Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value)

Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen työpakettiin, joissa tehtiin
käytännön hyötyyn johtavaa selvitystyötä, järjestettiin aktivointitilaisuuksia
ja informatiivisia sekä idearikkaita kohtaamisia, ja viestittiin eri kanavia
hyödyntäen vapaaehtoismatkailun selvitystyön ja potentiaalisten toimijoiden
keskusteluja. Hankkeessa myös koottiin kiinnostuneet ja pilotoinnista
kiinnostuneet toimijat työpajatilaisuuksiin yhteiskehittämään
vapaaehtoismatkailun seuraavia askeleita.

Työpaketti 1: Informatiiviset aktivointitilaisuudet ja kyläkohtaamiset

Hankesuunnitelman mukaisesti järjestettiin alueellisia kylätoimijoiden
kanssa yhteisiä aktivointitilaisuuksia. Tilaisuuksien kautta selvitettiin
asenneilmapiiriä ja kiinnostuksen tilaa. Vapaaehtoismatkailua avattiin terminä
erilaisten esitysten avulla. Käytettiin tutkimustietoa maailmalta sekä
esimerkkejä vastaanottajista, vapaaehtoismatkailijoista ja
välittäjäorganisaatioista. Tilaisuuksien alustuksissa hyödynnettiin
selvitystyön (työpaketti 3) aineistoa ja asiantuntijoiden puheenvuoroja.
Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Leader -ryhmien kanssa ja
toteutuspaikkojen jako tehtiin sen mukaisesti. Tilaisuudet suunniteltiin
hybridinä eli oli mahdollista osallistua sekä paikan päällä että etänä. Paikan
päälle ilmoittautuneita oli kuitenkin vähän ja tästä syystä kolme neljästä
tilaisuudesta siirrettiin kokonaan verkkoon. Vain Istunmäen kylässä
Konnevedellä onnistuttiin kokoontumaan tilaisuuteen myös paikan päällä.
Aktivointitilaisuuksissa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella ja pohtia
asiaa yhdessä sekä kysyä kysymyksiä.

Työpaketin toisen puolen muodostivat kylätapaamiset, jotka toteutti
kylälähettiläs. Sen sijaan että maaseututoimijoita olisi kutsuttu hankeen
järjestämiin tilaisuuksiin, heitä lähestyttiin heidän omassa ympäristössään.
Kylälähettiläs kävi erilaisissa kylätapahtumissa keskustelemassa hankkeesta
sekä toteutti ns. kylätapaamiset, jotka olivat yleensä kahdenkeskisiä
keskusteluja maaseututoimijan luona. Osa niistä toteutui puhelimitse tai
verkossa koronarajoitusten takia.

Paperiesitteen avulla matkailumuotoa ja hanketta tehtiin tutuksi alueen
toimijoille ja paikallisille ihmisille, kylävaikuttajille ja yhteisöjen
edustajille sekä rekrytoitiin osallistujia aktivointitilaisuuksiin ja
kylätapaamisiin.

Työpaketin tulos: Alueellinen karttakuva, josta selviää a) missä päin
Keski-Suomea on vapaaehtoismatkailusta kiinnostuneita ja pilotointiin sekä
kokeiluun sitoutuneita toimijoita, ja b) millaisia toimijoita on aktivoitu ja
kohdattu. Saadaan kiinnostuneita toimijoita workshop-työskentelyyn ja
jatkotoimenpiteiden yhteissuunnitteluun.

Karttakuva toteutettiin monitasoisena Google Maps -karttana ja sitä
käytettiin dokumentointi- ja suunnittelutyökaluna seuraavissa työpaketeissa.
Kartta ei ole kuitenkaan julkaisukelpoinen, joten se jäi vain projektiryhmän
sisäiseen käyttöön.

Mittarit: 4 aktivointitilaisuutta hybridinä sekä 8 kylätapaamista

Toteutettiin neljä aktivointitilaisuutta, joista kolme oli verkossa ja yksi
hybridinä. Kylälähettiläs kävi 16:ssa kylätapaamisessa. Sen lisäksi
toteutettiin kuusi muuta yhteistyötapaamista ja esiteltiin hanketta useassa
kolmannen osapuolen järjestämässä tapahtumassa.

Ajankohta: pääpaino toukokuu – lokakuu 2021

Käytännössä kylätapaamiset toteutuivat ajalla elokuu 2021 – tammikuu 2022.
Viimeinen yhteistyötapaaminen toteutettiin maaliskuun lopussa. Kaikki
aktivointitilaisuudet pidettiin marraskuussa 2021.

