Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2

Vuoden 2021 alkuun mennessä projektissa on saatu aikaan monipuolisia tuloksia, joiden vaikutukset ovat nähtävissä niin ruokaketjun toimijoiden, kehittäjien ja rajapintojen välisen yhteistyön ja viestinnän vahvistumisessa kuin koko Keski-Suomen alueen ruokaketjun ja ruokamatkailun kehittymisessä.

Keskeisimpänä tuloksena on projektin ylläpitämä, jatkuvasti päivitettävä ja kehittyvä aitomaaseutu.fi-verkkosivusto (https://www.aitomaaseutu.fi/) ja sivustolla toimiva tapahtumakalenteri (https://www.aitomaaseutu.fi/kalenteri). Sivustoa on ylläpidetty aktiivisesti ja sinne on koostettu ajankohtaista toimialatietoa ja linkkejä yrittäjille ja kehittäjille, sidosryhmille sekä kuluttajille. Tapahtumakalenteri on mahdollistanut maakunnan toimijoiden tehokkaan ja helpon tiedonvälityksen ajankohtaisista ja alaan liittyvistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Muina keskeisinä viestintäkanavina hankkeessa ovat sosiaalisen median kanavat Facebookissa (Pellolta pöytään - Keski-Suomen ruokaketju), Instagramissa ja Twitterissä sekä kerran kuukaudessa toimitettava Aito maaseutu Keski-Suomessa -uutiskirje. Nämä kanavat mahdollistavat nopean ja ajankohtaisen tiedon välittämisen.

Projekti on ollut järjestämässä ja toteuttamassa keskisuomalaisen ruoan tunnettuuden kannalta merkittäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Tärkeimpänä näistä Artesaaniruoan SM 2019 -kilpailu syyskuussa 2019. Tapahtumalla nostettiin Keski-Suomen roolia ruokamaakuntana merkittävästi muun muassa medianäkyvyyden, uusien artesaaniruokayrittäjien näkyvyyden ja laajentuneiden verkostojen muodossa. Alun perin vuodelle 2020 suunnitellun ja vuodelle 2021 siirretyn Amazing Keski-Suomi -tapahtuman suunnittelutyö on tuonut yhteen maakunnan toimijoita ja yrittäjiä sekä kasvattanut verkostoja. Onnistunut suunnittelutyö osoittaa, että hankkeen avulla on saatu kehitettyä alueen toimijoiden yhteistyöhalukkuutta ja -mahdollisuuksia. Vuonna 2019 järjestettiin yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa Keski-Suomen Tulevaisuusfoorumi Tulevaisuuden ruoka 2040 -teemalla. Tilaisuudessa käsiteltiin ruokaa ja ruoantuotantoa tulevaisuudessa.

Hankkeessa on toteutettu useita tilaisuuksia, webinaareja ja työpajoja, joilla on edistetty Keski-Suomen maaseudun ja ruokaketjun sekä sen rajapintojen toimintaa ja kehittämistä. Esimerkiksi keväällä 2019 järjestettiin kolmiosainen Ruokamatkailu tuotteeksi -työpajasarja, jonka tuloksena syntyi keskisuomalaisten yrittäjien yhteistuotantona Keski-Suomen ruokapoluilla -esite. Syksyllä 2020 järjestetyssä Keski-Suomen ruokamatkailua käsittelevän työpajan tuloksista puolestaan koostettiin materiaalia uuteen Keski-Suomen matkailustrategiaan. Lisäksi hankkeen järjestämissä seminaareissa ja työpajoissa on käsitelty mm. Keski-Suomen brändityötä, elintarvikevientiä ja ammattikeittiöiden lähiruokahankintoja.

Myös kuluttajiin on vaikutettu hankkeen aikana eri tavoin. Vuonna 2020 toteutettiin kuluttajakampanja lähiruoasta, jonka avulla keskisuomalaisten kuluttajien tietoisuus maakunnan lähiruokatarjonnasta parantui. Syksyllä 2020 julkaistiin kaksi Keski-Suomen ruokamatkailua esittelevää imagovideota, jotka toteutettiin yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Linkit videoihin: Keski-Suomen ruokapoluilla -video (sauna) ja Keski-Suomen ruokapoluilla -video (kansallispuisto).

Hankkeen aikana on pyritty vahvistamaan niin alueellista kuin valtakunnallista yhteistyötä, ja työ on tuottanut hyviä tuloksia. Hankkeen kehittämistyöryhmä, joka koostuu maakunnan teemahankkeiden ja sidosryhmien edustajista, kokoontuu kerran kuukaudessa. Kehittämistyöryhmän kokoukset ovat vahvistaneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja tukeneet yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Kehittämistyöryhmän tasaisin väliajoin toistuvat kokoukset tukevat myös ajankohtaisista asioista viestimistä. Alueellisen yhteistyön tuloksista kertoo myös tiivis yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa: hankkeen tuloksia mm. ruokamatkailun osalta saadaan näkyville myös ko. organisaation sivustoille ja ne jäävät näin hyödynnettäviksi myös hankkeen päätyttyä. Muita maakunnallisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, MTK Keski-Suomi, ProAgria Keski-Suomi/ Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Gradia, POKE, Keski-Suomen Kylät ry ja Keski-Suomen keittiömestarit.

