Projekti

Maatilojen muovit kiertoon

Rahoitusohjelma

Lyhenne
MuKi
Projektityyppi
Kehittämisprojekti
Vahvuusala
Muu ala
Toteutusaika
1.9.2022 - 29.2.2024
Yksikkö
Teknologia
Rahoitusohjelma
Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelma
Projektin kuvaus

Projektin tarkoituksena on löytää kestävä ratkaisu maaseudun yritysten merkittävään kiertotalouden haasteeseen: kuinka maaseudulla sijaitsevissa teollisuusyrityksissä ja maatiloilla syntyvä muovijäte saadaan kustannustehokkaasti kiertoon - käsiteltäväksi ja uudelleen jalostettavaksi.

Projektissa tarkastellaan muovien materiaalivirtojen koko toimitusketjua. Ketju kattaa muovituotteiden valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät, maaseudun yritykset (syntypaikat), terminaalitoiminnot/välivarastot, kuljetusyritykset sekä vastaanottajat/käsittelijät.

Projektin aikana välitetään tietoa selkeistä toimintatavoista ja -menetelmistä muovijätteen kierrättämiseen syntypaikoilla, jätteen vastaanottajille/käsittelijöille sekä luodaan kustannustehokas logistinen toimintamalli, jota pilotoidaan ja kehitetään projektissa.

Lisätietoja:
Aija Hytönen, projektipäällikkö
[email protected], 050 535 9421

Projektin tulokset

  •  Maatiloilta syntyvän muovijätteen määrän kartoitus (Jamk)
Hankkeessa laskettiin karkeasti paljonko eri maakunnista kertyy maatalousmuovijätettä. Laskennassa käytettiin hyväksi viljelykasvien satotilastoja (Luke), sekä viljelijöille suunnattua Webropol-kyselyä (n.267 kpl). Jätteen määrä kohdistettiin näin kokonaispeltopinta-aloille eri postinumeroalueille tuotantosuunnittain, viljelysmaan käyttötapa huomioiden. Myös ostettujen maatalousmuovien määrä laaduittain huomoitiin viljelijöiden arviointien pohjalta. Maakunnalliset erot olivat suuria etenkin säilörehunurmialoilla. Kannattaa huomioida, että määrät ovat laskennallisia ja vaihtelevat viljelykierron mukaan vuosittain. Laskennan tuloksena maatalousmuovijätettä syntyy vuosittain noin 11 800 tonnia, mikä on lähellä muovin tuottajien antamaa vuosittain ostettavien muovien määrää (12 - 14 000 tonnia).Kerätty data siirrettiin paikkatietojärjestelmä ArcGIS prohon, jossa se mallinnettiin reittisuunnittelun pohjaksi.

  • Toimintamallin luominen (Jamk)
Hankkeessa etsittiin toimintamallia kustannustehokkaaseen muovijätteen keräämiseen. Selvitystyössä nousi esiin säännöllisen ja toimivan logistiikan tarve, joka olisi edullista ja helppoa. Toimintaa haastaa kausiluonteisuus ja tiestön kunto (mm. kelirikon vaikutukset), kattavan terminaaliverkoston puuttuminen, sekä muovijätteen likaisuus. Soveltuviksi kuljetuskalustovaihtoehdoiksi kartoitettiin koura-auto, vaihtolava-auto, pakkaava jäteauto, sekä kappaletavara- tai muu sivusta lastattava auto. Osaavalla kuljettajalla on suuri merkitys ja ammattitaitovaatimukset vaihtelevat kalustosta riippuen. Suomalaiset maatilat ovat hyvin erilaisia, joten erilaisia keräilytapoja tarvitaan. Osalle toimii harvoin ja tilauksen mukaan tuleva nouto, toiset tarvitsisivat säännöllisesti tapahtuvan keräilyn ja osa voisi toimittaa jätteet esimerkiksi pop-up-keräilyyn itse. 