Vastuunjako: Keski-Suomen kylälähettiläs, Jamk: fasilitointi ja
asiantuntija-alustukset.

Kylälähettiläs oli päävastuussa kylätapaamisista, kun taas projektipäällikkö
ja asiantuntija toteuttivat muut yhteistyökokoukset (esim. valtakunnallisten
tahojen kanssa). Aktivointitilaisuuksien vastuut jaettiin niin, että Jamk
vastasi ohjelman suunnittelusta ja alustuksista sekä verkkoyhteyksistä ja
striimauksesta. Keski-Suomen Kylät ry hoiti paikkojen varaukset ja suurimman
osan Leader-ryhmien yhteyksistä.

Toteutuksen poikkeamia hankesuunnitelmaan verrattuna:

-        Aktivointitilaisuudet eivät
löytäneet pilotoinnista kiinnostuneita toteuttajatahoja. Tässä vaiheessa
käsitys vapaaehtoismatkailusta ei ollut vielä tarpeeksi kehittynyt.

-        Aktivointitilaisuuksissa ja
niiden osallistujarekrytoinnissa ei käytetty virtuaalimatkaa, jonka
kehittäminen oli siihen aikaan vasta alkanut.

-        Aktivointitilaisuuksia ei
pidetty eri puolilla Keski-Suomea, vaikka näin alustavasti suunniteltiin. Sen
sijaan kolme niistä toteutettiin verkossa ja yksi hybridinä Istunmäellä ja
verkossa. Verkkototeutus mahdollisti kuitenkin osallistumisen mistä hyvänsä.

Työpaketti 2: Workshop-työskentely ja jatkotoimenpiteiden
yhteissuunnittelu

Järjestettiin eri toimijat yhteen kokoavia keskustelutilaisuuksia, joiden
aiheiksi valittiin kylätapaamisissa ja yhteistyöpalavereissa esiin nousseita
teemoja – eläintenhoito, kylät, kaupalliset tuotteet, yhteistyö. Pyrittiin
kokoamaan yhteen kylätoimijoita ja matkailutoimijoita. Keskustelutilaisuudet
sisälsivät työpajaosuuden, jonka ensisijainen tavoite on kohtauttaa eri
toimijat yhteisen kiinnostuksen äärelle, jonka tuloksena syntyisi yritysryhmiä
tai ideoita yhteistuotteista. Niin pitkälle ei päästy, mutta työpajoissa
vietiin eteenpäin ajatusta Suomessa ja Keski-Suomessa tapahtuvasta
vapaaehtoismatkailusta ja sen muodoista ja tuotettiin ideoita sisällöistä
vapaaehtoistyölle. Ensimmäiset kolme työpajaa järjestettiin virtuaalisesti,
sillä koronarajoitukset olivat vielä voimassa. Rajoitusten päätyttyä viimeinen
tilaisuus haluttiin järjestää livenä, mutta koronaväsymys ja -ahdistus sekä
alueen päällekkäiset tapahtumat aiheuttivat ilmoittautumisten vähäisyyttä,
minkä vuoksi tilaisuutta ei pystytty toteuttamaan paikan päällä, eikä edes
etänä. Hankkeen toteutusajan ollessa jo pitkällä ei ollut enää mahdollisuutta
järjestää uutta tilaisuutta, mutta toimenpiteet korvattiin kahdella tavalla:

• järjestettiin verkkokysely vapaaehtoismatkailun
  yhteydestä kestävään kehitykseen, joka olisi tilaisuudessa ollut osana työpajaa
  
• järjestettiin tuoteideakilpailu, joka tähtäsi
  siihen, että potentiaaliset vapaaehtoismatkailutoimijat Keski-Suomessa
  pohtisivat mitä tuotteita ja kenen kanssa yhteistyössä he pystyisivät
  tarjoamaan.

Tilaisuuden osaksi suunniteltu verkostoituminen kuitenkin jäi väliin.