Hankkeessa on ideoitu ja työstetty yritysryhmä- ja tuotekehityshankkeita sekä tehty yhteistyötä sidosryhmien ja yhteistyötahojen yritysryhmähankkeiden suunnittelussa tarjoten asiantuntija-apua ja tukea. Koronapandemia on kuitenkin haastanut erityisesti pieniä elintarvikealan yrityksiä ja suunniteltuja hankehakemuksia ei ole saatu jätettyä yritysten vetäydyttyä projekteista. Kiinnostuneita yrityksiä kuitenkin on ja suunnittelutyö jatkuu.

Valtakunnallista yhteistyötä on tehty erityisesti valtakunnallisessa Ruokasektori-työryhmässä, jonka toimintaan hankkeesta on osallistuttu aktiivisesti. Työryhmätyöskentely mahdollistaa jatkuvan ja aktiivisen vuorovaikutuksen muiden maakuntien kanssa sekä yhteyden maa- ja metsätalousministeriöön sekä kansallisella tasolla toimiviin hankkeisiin luomu- ja luonnonvara-alalla. Kansallisen tason yhteistyötä tehdään myös matkailun ja ruokamatkailun saralla Rural Finland II (Karelia amk) ja Hungry for Finland (Haaga Helia amk) -hankkeiden kanssa. Elintarvikeviennin osalta kansallisia yhteistyötahoja ovat muun muassa Fennopromo (Market Wise-hanke, Pienistä puroista suuria väyliä), MTK/Lomalaidun (RuoKasvu-hanke) ja Business Finland/Food from Finland. Yhteistyö on ollut tiivistä myös Ahlmanin ja Suomen Artesaaniruoka ry:n kanssa. Muita kansallisen tason sidosryhmiä ovat Suomen Keittiömestarit ry, Ruokatieto ry, Ruokavirasto, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry, Arktiset Aromit, Luomuliitto, Pro Luomu, VTT, LUKE, Ekocentria ja Suomen Ammattikalastajaliitto r.y..

Hanketta varten on muodostettu ohjausryhmä, joko kokoontuu säännöllisesti. Ohjausryhmä koostuu hankkeen sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajista. Ohjausryhmän tuki on ollut hanketyöryhmälle hyvin arvokasta - aktiivisena ja vilkkaasti keskustelevana ryhmänä se edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista tuomalla tietoa omilta sidosryhmiltään, jakamalla sitä edelleen ja sparraamalla hankehenkilöstöä.

Hankkeessa markkinoitiin ja kartoitettiin monipuolisesti mahdollisuuksia yritysryhmähankkeisiin, lopputuloksena saatiin käyntiin Metsäinen Menu -yritysryhmähanke. Hankkeen esittely löytyy aitomaaseutu.fi -sivustolta Hankkeet-sivulta. Yritysryhmähankkeiden ja muiden hankealoitteiden suunnittelussa sekä käsittelyssä tehtiin verkostoyhteistyötä muun muassa Gradian, Sisä-Suomen Kalatalousryhmän, Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten, Saarijärven Maa- ja kotitalousnaisten (Saarijärvi Menu) sekä yrittäjien (Metsäinen Menu) ja Kylän Kattauksen (Lähiruokakontti-idea) kanssa.
Amazing Keski-Suomi 2021 -tapahtuma 18.6.2021 & 12.–13.11.2021 suunniteltiin, toteutettiin ja markkinointiin yhteistyössä lukuisten keskisuomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Mukana toteutuksessa oli paikallisia yrittäjiä, oppilaitoksia ja hankkeen muita sidosryhmiä. Tapahtuman pääyhteistyökumppanina, ja samalla eri puolille maakuntaan sijoitetuilla tehtävärasteilla kisanneina joukkueina toimivat Suomen mestari -naispesäpallojoukkue Jyväskylän Kirittärien pelaajat. Koronarajoitteiden takia tapahtuma jouduttiin siirtämään kahteen kertaan, mikä luonnollisesti haastoi olemassa olevia resursseja, sidosryhmäyhteistyötä ja toteutusmallia. Ilman tiiviisti yhdessä harjoittelevan Jyväskylän Kirittäret -joukkueen ja taustajoukkojensa sitoutumista tapahtumaan, olisi järjestäminen ollut käytännössä mahdotonta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan eri puolelta Suomea tulevien ammattisomettajien ja joukkueidensa sijoittaminen tiiviisti 24-tuntisen kisan aikana siirtymillä henkilöautoihin sekä tehtävärasteilla hyvinkin lähietäisyydelle toisistaan olisi ollut liian suuri riski. Lopulta tapahtuma toteutettiin kesätapahtumana (kesäolosuhteita vaatineet vesistörastit) 18.6. ja marraskuisena päätapahtumana 12.–13.11. Tehtäväreitti ja rastit aikataulutettiin sekä testattiin yhteistyökumppaneiden kanssa etukäteen lokakuussa. Tapahtuman markkinoinnin ja näkyvyyden onnistumisen tueksi hyödynnettiin ostopalveluna vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijaa. Markkinoinnissa hyödynnettiin edellistä Amazing Keski-Suomi -tapahtumaa varten luotuja viestintäkanavia: tapahtumasivustoa ja somekanavia (Facebook, Instagram ja YouTube). Tapahtuman näkyvyyttä kasvatti myös viestintä Kirittärien omissa viestintäkanavissa, joissa pystyttiin tavoittamaan paljon uusia ihmisiä ja kohderyhmiä.
