi naisten kuntouttavan työtoiminnan ryhmä. Tällä vastattiin niiden naisasiakkaiden tarpeisiin, joilla oli sosiaalista estyneisyyttä ja vahvistettiin heidän kykyään olla mukana ryhmässä, aluksi turvallisessa pienryhmässä. Ryhmätoiminnat olivat kestoltaan 4 t päivässä ja päivä viikossa ja täyttivät näin kuntouttavalle työtoiminnalle asetetun lakisääteisen ajallisen ehdon.

4.SONETTE palveluportaaliin kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan omat sivut. SONETTE on MedKesin ylläpitämä sivusto, joka on tarkoitettu Keski-Suomen sosiaalialan toimijoille. Osoite on www.medikes.fi . Sivustolta löytyy aiheeseen liittyvä ajantasainen lainsäädäntö, kuntouttavan työtoiminnan ohjeet ja käytänteitä. Lisäksi koottiin Keski-Suomen karttaan linkit suoraan eri kuntien kuntouttavan työtoiminnan palveluun.

Tavoite: Asiakkaiden työllistymiseen johtavan kuntoutuksen ja osaamisen kehittäminen
1.Projektin aikana järjestettiin sekä omia seminaareja ja työpajaa että toteutettiin yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Projektin palautekyselyssä vastaajat kokivat saaneensa näistä tilaisuuksista uutta tietoa ja voineensa hyödyntää saamaansa tietoa sekä verkostoitumisen lisääntyneen.

2.Projektisuunnittelijoiden ja projektipäällikön säännölliset kokoontumiset mahdollistivat tiedon ja näkemysten vaihdon ja vertaistuen. Projektisuunnittelijat ja projektipäällikkö osallistuivat myös valtakunnallisiin seminaari- ja koulutustilaisuuksiin, joissa saatu uutta tietoa ja osaamista välitettiin kuntiin, ja vastaavasti oltiin jakamassa omia kokemuksia muille toimijoille.

Tavoite: Asiakkaiden tarpeita vastaavan yhteistyön rakentaminen eri asiantuntijoiden kanssa.

1.Kuntakohtaisten moniammatillisten kuntouttavan työtoiminnan tukiryhmien perustaminen. Osa näistä jatkaa toimintaansa kunnan työllisyyspalveluissa osin laaja-alaisempana ja osassa kunnista Te-toimiston uudistukset ja uudet hankkeet ovat muuttaneet kunnan toimintatapoja.

2.Kuntouttavasta työtoiminnasta tiedotettiin sekä työyhteisölle että asiakkaille suunnatuilla uusilla esitteillä (Hankasalmi, Jämsä, Muurame ja Äänekoski) ja kuntouttavan työtoiminnasta informoivalla sivulla kunnan nettisivuilla (Hankasalmi, Jämsä ja Muurame). Jämsän ja Äänekosken osaprojekteissa kuvattiin myös kuntouttavan työtoiminnan kuntakohtainen prosessi. Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvauksen selkeyttäminen prosessikaavion kautta on hyödyttänyt yhteisen linjan löytämisessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen niin päättäjien kuin kuntalaisten keskellä on ollut tärkeää.
Kuntouttavasta työtoiminnasta on tiedotettu myös kunnan eri hallintoaloilla (Hankasalmi, Jämsä, Muurame ja Äänekoski. Nämä ovat mahdollistaneet yhteistyön laajentumisen ja näin on saatu myös uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Hankasalmella yhteistyötä vahvistettiin sopimalla porkkanana toimivasta 10 € tuen (valtioin kunnalle maksama tuki) suuntaamisesta toimintayksiköille.

3.Yhteistyötä vahvistettiin kunnan terveydenhuoltoon sopimalla työttömien terveystarkastuksen käytännöistä ja muusta yhteistyöstä (Jyväskylä, Jämsä ja Muurame). Jämsässä kehitettiin tähän lähete- ja palautelomakkeet. Jyväskylän alueen työttömien terveystarkastuksia tekevien Jyväskylän kaupungin terveydenhuollon vastaanottotoiminta, työvoiman palvelukeskus ja työvalmennussäätiö Sovatekin terveydenhoitajat saatettiin yhteen työkokoukseen työttömien terveystarkastusten ja palveluiden kehittämisen edistämiseksi. Tätä yhteistyötä pohjustettiin projektin nuorille asiakkaille suunnatulla haastattelulla heidän kokemustensa ja toiveidensa kartoittamiseksi. Tapaamisia on suunnitteilla myös jatkossa. Muuramessa hyvinvointitietotupaa yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa.