Tilaisuuksien ilmoittautumisen yhteydessä kerättiin tietoa ilmoittautuneiden
asenteista vapaaehtoismatkailua kohtaan sekä epävarmuustekijöistä ja toiveista.
Näin pystyttiin tarjoamaan informaatiota heille ketterästi. Tilaisuuksista
kerättiin myös palautetta, jonka osana kysyttiin kiinnostusta pilotointia ja
jatkohanketta kohtaan. Näin selvitettiin, että hankkeen piirissä on neljä
mahdollista vapaaehtoismatkailukohdetta – yksi kulttuurikohde, yksi hevostila
ja kaksi muuta maatilaa – joissa kehittyvää konseptia voisi pilotoida. Lisäksi
on sitoutuneita yhteistyökumppaneita, jotka voisivat olla pilotoinnin ja
tuotteen rakentamisen kannalta erittäin tärkeitä: yhdistyksiä, joista
testiasiakkaita voidaan rekrytoida, median edustajia (perinteisiä ja
sosiaalinen media), jotka voisivat levittää sanaa tuotteista / testeistä /
tuloksista, sekä matkanjärjestäjiä, jotka voisivat kaupallistaa tuotteet.

Kuten hankesuunnitelmassa arvioitiin, hanketilaisuuksien kautta saatiin
matkailun ulkopuolisten toimijoiden kiinnostusta vapaaehtoismatkailua kohtaan
nostettua, varsinkin maatilojen ja yksityishenkilöiden, mutta toistaiseksi ei
ole tietoa uudesta toiminnasta tai uusista yrityksistä. Hankkeen
keskustelutilaisuudet nostivat esille myös toisen mahdollisen
kehittämissuunnan, nimittäin verkoston rakentamisen valtakunnallisesti.
Tilaisuuksiin osallistui paljon muitakin kuin keskisuomalaisia.

Tulos: Työpaketissa 1 aloitettu alueen karttakuva täydentyy
vapaaehtoistyötä koskevalla sisällöllä, joka listataan työpakettiin 3 viimeisiä
selvityksiä varten. Oletetaan esimerkiksi ympäristönhoidon tulevan esiin; sitä
voi järjestää eri puolilla Keski-Suomea, mutta pilotointiin mukaan tuleva alue
paljastuu karttakuvasta.

Karttaa käytettiin ja täydennettiin tämän työpaketin osana, mutta
alueellisia keskittymiä ei havaittu.

Mittarit: 4 työpajaa virtuaalisesti (yksi jokaisen Keski-Suomen
Leader-ryhmän kanssa yhteistyössä)

Neljästä suunnitellusta työpajasta toteutettiin kolme. Neljännen tilaisuuden
tehtävät korvattiin muilla toimenpiteillä (verkkokysely ja tuoteideakilpailu).
Yhteistyö Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa aloitettiin jo työpaketissa 1,
mutta se ei tuottanut Value-hankkeelle konkreettista lisäarvoa, kuten lisää
osallistujia tai uutta tietoa hankkeen sidosryhmille. Lisäksi Leader-ryhmien
osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen keväällä ei ollut mahdollista
niiden omista aikatauluista johtuen.

Ajankohta: Lokakuu 2021 – huhtikuu 2022

Käytännössä työpaketti toteutettiin ajalla tammikuu-huhtikuu 2022.

Vastuunjako: Jamk fasilitoi ja koordinoi taustatiedon, Keski-Suomen kylien
lähettiläs osallistui suunnitteluun ja toteutukseen.

Tässä vaiheessa hanketta Jamkin ja Keski-Suomen Kylien henkilökunta oli sulautunut
yhteen. Tilaisuuksien alustukset, puhuja- ja osallistujarekrytointi tehtiin
molempien organisaatioiden asiantuntijoiden voimin. Jamk rekrytoi
fasilitointiasiantuntijan erityisesti työpajojen suunnittelun ja toteutuksen
avuksi.

Työpaketti 3: Käytäntöjen kehittämiseen sovellettava selvitystyö

Hankkeessa tehtiin selvitysluontoista tutkimusta, josta saatiin tietoa
käytäntöön soveltamista varten. Aluksi tehtiin verkkokysely, jolla haluttiin
selvittää olemassa olevaa toimintaa Keski-Suomessa sekä vapaaehtoismatkailun
potentiaalia. Kyselyn vähäinen vastausmäärä yllätti, eivätkä vastaukset
sisällöllisesti edistäneet selvitystyötä. Kyselyä pidettiin indikaattorina
vapaaehtoismatkailun tuntemattomuudesta.