Keski-Suomen ruokamatkailun osion työstämistä osaksi Keski-Suomen matkailustrategiaa (Visit Jyväskylä ja Keski-Suomen liitto) ja Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisen linjauspaperia tehtiin muun muassa työpajassa Jamkin ruoka- ja matkailutiimien ja hankkeen kehittämistyöryhmän kanssa 11.6.2020 sekä maakunnallisessa työpajassa 6.10.2020. Projektipäällikkö osallistui matkailustrategian työpajoihin ja alusti ruokamatkailusta sekä lähiruoan merkityksestä matkailussa kahdessa eri tilaisuudessa. Hankkeessa koostettiin työpajojen, tilaisuuksien ja kootun tiedon perusteella Keski-Suomen ruokamatkailun toimenpidesuunnitelma 2021-2025.
Hankkeessa tehtiin näkyväksi keskisuomalaista ruokaketjua ja maaseudun yrittäjyyttä maakunnan oppilaitoksille (Gradia, POKE) muun muassa osallistamalla henkilökuntaa ja opiskelijoita Lähiruokakarnevaalit-tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen syyskaudella 2021. Koronapandemian luomien aikatauluhaasteiden takia hankesuunnitelman mukaiset Lähiruokatreffit päätettiin sulauttaa soveltuvin osin syksyn 2021 Lähiruokakarnevaalit -tapahtumaan. Samoin Lähiruokakarnevaalit sovittiin liitettäväksi osaksi valtakunnallista Ruokasektorin koordinaatiohankkeen ruoka-alalle opiskelevien, oppilaitosten ja yrittäjien yhteistyön edistämisen kampanjaa. Lähiruokakarnevaalien toteutus käytännössä tapahtui:  
-    Ammattilaispäivä Gradian Priimuksen kampuksella 28.9. - alkutuottajien, elintarvikejalostajien, ammattikeittiöiden, kaupan ja tukun edustajien sekä opiskelijoiden törmäyttämistä lähiruokatreffien merkeissä, opiskelijoiden toteuttamat lähiruokamaistatukset, lähiruoka-miniseminaari
-    Kuluttajapäivä Toivolan Vanhalla pihalla 29.9. – kuluttajilla oli mahdollisuus päästä tutustumaan paikallisiin yrittäjiin ja ruoan reittiin pellolta pöytään sekä maistella keskisuomalaisia aitoja makuja opiskelijoiden toteuttamana
-    Tapahtumaan tuotettiin AR- ja virtuaaliteknologiaa hyödyntäen Ruoan reitti pellolta pöytään –esittely, jossa mm. opiskelijat valmistavat lähiraaka-aineista annoksia. 360-virtuaalitila löytyy osoitteesta: https://www.aitomaaseutu.fi/virtuaalikierros/
-    Palaute tapahtumasta oli positiivista (kerättiin suullista palautetta)
o    Yrittäjät olivat tyytyväisiä, kuultiin mm. kommentti, että 'ei mennyt hukkaan tämä päivä'
o    Opiskelijat pääsivät tutustumaan paikallisiin yrittäjiin, mutta myös raaka-aineisiin konkreettisesti, opettajille tuli uusia yrityskontakteja
o    Opiskelijoiden kanssa syntyi vilkasta keskustelua lähiruoasta ja sen merkityksestä
o    Kaupan, tukun ja ammattikeittiöiden edustajat löysivät uusiakin kontakteja ja tuotteita
o    Kuluttajat olivat suorastaan ihastuksissaan ja toivoivat vastaavanlaisia toteutuksia enemmänkin
Syyskaudella 2021 ja alkuvuonna 2022 järjestettiin Elintarvikeviennin ABC-webinaarisarja (8 teemaa). Webinaarien asiantuntija-alustukset tallennettiin, editoitiin ja tekstitettiin saavutettaviksi. Materiaalit tekstitettiin ostopalveluna ja julkaistiin aitomaaseutu.fi -sivustolla maaliskuun lopussa 2022. Elintarvikevienti Saksaan, Case Kalevala Spirit -info & työpaja järjestettiin live-tapahtumana 4.5. Tilaisuudessa kuultiin elintarvikeviennin mahdollisuuksista joulumarkkinoiden kautta, ja yrittäjät verkostoituivat ko. toimijan sekä toistensa kanssa vientimahdollisuuksien näkökulmasta. Välitöntä vaikuttavuutta tunnistettiin, kun ainakin yksi tilaisuuteen osallistunut keskisuomalainen yrittäjä liittyi tuotteineen Saksaan myyntiä tekevään verkkokauppaan heti tilaisuuden jälkeen. Tilaisuudessa virisi myös keskustelu mahdollisesta yritysryhmähankkeesta koronapandemian hellittäessä tavoitteena benchmarking ja omien tuotteiden koemarkkinointi Saksan joulumarkkinoilla. Elintarvikeviennin info & työpaja kohdemaina Ruotsi ja Saksa järjestettiin maaliskuussa 2022. Asiantuntijana kuultiin Hanne Husso Consulting. Yrittäjät pääsivät tilaisuudessa keskustelemaan ja saamaan vinkkejä tuotekehitykseensä. Tilaisuuden myötä ainakin yksi yrittäjistä löysi tuotteilleen uuden kanavan ja kontaktit kv-markkinoille.