  • Muovien analysointi (LAB)
Maatiloilta kerättyjä muovinäytteitä tunnistettiin ja analysoitiin laboratoriossa. Muovinäytteitä tunnistettiin sekä NIR-teknologiaa käyttävällä Reiskatex-lajittelulinjastolla, että FTIR- ja DSC-laitteilla. Tulosten ristiinvertailulla saatiin poistettua havainnoinnin häiriötekijöitä, sekä kehitettyä Reiskatex-linjastoa. Tuloksista selvisi, että muovijäte saa olla jopa 80-90% lian peittämä ja silti tunnistettavissa NIR-teknologialla (poislukien musta muovi). Pilottinäytteille ja kaupallisesit saatavissa oleville maatalousmuoveille tehtiin myös olosuhdetestaus, jossa näytteet altistettiin neljälle eri olosuhteelle, jotka vastaavat Suomen sääoloja. Mukana testeissä oli myös omavalmisteisia biopohjaisia katemateriaaleja. Mekaaniset testaukset (vetolujuus, repäisylujuus, puhkaisulujuus) suoritettiin talvinäytteen jälkeen, kun kaikki syklit oli käyty läpi. Puhdistamattomalle muovijätteelle tehtiin myös pyrolysointitesti. Alustavien tulosten mukaan vetolujuus kasvoi käsittelemättömään materiaaliin verrattuna, mutta tämä johtunee muovimateriaalissa testin aikana tapahtuneesta molekyylien orientoitumisesta. Näytteet vaativat lisätestausta ja analysointia. Muovinäytteille tehtiin myös haitta-aineanalyysejä, joiden analysointi on kesken. Puhdistamattomalle jätemuoville testattiin myös pyrolysointia. Pyrolyysin jälkeen 12 kg:n erästä 80 % saannoksesta oli epäpuhtauksia ja 20 % pyrolyysiöljyä. Saadun hiilen määrä oli 2,5 dl. Nestemäinen pyrolyysituote oli pääosin vettä, jähmettyneessä pyrolyysituotteesta suurin määrä oli fenantreenia ja naftaleenia. Naftaleenin osalta tuotetta voisi mahdollisetsi prosessoituna käyttää uudelleen torjunta-aineiden valmistuksessa. 

  • Muovien kierrättämisen kehittäminen (Jamk, MTK Pohjois-Savo)
Hankkeessa järjestettiin yhteensä 12 tiedonvälitystilaisuutta tai työpajaa, joista on tehty 6 tekstitettyä tallennetta YouTubeen avoimesti katsottavaksi. Hanke on välittänyt tietoa myös useissa eri tapahtumissa ja tuottanut erilaisia julkaisuja, kuten artikkeleita, podcasteja ja blogikirjoituksia.
Hanke järjesti Pohjois-Savossa muovinkeräyspilotin, jonka pohjalta laadittiin ohjeistus muovijätteen keräilyyn. Pohjois-Savon pilottiin osallistui yhteensä 137 tilaa, joilta kerättiin yhteensä noin 1 150 tonnia muovijätettä (9,6% koko Suomen vuosittaisesta muovijätteen määrästä). Lisäksi valkoista paalimuovia kerättiin yhteensä vajaat 200 tonnia kierrätykseen. Muovijätettä kerättiin keskimäärin 8,4 tonnia/tila, mutta suurimmillaan jopa yli 70 tonnia/tila. Pilottikeräilyn pohjalta todettiin, että kustannukset vaihtelivat eri tiloilla riippuen siitä, kuinka pitkä matka muovijätettä kuljetettiin ja kuinka hyvin se oli pakattu. Pakkaaminen joudutti jätteen lastausta merkittävästi ja näin ollen laski kustannuksia merkittävästi. Tilallisten taloudellinen tilanne hidasti keräilyä, sillä kuljetusyrittäjän piti saada elantonsa muualta, kun maksut viivästyivät. Maksuvaikeudet johtuvat pääosin tukikauden muutoksen tuomista haasteista, sekä maanviljelijöiden tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Keräilyn palautteesta selviää, että organisoidulle, edulliselle muovinkeräilylle on tiloilla suuri tarve.  

  • Yhteistyöllä suuri merkitys
Moniammatillisuus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä osoittautui erittäin tärkeäksi osaksi hankkeen toimintaa. Eri alojen ammattilaisten yhteinen pohdinta auttoi havainnoimaan pullonkauloja ja kehittämään käytänteitä. Myös yhteistyö eri hankkeiden välillä oli hedelmällistä ja edisti etenkin tiedottamista. Hankken tuloksia voi katsoa verkkosivuilta: www.aitomaaseutu.fi/muki-tallenteet tai loppujulkaisusta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-754-2