Tehtiin selvityksiä vapaaehtoismatkailun kaltaisesta toiminnasta,
toimijoista ja toimintojen malleista Suomessa sekä haettiin esimerkkejä
maailmalta. Selvitystyö palveli aktivointitilaisuuksia ja työpajoja tuottaen
niihin sisältöä. Selvitystyön tavoitteena oli tunnistaa ja tiedostaa
vapaaehtoismatkailun kohderyhmiä sekä kohderyhmälle järjestettävää
vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistyön luonne oli selvitettävä kohtaamalla erilaisia toimijoita
Keski-Suomessa. Hyödynnettiin muita hankkeita ja tilaisuuksia sekä hankkeen
partnereiden verkostoja. Analysoitiin Keski-Suomen Kylien toteuttamien
kylätapaamisten tietoa. Lisäksi selvitettiin vapaaehtoismatkailun
välittäjäorganisaatioita, vapaaehtoisuutta koordinoivia organisaatioita,
potentiaalisia kohteita ja vapaaehtoistyötä aiemmin tehneitä matkailijoita.

Selvitystyön lähtökohtana toimineet kysymykset olivat muun muassa seuraavia:

• Millaisia toimijoita Suomessa on
  vapaaehtoismatkailun kaltaiselle toiminnalle ja millaisille toimijoille
  vapaaehtoismatkailun koordinointi sopisi Suomessa?
• Millaisissa työtehtävissä vapaaehtoismatkailijat
  yleensä ovat?
  
• Millaiselle työtehtäville on kysyntää?
• Millaisia työtehtäviä on tarjolla Keski-Suomessa?
• Millaista potentiaalia ja aitoa sitoutunutta
  kiinnostusta on Keski-Suomessa?

Kansainvälisiä vapaaehtoismatkailun toimintamalleja benchmarkattiin
dokumenttiaineiston perusteella. Benchmarkattiin kansainvälistä toimintaa ja
Suomessa tapahtuvaa rinnakkaistoimintaa. Selvitettiin lainsäädännön mahdolliset
rajoitteet ja työpakettien 1 ja 2 aikana dokumentoidun aineiston perusteella
yleinen asenneilmapiiri vapaaehtoismatkailua kohtaan. Selvityksessä pyrittiin
myös vastaamaan työpakettien 1 ja 2 aikana syntyneisiin kysymyksiin.
Selvitystyöhön ja varsinkin asiakasprofiilien selvittämiseen ja
vapaaehtoismatkailun konseptointiin käytettiin myös toimeksiantoja Jamkin
opiskelijoille.

Tulos: Saadaan vapaaehtoismatkailun asiakasprofiili, toimintamallien vaihtoehdot
ja merkittävä määrä tietoisuutta keskisuomalaisille toimijoille
vapaaehtoismatkailun mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Selvitettiin vapaaehtoismatkailijan yleinen profiili sekä erikseen
ulkomaalaisen Suomeen saapuvan asiakkaan ja kotimaisen vapaaehtoismatkailijan
profiilit. Selvityksen pohjalta tuotettiin yli 10 blogikirjoitusta, 2
konferenssiartikkelia sekä Jamkin julkaisusarjan osana julkaistu kirja, jossa
on 12 erillistä artikkelia vapaaehtoismatkailusta Suomessa ja Keski-Suomessa.
Lisäksi hankkeen verkkosivuille julkaistiin selvityksen perusteella tietopankki
(n. 80 linkkiä) ja videosarja (n. 30 videota). Verkkosivujen erillisinä osioina
julkaistiin myös parhaat opiskelijatyöt, kaikki esitetyt materiaalit hankkeen
tilaisuuksista sekä Keski-Suomen vapaaehtoismatkailun virtuaalimatkakartta
(AR-kartta).

Mittarit: 5 erilaista selvitystä:

1. Vapaaehtoismatkailija kohderyhmänä - perspektiiviä maailmalta,
   Euroopasta ja Suomesta
2. Työtehtäviä vapaaehtoismatkailijoiden tekemänä maailmalla
3. Vapaaehtoismatkailun toimintamallit maailmalla (toimijat,
   organisaatiot ja ansaintamallit)
4. Lainsäädäntöä ja ao. mahdollisia rajoitteita koskeva selvitys.
5. Aktivointitilaisuuksista ja työpajoista nousseisiin kysymyksiin
   vastaava selvitys, tarkentuu hankkeen aikana

Hankkeen julkaisu sisältää kaikki nämä viisi aihetta ja paljon muuta
hankkeen aikana selvitettyä tietoa.