Hanke sai kahden kuukauden jatkoajan tammi-helmikuulle 2022. Vuoden 2021 loppuun mennessä hankkeen tavoitteet on saavutettu onnistuneesti huolimatta koronapandemian varsin vakavistakin vaikutuksista toimialalle ja sen rajapinnoille. Tämä on vaatinut hankkeen toimijoilta, mutta myös sidosryhmiltä joustavuutta, luovuutta ja kykyä monipuoliseen riskienhallintaan. Poikkeusajan alati muuttuneiden rajoitusten takia hankkeen suunniteltuja toimenpiteitä jouduttiin muuttamaan, aikatauluttamaan ja uudelleen suunnittelemaan useampaankin kertaan, erityisesti näin kävi Amazing Keski-Suomi 2021 tapahtuman toteutuksen suhteen. Joitakin fyysistä läsnäoloa vaativia toimenpiteitä, kuten Päättäjät kädet savessa – lähiruoan keskustelu- ja kokkailutilaisuudet, jouduttiin jättämään pois. Vastaavasti yhteydenpito ja erilaiset infot, keskustelutilaisuudet sekä työpajat sähköisissä kanavissa toimivat varsin hyvin, ja toisaalta myös mahdollistivat tasapuolisemman osallistumisen eri puolilta maakuntaa, kun matka ja siihen käytettävä aika ei muodostunut esteeksi.
Jo vuonna 2020 käynnistynyt Amazing Keski-Suomi tapahtuman toteutus pandemia-ajan keskellä osoitti maakunnan toimijoiden vahvaa sitoutumista, verkostoitumista ja halua sekä tarvetta kehittää yhdessä keskisuomalaisen maaseudun toimintamalleja, yrittäjyyttä ja näkyvyyttä. Tapahtuman onnistuneen toteuttamisen mahdollisti keskeisenä yhteistyökumppanina Jyväskylän Kirittäret, joka toimijana sitoutui pieteetillä ja omien arvojensa mukaisesti yhteisölliseen, kestäviä arvoja korostavaan paikalliseen tekemiseen. Ilman ko. yhteistyötä tilaisuutta olisi tuskin ollut koronaturvallisesti mahdollista edes toteuttaa. Tapahtuma jaettiin rastitoimintojen, koronarajoitusten ja muiden maakunnallisten suurtapahtumien aikataulujen takia kahteen osaan. Yksipäiväinen kesätapahtumassa toteutettiin vesistöihin liittyvät rastit, joiden järjestäminen ei olisi ollut mahdollista syksy- ja talvikuukausina. Kaksipäiväinen päätapahtuma järjestettiin säiden suhteen onnellisten tähtien alla marraskuussa. Keskisuomalaista maaseutua ja sen elämyksiä, ruokaverkosto keskiössä, nostettiin näkyväksi koko maailmalle digitaalisissa kanavissa yhteisvoimin useiden keskisuomalaisten yrittäjien, organisaatioiden ja oppilaitosten kanssa. 24 tuntia kestävän Amazing Race -tyyppisen kilpailun aikana Suomen menestyneimmän naispesäpallojoukkueen pelaajat ottivat toisistaan mittaan ympäri Keski-Suomea sijainneilla rasteilla. Samalla kilpailijat tekivät Keski-Suomen maaseutua, ruokaa ja matkailua tutuksi suurelle yleisölle sosiaalisen median kautta. Tapahtuma ylitti uutiskynnyksen myös valtakunnallisessa TV-lähetyksessä sekä paikallisissa radiokanavissa ja sanomalehdissä. Tapahtumassa tuotettu monipuolinen ja laadukas materiaali on kaikkien keskisuomalaisten toimijoiden hyödynnettävissä aitomaaseutu.fi -sivustolta ja some-kanavista. Kokonaisuus vahvisti ja synnytti uusia verkostoja sekä kumppanuuksia ja sparrasi toimijoita asiakaslähtöiseen ruokamatkailun tuotekehitykseen sekä tuotteistamiseen. Tapahtuma teki myös näkyväksi sen, että elämyksellisyys ja monipuolinen tarjonta on mahdollista toteuttaa myös perinteisen matkustussesongin ulkopuolella.