Jyväskylän osaprojektissa asiakaskohtaiset verkostot laajenivat ja vahvistuivat. Neuropsykologinen arviointia ja yksilökohtainen palveluohjaus mahdollistivat tarpeisiin vastaavan yhteistyön oikea-aikaisuudesta ja sopivuudesta. Päihdepalvelun tuottajat sai tukea suunnitelmilleen laajentaa palveluaan neuropsykologisella tutkimuksella. Tällä hetkellä palveluntuottajien kilpailutus on meneillään. Yhteistyö Jyväskylän oppisopimuskeskuksen kanssa on johtanut siihen, että pilotoidaan kolmen projektin asiakkaana olleen nuoren oppisopimuskoulutusta yhdistämällä teoria- ja työssäoppimisen vaiheisiin neuropsykologisia tukitoimia. Useat tahot, kuten aikuissosiaalityö ja nuorten aikuisten palvelukeskus kokivat, että heidän asiakkaat hyötyisivät neuropsykologisista tutkimuksista ja sen mukaisesti laadituista kuntoutusohjeista.

Äänekosken osaprojektin tärkein tulos yhteistyön vahvistumisessa on aktiivinen yhteistyö työllisyystoimijoiden kesken sekä yhteistyössä kunnan eri toimijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa pilotoitu ryhmätoiminta, joka vakiinnutettiin.

Tavoite: Asiakkaiden potentiaalisen osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä tulevaisuuteen suuntautumisen ja motivaatioin herättäminen ja tukeminen

1.Palveluohjauksen toimintatapa on asiakaslähtöinen ja keskittyy asiakkaan voimavarojen tunnistamiseen.
2.Koulutuksisa ja työpajoissa pyrittiin vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä (Mun Reitti menetelmäkoulutus, erityiset tuen tarpeet -työpajat, päihdekuntoutujan tukeminen; Koulutus ja motivoivahaastattelu -työpaja).
3. Kehitettiin kuvallista ja selkeäkielistä ohjausmateriaalia. Materiaalia voidaan hyödyntää mallina kullekin asiakkaalle yksilöllisiin tarpeisiin tehtäville toimintaohjeille. Materiaalia voidaan hyödyntää myös ohjaustilanteissa, joissa asiakas tarvitsee toiminnan jäsentämistä hahmottaakseen paremmin tietyn työtehtävän kokonaisuutta. Nyt projektissa tuotettu materiaali ja projektin koulutuksiin hankittu materiaali annettiin projektin yhteistyötahoille, jotka voivat käytännössä materiaalia hyödyntää.

Tavoite: Asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen palveluiden kehittämisessä

1.Asiakkaiden osallisuutta palautteen antamisessa ja palveluiden kehittämisessä vahvistettiin toteuttamalla asiakasraadit Hankasalmella, Muuramessa ja Äänekoskella (yhteensä 19 osallsitujaa). Äänekosken osaprojektissa asiakasraati toteutettiin kaksi kertaa (toisella kerralla 8 osallistujaa) ja näin pilotoitiin asiakasraadin prosessimaisempaa pitempiaikaista toimintatapaa. Prosessin etenemisestä tiedotettiin raatiin osallistujille erillisissä kahvitilaisuuksissa. Jämsässä asiakkaiden palauteiden antamista varten pilotoitiin sähköistä asiakaspalautemallia (eAsiakasraati). Kysely toteutettiin Webropol -alustalla kuntouttavan työtoiminnan jakson loppuvaiheessa joko siinä yhteisössä jossa asiakas on tai kunnan sosiaalitoimessa.

2.Asiakasraadin tulokset otettiin huomioon kunnissa: Muuramessa järjestettiin vastauksena raatilaisten toiveisiin eläkeinfo, vertaisohjaukseen perustuva ATK-tuki, kehitettiin terveyskeskusken Terveystuvasta toimivampi Hyvinvointitietotupa, toteutettiin Hyvinvointiryhmä ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmä naisille.

3. Julkaistiin artikkeli: Koskimies, H. 2013. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasraadit ja palveluiden kehittäminen teoksessa Era, T. (toim.) Osallisuus - oikeutta vai pakkoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 156.