Ajankohta: Toukokuu 2021 – Huhtikuu 2022

Käytännössä toimenpide toteutettiin aikana syyskuu 2021 – huhtikuu 2022.

Vastuunjako: Jamk suunnittelee ja toteuttaa, Kylien lähettiläs osallistuu
selvitysten pohjalta julkaisujen tuottamiseen.

Hankesuunnitelmassa esitetty vastuunjako on tämän työpaketin osalta pitänyt
paikansa.

Toteutuksen poikkeamia hankesuunnitelmaan verrattuna:

-        Hankkeen tuotoksena syntyy
e-kirja. Kyseessä on hankkeen aikana jatkuvasti päivitettävä ja kaikille avoin
tietolähde hankkeen aikana tuotetusta materiaalista ja tuloksista. E-kirja
viedään Aito maaseutu -sivustolle, josta se on vapaasti kaikkien
kiinnostuneiden hyödynnettävissä. E-kirjan materiaalista hyötyvät siis hankkeen
aikana mukana olevat toimijat sekä sitä hyödynnetään osana hankkeen
loppuraportointia rahoittajalle.

Todellisuudessa verkkosivuilla jatkuvasti päivitettävänä tietolähteenä
toimivat blogilista, videolista ja tietopankki. E-kirjan kirjoittaminen
keskitettiin hankkeen loppuvaiheeseen ja se julkaistiin virallisesti osana
Jamkin sarjaa. Toivotaan, että näin hankkeen selvitystyö saa enemmän huomiota ja
vaikuttavuutta.

-        Mahdollisen jatkohankkeen
kautta luodaan vapaaehtoismatkailun toimintamalli, jossa kanavoidaan vastuut
Suomessa sopivan lainsäädännön mukaan. Mallin olisi sovellettavissa
Keski-Suomen lisäksi muillekin alueille Suomessa. Pilotoinnin tavoitteeksi
asetetaan vapaaehtoismatkailijoita välittävien toimijoiden/ organisaatioiden
löytäminen. On löydettävä toimija, joka koordinoi vapaaehtoismatkailua ja
kanavoi matkailijat hankkeessa rakennetun polun mukaan.

Mallinnustyö aloitettiin teoriatasolla selvitystyön tulosten perusteella jo
tämän hankkeen aikana ja siitä kerrotaan julkaisun kolmessa viimeisessä
artikkelissa. Se luo hyvää pohjaa jatkokehittämiseen ja pilotointiin.

Value-hanke tuotti lyhyellä toteutusajallaan paljon tuloksia ja sen vaikuttavuus
ylitti esiasetetun toiminta-alueen ja ulottui muuallekin kuin Keski-Suomeen.
Seuraavana esitellään hankkeen päätulokset ja niiden vaikuttavuus:

• Vapaaehtoismatkailun nykytila Keski-Suomessa
  ja suurimmilta osin myös valtakunnallisesti selvitetty

Hankkeessa kartoitettiin olemassa oleva vapaaehtoismatkailutoiminta
Keski-Suomessa ja sen myötä saatiin paljon tietoa myös tämän matkailumuodon
valtakunnallisesta tilanteesta. Tunnistettiin, että vapaaehtoismatkailua on
Keski-Suomessa, mutta se toteutuu muun toiminnan alaisuudessa ja sitä kutsutaan
monella eri nimellä, mikä hankaloittaa sen tavoitteellista kehittämistä ja
koordinointia. Monet toimijat eivät itse tunnistaneet, että heidän
toteuttamansa toiminta on nimenomaan vapaaehtoismatkailua. Hankkeen rajallisten
resurssien ja toiminnan sirpaleisuuden vuoksi on mahdollista, että jotkut
vapaaehtoismatkailun toteuttajat ovat jääneet kartoituksen ulkopuolelle, mutta
heidän toimintansa ei todennäköisesti muuta kartoituksen tuloksia
kokonaisuudessaan. On huomioitava myös, että osa toimijoista, joista
tiedettiin, eivät halunneet tai ehtineet keskustella hankehenkilöstön kanssa
tai osallistua hanketilaisuuksiin. Suomen laajuisen toiminnan osalta
tunnistettiin valtakunnallisesti toimivat kaupalliset ja voittoa
tavoittelemattomat tahot, jotka osallistuvat vapaaehtoismatkailun
palvelukokonaisuuteen tai vaikuttavat siihen.