Viestintä
Edellisessä KEKO-hankkeessa tuotettua keskisuomalaisten maaseutuhankkeiden yhteistä aitomaaseutu.fi-verkkosivustoa ylläpidettiin ja kehitettiin koko hankkeen ajan. Sivustolle tuotettiin muuan muassa uudet Ruokamatkailun, Lähiruoan ja Elintarvikeviennin -teemasivut. Hankkeen omia KEKO2 -alasivuja täydennettiin sitä mukaa, kun materiaalia syntyi. Lisäksi sivustolle luotiin uusia avoimia kuvagallerioita ja Amazing Keski-Suomi 2021 -tapahtumasivusto. Tietoa ja materiaaleja eri tilaisuuksista ja tapahtumista sekä tutkimuksista päivitettiin mahdollisimman ajantasaisesti. Aitomaaseutu.fi-sivustoa markkinoitiin aktiivisesti uusille hankkeille ja hanketoimijoille sekä toimittiin heille tarvittaessa käyttäjätukena.
Hankkeen käynnistymisen jälkeen voimaan tulleet EU:n saavutettavuusdirektiivit työllistivät hankesuunnitelmavaiheessa huomioitua enemmän, mutta tavoitteena oli silti saattaa tieto mahdollisimman saavutettavaan muotoon. Muun muassa kaikki videot on tekstitetty, raporttien kuvioista löytyvät alt-tekstit ja väreihin sekä fontteihin on kiinnitetty huomiota.  
Aitomaaseutu.fi -sivustolle pyrittiin ohjaamaan kävijöitä erityisesti tapahtumakalenteriin luotujen tapahtumailmoitusten, joita jaettiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeissä, kautta. Tapahtumakalenteri onkin toiminut sivuston sydämenä kooten eri toimijoiden tapahtumat ja tilaisuudet yhteen paikkaan. Näin pystyttiin varmistamaan edellisellä ohjelmakaudella tunnistettua päällekkäisyyttä ja pirstaleisuutta samoille kohderyhmille suunnattujen toimenpiteiden osalta sekä varmistamaan toimialarajat ylittävää tiedonkulkua sekä viestintää.
Aitomaaseutu.fi-verkkosivustolla oli aikavälillä 1.1.2019–28.2.2022 yhteensä yli 230 000 katselua. Käyttäjiä hankkeen aikana oli 101 600 ja istuntoja reilu 133 000. Eniten käyttäjiä sivustolla oli: loka-marraskuussa 2021 noin 4500–5100, mikä johtui Amazing Keski-Suomi 2021 -tapahtumasta; elo-syyskuussa 2021 3800–4100 mikä johtui muun muassa Aitojen Makujen Yö- ja Lähiruokakarnevaalit -tapahtumista sekä Amazing Keski-Suomen ennakkomarkkinoinnista; sekä lokakuussa 2020 5200, mitä selittää muun muassa kuluttajakampanja. Hankkeen päättyessä sivustolle oli myönnetty ylläpito-oikeudet yhteensä 104 henkilölle. Tapahtumailmoituksia julkaistiin hankkeen aikana noin 500 ja uutisia noin 70.
Aito maaseutu Keski-Suomessa -uutiskirje toimitettiin kuukausittain, pois lukien heinäkuut, aikaväli toukokuu 2019–toukokuu 2020 (muutos Jamkin uutiskirjekäytännöissä ja -palveluissa) ja lokakuu 2020 (hankkeen viestintähenkilövaihdoksen vuoksi). Hankkeen aikana uutiskirjeitä toimitettiin yhteensä 23 kertaa. Uutiskirjeen vastaanottajamäärä oli reilu 600 kappaletta ja kirjeen keskimääräinen avausprosentti oli uutiskirjeille tyypillinen 20–30 %. Uutiskirjeissä viestittiin muun muassa hankkeen ajankohtaisista uutisista, tilaisuuksista ja tapahtumista sekä maakunnan muiden hankkeiden, kehittämisyhtiöiden ja maaseudun kehittämisorganisaatioiden ajankohtaisista tilaisuuksista ja uutisista. Uutiskirjeissä jaettiin myös valtakunnallisia ruoka- ja matkailualan tapahtumia ja uutisia. Saatu palaute oli hyvää ja tilaajamäärät koko hankkeen ajan kasvavia. Uutiskirje on ollut suosittu muiden hankkeiden keskuudessa, ja siihen saatiin joka kuukausi runsaasti materiaalia eri hankkeista ja maakunnan maaseudun sekä rajapintojen toimijoilta.
