Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke

Suomen maatalouspolitiikan yhtenä strategisena tavoitteena on nostaa lähi- ja luomuruoan osuutta isommaksi. Hallituksen lähiruokaohjelman visiona on, että kuluttajalähtöisesti tuotettua lähiruokaa arvostetaan ja käytetään koko ruokajärjestelmässä ja sillä on lisääntyvä työllistävä sekä paikallistaloutta ja ruokakulttuuria kehittävä vaikutus.
Tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokaketjun toimenpiteitä ja yhteistyötä. Maakunnallisessa Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhankkeessa näihin tavoitteisiin on tähdätty seuraavilla tulostavoitteilla:

Keski-Suomen ruokaketjun viestintä ja verkostoyhteistyö on koordinoitua ja avointa.
Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen strategia on yhteinen ja sen tavoitteisiin on sitouduttu.
Keski-Suomen ruokaketjun toiminta on houkuttelevaa, kannattavaa ja asiakaslähtöistä.
Keski-Suomen ruokaketju pellolta pöytään näkyy maakunnassa ja valtakunnallisesti.

Tuloksia
Hankkeessa on tuotettu keskisuomalaisten hanketoimijoiden ja sidosryhmien sekä kuluttajien käyttöön aitomaaseutu.fi sivusto, johon liittyy olennaisena osana intra-muotoinen kalenteri (noin 70 ylläpitäjää). Hanke on myös tuottanut säännöllisesti uutiskirjettä, jolla on ollut noin 760 tilaajaa. Viestintä on ollut erityisen aktiivista Pellolta pöytään -facebook-sivuilla, mutta myös muita sosiaalisen median kanavia on hyödynnetty eri kohderyhmien tavoittamiseksi. Näiden ja yhteistyössä Sykettä-hankkeen kanssa toteutettujen Keski-Suomen maaseutuhanketoimijoiden yhteistyöfoorumin Pöllöparlamentin kanssa on parannettu maaseudun, erityisesti ruokaketjun viestintää, näkyvyyttä ja yhteistyötä. Erityisesti yhteisen kalenterin myötä on pystytty myös välttämään samoille kohderyhmille tarjottavien tilaisuuksien ja tapahtumien päällekkäisyyksiä ja tiivistämään yhteistyötä.
Hankkeen toimenpiteinä toteutetuilla tapahtumilla, kuten Keski-Suomen Maaseutugaala, Aitojen Makujen Yö, Käsintehty ruoka -kilpailu ja Amazing Keski-Suomi sekä printtilehti Aitoja makuja Keski-Suomesta tuottamisella on lisätty maakunnan ruokaketjun ja sen rajapintojen näkyvyyttä, luotu uusia verkostoja ja toimintamalleja sekä edistetty yhteistyötä. Toimilla uskotaan olevan myös toimialan kiinnostavuutta sekä oman työn arvostusta lisäävä vaikutus, mitkä puolestaan parantavat yrittäjien hyvinvointia.
Hankkeen aktiivisesti ylläpitämän ruokapuheen (some, sivusto, uutiskirjeet, printtilehti, muu viestintämateriaali, tilaisuudet, tapahtumat ym.) myötä ruokaketjun yrittäjyys, sen haasteet ja mahdollisuudet on tuotu näkyvimmiksi päättäjien ja kuluttajien arkipäivään sekä päätöksentekoon. Samalla on vahvistettu suoraa vuoropuhelua alkutuotannosta jalostukseen, kauppaan, ammattikeittiöihin ja aina loppukäyttäjään. Näin on lisätty asiakasymmärrystä, mutta myös kuluttajien ymmärrystä ostopäätöstensä vaikuttavuudesta eli mistä paikallisesti tuotetusta raaka-aineesta ja ruoasta maksetaan (suomalainen lainsäädäntö, eettisyys, turvallisuus, aluetalous jne.).
Hankkeessa tehty yhteistyö valtakunnallisen lähiruokakoordinaatiohankkeen ja sen maakunnallisten toimijoiden kanssa on edistänyt maakunnan ruokaketjun kehittämistoimenpiteitä (yhteistoiminta, ajankohtaistieto, viestintä, näkyvyys, vertaisoppiminen/tuki jne.). Samoin Keski-Suomen ruokaketjun toimintaympäristöselvitys (2017).

Hankkeen myötä lisääntyneen ruokaketjun näkyvyyden, ruokapuheen, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen korostamisen myötä voidaan katsoa julkisen keskustelun ruoan alkuperästä, alkutuotannon haasteista, elintarvikejalostuksen mahdollisuuksista ja erityisesti julkisten keittiöiden lähiruoan käyttömääristä lisääntyneen. Keskustelun myötä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota hankintoihin, mutta myös toimialan yrittäjien ja alkutuottajien jaksamiseen sekä hyvinvointiin olemassa olevissa kannattavuushaasteissa. Tehtävää silti riittää myös tuleville vuosille.

Hankkeen vaikuttavuus
Yhden luukun periaate – verkostot ovat vahvistuneet ja yhteistyö on aidosti vuorovaikutteista. Toimijat tunnistavat toisensa. Toimialarajat ylittävä yhteistyö tunnistetaan mahdollisuudeksi. Laajassa maakunnassa tehtävää kuitenkin riittää ja toimiva vuorovaikutus on jatkuvasti muuttuva ja huomiota vaativa prosessi.
Keskisuomalaisten lähiruokatuotteiden jalostusaste on noussut, tarjonta on monipuolistunut ja vastaa paremmin kysyntään. Lähiruokaa arvostetaan. Ruokapuhetta tulee pitää aktiivisesti yllä ja kehittämistyötä jatkaa.
Lähiruoka on helpommin kuluttajan ja ammattikeittiöiden saatavilla, ja sitä käytetään enemmän (joskaan ei kaikkialla). Samalla myös vuoropuhelu on lisääntynyt ja tuottaa lisäarvoa eri osapuolille.
Lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta - markkinointia ja tuotteistusta tarvitaan lisää, samoin sopivia tuotteita. Tunnistettuja mahdollisuuksia on paljon.

Hankkeen toimintamalleja hyödynnetään, yhden luukun periaatetta jatketaan ja verkostoyhteistyöhön toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi 1.1.2019 käynnistyneessä Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -yhteistyöhankkeessa.
Keski-Suomen maaseudun ja ruokaketjun kehittämisestä lisää aitomaaseutu.fi ja Pellolta pöytään -Facebook -sivuilta. Lisätietoa [email protected]