• Vapaaehtoismatkailun potentiaali
  Keski-Suomessa ja suurimmilta osin myös valtakunnallisesti selvitetty

Hankkeessa pohdittiin vapaaehtoismatkailun potentiaalia monesta
näkökulmasta, mm.:

• Voiko sen puitteissa järjestää järkevää ja hyödyllistä,
  vastuullista toimintaa?
• Löytyykö sopivia asiakkaita?
• Voiko toiminta olla kansainvälistä / kotimaista?
• Onko lainsäädännöllisiä esteitä?
• Miten vapaaehtoismatkailun voisi yhdistää muuhun matkailuun?
• Miten vapaaehtoismatkailu edistää Keski-Suomen elinvoimaa ja
  yhteiskunnallisia tavoitteita?
• Mikä on vapaaehtoismatkailun yhteys kestävään kehitykseen ja
  vastuulliseen matkailuun?
• Mitkä ovat vapaaehtoismatkailuun liittyvät riskit?

Kattava tietopaketti vapaaehtoismatkailun potentiaalista tarjottiin hankkeen
viestintämateriaalien ja erityisesti selvitysjulkaisun kautta.

• Vapaaehtoismatkailu tunnistettu
  vapaaehtoisuuden muotona

Hankkeen selvitykseen osallistuneet sidosryhmien jäsenet perehtyivät
aiheeseen, vaikka suurin osa heistä ei edes tiennyt ennen vuorovaikutusta
hankkeen kanssa, mitä 'vapaaehtoismatkailu' käsitteenä tarkoittaa.
Erityisen tärkeää oli yhteistyö Kansalaisareena ry:n kanssa. Suomen
valtakunnallisen vapaaehtoisuuden edunvalvojan toiminnanjohtaja Anne Porthen
totesi, että Value-hankkeen työ on erittäin merkittävää ja vapaaehtoismatkailu
on tunnistettava vapaaehtoisuuden muotona. Hankkeen saaman tiedon mukaan
Kansalaisareena lisää tietoa vapaaehtoismatkailusta omille verkkosivuilleen ja
aikoo käyttää omassa tiedotuksessaan mm. Value-hankkeen tuottamaa tietoa. Muuta
tärkeää vuorovaikutusta on ollut esimerkiksi Oikeusministeriön ja Keski-Suomen
Yhteisöjen Tuki ry:n kanssa, jotka ovat hankkeen työn kautta tunnistaneet
vapaaehtoismatkailun merkityksen.

• Sidosryhmien tietoisuutta
  vapaaehtoismatkailusta lisätty

Hanke viesti aktiivisesti ja monikanavaisesti sekä järjesti lukuisia
sidosryhmätilaisuuksia. Sen myötä tietoisuus vapaaehtoismatkailusta varsinkin
Keski-Suomessa on lisääntynyt. Sen todistavat viestintämateriaalien
näyttökerrat ja ajan myötä tilaisuuksien lisääntyneet osallistujamäärät. Uuteen
teemaan perehtyminen ja tottuminen kuitenkin vaatii paljon enemmän aikaa kuin
mitä hankkeen puitteissa on pystytty sidosryhmille tarjoamaan, joten viestintää
vapaaehtoismatkailusta pitää jatkaa. Hankkeen tuottamat materiaalit, mm. suurin
osa tilaisuuksien esityksistä videomuodossa, jäävät saataville ja tämän myötä
vaikuttavuus ulottuu pitkälle hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen
selvitystyöllä pyrittiin myös poistamaan vapaaehtoismatkailua kohtaan
tunnettuja ennakkoluuloja, jotka liittyvät pääosin kehitysmaissa toteutettavaan
vapaaehtoismatkailuun, eivätkä edusta todellisia riskejä ja uhkia Suomessa.

• Tietoisuutta Suomen vapaaehtoismatkailusta
  lisätty kansainvälisesti

Vapaaehtoismatkailu nähdään usein pelkästään kehitysmaiden apuna ja
pelastajana. Koska Suomea ei pidetä
maana, joka tarvitsee apua tai pelastamista, Suomea ei yleensä tunnisteta
vapaaehtoismatkailun kohteeksi. Hanke on keskustellut kansainvälisten
toimijoiden kanssa, kuten esim. WWOOF ja TWAM, ja kertonut Suomen potentiaalista
sekä vaihtoehtoisesta näkökulmasta vapaaehtoismatkailuun. Lisäksi hanke on
tuottanut selvitykseen pohjautuvia artikkeleita kahteen kansainväliseen
konferenssiin. Tällä tavalla on levitetty tietoa siitä, että Suomessakin
tapahtuu ja voi tapahtua vapaaehtoismatkailua.