Hankkeen Facebook-sivu Pellolta pöytään – Keski-Suomen ruokaketju oli koko hankeajan aktiivisessa käytössä. Sivun seuraajamäärä nousi hankkeen aikana 386:sta 761:een. Facebook-sivua hyödynnettiin hankkeen sosiaalisen median kanavista eniten. Sivulla jaettiin muun muassa ajankohtaista tietoa ruoka-alalla tapahtuvista asioista ja muutoksista, tulevista tapahtumista (niin omista kuin muidenkin toimijoiden) ja ruokaketjua koskevista toimista alueella. Parhaimmillaan yksittäinen julkaisu tavoitti yli 5000 ihmistä ja sain satoja reaktioita. Hankkeen somekanavia hyödynnettiin varsinkin kevään 2020 kuluttajien lähiruokakampanjassa.
Muita hankkeen käyttämiä somekanavia olivat Aito maaseutu Keski-Suomessa -YouTube-kanava, @aitomaaseutu-Twitter-tili ja Instagram @keskisuomi_aitomaaseutu. YouTube-kanavalla oli hankkeen päättyessä 41 tilaajaa (uusia tilaajia hankkeen aikana 33) ja kanavan videoita oli katsottu yhteensä yli 11 600 kertaa. Hankkeessa tuotettiin yhteensä 58 videota. Instagram-tilillä oli hankkeen päättyessä 578 seuraajaa ja parhaimmillaan yksittäinen julkaisu tavoitti yli 300 ihmistä. Twitter-tilillä oli hankkeen päättyessä 189 seuraajaa. Sähköpostit yrittäjille suorana 'tiedotuspostina' ajankohtaisista asioista todettiin palautteen perusteella myös digiajassa toimivaksi viestintäkanavaksi. Sähköpostia lähetettiin kohderyhmän yrittäjille, sidosryhmille ja yhteistyötahoille tarvelähtöisesti tiedottamiseksi, tapahtumien markkinoimiseksi ja palautteen keräämiseksi.
Hankkeessa tuotettu Aito maaseutu Keski-Suomessa 2 -printtilehti jaettiin maakuntalehti Keskisuomalaisen yhteydessä keskisuomalaisiin talouksiin juhannusviikolla, verkkoversio julkaistiin aitomaaseutu.fi-sivustolla samaan aikaan. Lehden ilmoittama lukijamäärä painetulla lehdellä oli 107 000 lukijaa. Lisäksi lehdestä tilattiin 2000 kpl irtopainos jaettavaksi sidosryhmille ja eri tilaisuuksissa. Julkaisulla tehtiin näkyväksi maakunnan ruokaketjun erilaisia toimijoita ja yrittäjien arkea. Lehtiä jaettiin myös hankkeen tapahtumissa ja sidosryhmien toimipisteillä. Lehti julkaistiin myös sähköisessä muodossa: https://www.aitomaaseutu.fi/media/31679653_Aito_maaseutu_Keski-Suomessa_2_web.pdf  Lehteä markkinoitiin sähköisissä kanavissa ja jaettiin eri tilaisuuksien yhteydessä sekä eri yhteistyötahoille. Toteutukseltaan 'ajattomaksi' tuotettua lehteä oli myös varastossa saatavilla yhteistyötahoille ja sidosryhmille jakoon sekä tuleviin hankkeen tilaisuuksiin.
Hankkeessa tuotettiin monipuolisesti eri kohderyhmiä palvelevia esittely-, imago- sekä kampanjamateriaaleja, kuten Artesaaniruoka SM 2019, Lähiruokakampanja, Amazing Keski-Suomi ja Lähiruokakarnevaalit sekä Ruokamatkailun imagovideot -materiaalit. Lisäksi hyödynnettiin aiemmin tuotettuja, kuten Aito maaseutu Keski-Suomessa -julkaisua ja Lähiruokaa meille kaikille! -kortteja jakamalla niitä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Samoin hyödynnettiin sekä olemassa olevia että uusia yhteisesiintymismateriaaleja, kuten hankkeen roll-upit ja julkaistut videot sekä kuva- ja materiaalipankki aitomaaseutu.fi-sivustolla.
Valtakunnallista aitojamakuja.fi-sivustoa (yritystiedot ja tapahtumakalenteri) päivitettiin Keski-Suomen osalta koko hankkeen ajan.
Muita hankkeen hyödyntämiä sähköisiä viestintäkanavia (mm. tuloksista ja tapahtumista viestimiseen) olivat muun muassa Jamkin yleiset uutiskirjeet, jamk.fi-tapahtumakalenteri, Jamkin somekanavat (Facebook ja LinkedIn), Jamkin Elmo-intra, sähköpostit, Leader Keski-Suomen tapahtumakalenteri ja uutiskirje sekä aitojamakuja.fi-verkkosivusto sekä sen kalenteri.