• Luotettavaa, faktapohjaista tietoa tuotettu
  vapaaehtoismatkailusta

Hankkeen selvitysmateriaalit ja varsinkin blogit ja julkaisu ovat antaneet
apua Suomen vapaaehtoismatkailun tietopohjan luomiseen. Käytännössä
Value-hankkeeseen asti Suomessa vapaaehtoismatkailua (nimenomaan matkailun
näkökulmasta) oli tutkittu eksoottisena aiheena vain muutaman opinnäytetyön
voimin. Muutama tutkija oli tutkinut vapaaehtoismatkailua lähinnä muualla
tapahtuvana kulttuuri-ilmiönä, joka koskee suomalaisia pääosin matkailijoina,
ja ottanut kantaa ilmiön eettisiin ongelmiin. Value-hanke on avannut
yhteiskunnallista keskustelua Suomessa tapahtuvasta vapaaehtoismatkailusta, sen
tarkoituksesta ja tärkeydestä, ja tarjonnut luotettavaa, faktapohjaista sekä
virallisesti julkaistua tietoa aiheesta. Tämä palvelee tulevaisuudessa
vapaaehtoismatkailun tieteellistä ja käytännöllistä kehittämistä.

• Vapaaehtoismatkailun verkoston rakentaminen
  aloitettu

Hankkeen sidosryhmätyön myötä erityyppiset toimijat kohtasivat toisensa tai
vähintään saivat tietoa toistensa olemassaolosta. Vaikka valmiita tuotteita ei
ole, matkanjärjestäjät saivat vinkkejä siitä, mistä voisi löytyä
vapaaehtoismatkailun kohteita ja vastaanottajia, joten he pystyvät jatkamaan
kehittämistä niiden kanssa. Matkailu- ja maataloustoimijat löysivät toisensa ja
pystyvät edistämään yhteistyökuvioitaan. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että
erilaista vapaaehtoistoimintaa toteuttavat tai kokeilleet kohtasivat toisensa
ja saivat esimerkkejä ja vertaistukea. Vapaaehtoismatkailun verkoston
rakentaminen on vielä alkuvaiheessa ja tarvitsee paljon tavoitteellista ja
hyvin suunniteltua työtä. Rooleja ei ole vielä jaettu toimijoiden kesken ja
palveluketjusta puuttuu tärkeitä lenkkejä.

• Vapaaehtoismatkailun tuotteiden kehittäminen
  aloitettu

Hankkeella ei ollut tavoitteena tuotteistaa vapaaehtoismatkailun ideoita, eivätkä
sen resurssit olisi riittäneet siihen. Hankkeen aikana eri työpajoissa ja
tuoteideakilpailussa kuitenkin ideoitiin vapaaehtoismatkailun toimintaa ja
tuotiin esille konkreettisia esimerkkejä, joten tuotteistamista tulevaisuudessa
on siltä osin edistetty.

• Vapaaehtoismatkailu yhdistetty
  matkailutrendeihin – kestävä kehitys, digitaalisuus, uudistava matkailu,
  modernit huomanistit, live like a local

Vapaaehtoismatkailun suhde matkailutrendeihin selvitettiin. Sen myötä
pystyttiin arvioimaan sen vastuullisuuden potentiaalia ja riskejä. Lisäksi
korostettiin, että uuteen matkailumuotoon kannattaa heti integroida
digitalisuutta ja innovatiivisuutta, esimerkiksi AR-teknologiaa käyttäen.

• Keski-Suomi vapaaehtoismatkailun
  kärkimaakuntana

Hanke toteutettiin Keski-Suomessa ja näin keskitettiin suomalainen
tietotaito tästä matkailumuodosta nimenomaan tähän maakuntaan. Hankkeen aikana
ja erityisesti sen jälkeen Keski-Suomea pidetään esimerkillisenä ja
aktiivisena, rohkeana kehittäjänä, joka tarttuu trendeihin ja uusiin avauksiin.
Jatkossa Keski-Suomi yhdistetään aina Suomen vapaaehtoismatkailuun, vaikka
toimintaa löytyy muualtakin.

Päivittänyt: Rositsa Röntynen, 30.9.2022