Hankkeen tilaisuuksista, tapahtumista ja muista ajankohtaisista tuotettiin tilannekohtaisesti mediatiedotteet. Mediatiedotteet lähetettiin Jamkin viestinnän kautta ePressiin ja suorina juttuvinkkeinä paikallislehtien toimituksiin. Markkinointia tehtiin myös JAMKin kanavissa (some, intra, jamk.fi), valtakunnallisissa aitojamakuja.fi- ja maaseutu.fi -palveluissa sekä muissa yhteisissä kalentereissa. Lisäksi aitojamakuja.fi-sivustoa on päivitetty Keski-Suomen osalta. Perinteisen median puolella hyödynnettiin Keskisuomalaista, Maaseudun Tulevaisuutta, Suur-Jyväskylän Lehteä, ammattilehtiä kuten Aitoja makuja -lehteä, Yle Keski-Suomea, paikallisradioita ja paikallislehtiä.
Hankkeen aikana medianäkyvyyttä saatiin muun muassa maakunnallisessa Keskisuomalaisessa (printti- ja verkkolehti, radio), valtakunnallisessa Aitoja makuja -lehdessä, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti Ylellä (verkko- ja tv-sisällöt) sekä useissa paikallislehdissä ja paikallisradiossa.
Hankkeessa tuotettiin yhteisartikkelit:
-    Parsa vai peruna, JAMKin liiketoimintayksikön Turbinaattori-blogi 5.4.2019, Hannu Koponen ja Leena Pölkki
-    Tulevaisuuden ruoka, Keskisuomalainen 26.4.2019, Hannu Koponen ja Leena Pölkki

Hankkeessa tuotettiin artikkeleita, videoita ym.:
-    Aitojen makujen ja yhteistyön Keski-Suomi, Elintarvike ja Terveys -lehti toukokuu 2019, Leena Pölkki
-    Artesaaniruoka SM -kilpailusta potkua markkinointiin ja tuotekehitykseen, Aitoja makuja -lehti 7.6.2019, Leena Pölkki ja Jaana Laulajainen
-    Artesaaniruoan SM-kisat järjestetään ensimmäistä kertaa Jyväskylässä syksyllä 2019 - ilmoittaudu mukaan!, Aito maaseutu Keski-Suomessa -verkkolehti 1.7.2019, Leena Pölkki
-    Artesaaniruoka SM 2019 -markkinointivideoita julkaistiin kolme kappaletta
-    Artesaaniruoka SM 2019 -kilpailun tuomariston ja pääyhteistyökumppaneiden tekstitetyt (saavutettavuusdirektiivi) haastatteluvideot 13 kpl julkaistiin Aito maaseutu Keski-Suomessa -YouTubessa  alkuvuodesta 2020
-    Kuluttajien lähiruokakampanjan monipuoliset sisällöt (kuvat, videot, podcastit)
-    Artikkelit Aito maaseutu Keski-Suomessa 2 -printtilehteen
-    Keski-Suomen ruokamatkailun imagovideot (sauna, kansallispuistot) 2 kpl
-    Amazing Keski-Suomi 2021 -ennakkomarkkinointi- ja tapahtumavideoinnit
-    Artikkelit Aitoja makuja -lehteen (ARSM2021, strategia) loppuvuodesta 2021
-    Ruoan reitti pellolta pöytään -videot AR-toteutukseen Lähiruokakarnevaaleihin
-    Alkusanat Keski-Suomen ruokaverkoston kehittämisstrategiaan 2022–2027

Keski-Suomen ruokaketjun viestintäsuunnitelmaa 2019–2021 ja vuosikelloa päivitettiin hankkeen ajan aina tarpeen ja tilanteen mukaan.
Yhden luukun periaate. Hanketoimijat, erityisesti projektipäällikkö, pyrkivät olemaan tavoitettavissa/vastaamaan toimialan yrittäjien, yhteistyötahojen ja sidosryhmien ajankohtaisiin kyselyihin, puheluihin ja viesteihin sekä pyrkineet ohjaamaan tarvittaessa edelleen.
Verkostoyhteistyö
Edellisessä KEKO-hankkeessa hyväksi käytänteeksi tunnistetun Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistyöryhmän (teemahankkeiden edustajat, muut sidosryhmät) toimintamallia jatkettiin ja kokouksia pidettiin säännöllisesti keskimäärin kerran kuukaudessa poislukien lomakuukaudet. Tilaisuuksissa käsiteltiin usein jotain erityistä ajankohtaista teema tai kuultiin asiantuntijapuheenvuoro, mutta keskeisenä koettiin ennen kaikkea vuorovaikutus ja tiedonvaihto. Muun muassa ensimmäinen kehittämistyöryhmän kokous järjestettiin Baltic Sea Region/Ruokapöytä -yhteistyöpalaverin muodossa 14.1.2019.
Kehittämistyöryhmältä kerätyn palautteen mukaan toimintamalli syvensi ja helpotti toimijoiden välistä yhteistyötä. Suora keskustelu ja tiedonvaihto koettiin tärkeäksi ja myös kunkin tahon omaa toimintaa sekä viestintää tukevaksi. Työryhmän toimintaan osallistui 5–16 henkilöä/kokous ja niissä käytiin runsasta keskustelua ja ideointia kulloinkin esillä olevista ajankohtaisista aiheista. Kokouksia pyrittiin järjestämään eri puolella Keski-Suomea, jolloin samalla oli mahdollisuus tutustua eri toimijoiden ja yrittäjien kohteisiin. Koronapandemian iskettyä jatkettiin kokouksia etäyhteyksin, mikä malli jäi vallitsevaksi helppouden ja aikataulujen takia myös rajoitusten hellittäessä.
Hankkeen ohjausryhmän kokouksia pidettiin yhteensä 10 kertaa. Kokouksissa käytiin aktiivista ja vuorovaikutuksellista keskustelua hankkeen tavoitteista, toimenpiteistä ja toimialan kehittämisestä. Hankehenkilöstö kiittää ohjausryhmää erittäin aktiivisesta osallistumisesta kokouksiin, hankkeen ja sen toteuttajien tukemisesta sekä vaikuttavista keskusteluista, joita käytiin myös toimialan tilanteesta ja kehittämisestä.
Pöllöparlamentit eli Keski-Suomen maaseutuhankkeiden yhteiset kehittämis- ja vertaistukitilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen maaseudun viestintähankkeen kanssa. Kokoontumisia oli joka toinen kuukausi ja kokouspaikka oli kiertävä. Kokoontumisiin kutsuttiin tarpeen ja kiinnostuksen mukaan asiantuntijoita ja alustajia. Tilaisuuksia oli yhteensä 12, minkä lisäksi oli opintomatka Hämeeseen 3.–4.6.2019. Pöllöparlamentti vietti 10-vuotisjuhlaa Voimaa verkostoista -webinaarin merkeissä syksyllä 2020 kutsumalla myös valtakunnallisesti osallistujia mukaan. Hyvää toimintamallia on vuosien saatossa benchmarkattu myös muihin maakuntiin.
Keski-Suomen ruokaketju ja sen yrittäjyys rajapintoineen nostettiin esille erilaisissa tilaisuuksissa, joita on suunnattu niin kuluttajille, yrittäjille, kehittäjille kuin päättäjillekin - tilaisuudet ovat saaneet aikaan vilkasta keskustelua, luoneet uusia kontakteja, kohtauttaneet eri toimialojen toimijoita, synnyttäneet uusia kehittämisideoita ja hankesuunnitelmia.
Hankkeessa tehtiin aktiivista yhteistyötä valtakunnallisen Ruokasektorin koordinaation ja sen maakunnallisista toimijoista koostetun työryhmän kanssa. Hankkeesta pääsääntöisesti projektipäällikkö osallistui työryhmän kokouksiin ja tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin toimialan kehittämisen ajankohtaisia asioita, haasteita, mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä sekä kartoitettiin uusia yhteistyö- ja kehittämismahdollisuuksia ja jaettiin hyviä käytänteitä.
Tiivistä verkostoyhteistyötä ajankohdasta ja toimenpiteistä riippuen tehtiin muun muassa: Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, ProAgria Keski-Suomi/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, MTK Keski-Suomi, Keski-Suomen ja Suomen Keittiömestarit, Gradia, Raseko, Laurea-ammattikorkeakoulu, Ruokasektorin työryhmä, Suomen Artesaaniruoka ry ja MMM.
Hankkeen omissa ja yhteistyötilaisuuksissa viestintää ja toimialan sparrausta toteutettiin maakunnallisen ruokaketjun kehittämisstrategian vision mukaisesti painottaen erityisesti kestävää kehitystä, kansainvälistymistä ja ruokamatkailua. Lisäksi on haettiin ja nostettiin kannattavuuteen ja toimialan houkuttelevuuteen tähtääviä hyviä esimerkkejä ja käytänteitä.
Hankkeessa tehtiin aktiivista synkronointia Keski-Suomen maakuntaohjelmaan ja vaikutettiin ruokaketjun näkökulmasta aluekehittämiseen - näkökulmalla, että ruokaketju on merkittävä osa tasapuolista ja menestyvää maakuntaa.
Koko hankkeen ajan toteutettu tulevaisuustyö tiivistyi yhteisen maakunnallisen ruokaverkoston kehittämisstrategian tuottamiseen. Kevään 2021 työpajoissa, haastatteluissa, padlet-alustan kyselyillä ja strategiatyöryhmässä koottiin ja tuotettiin maakunnalliset linjaukset tulevalle ohjelmakaudelle. Työssä hyödynnettiin aiempia selvityksiä, koosteita, päivitettyä Lähiruokaohjelmaa, valmistumassa olevaa uutta Keski-Suomen maakuntaohjelmaa, maaseudun alueellista kehittämisohjelmatyötä, valtakunnallisia selvityksiä ja kehittämistoimia sekä hankkeessa keväällä 2021 tuotettua Keski-Suomen ruokaketjun toimintaympäristöselvitystä. Valmis strategia julkaistiin syksyllä 2021 ja löytyy JAMKin julkaisusarjasta www.theseus.fi/handle/10024/510450.  
Hankkeen mittarit: yrittäjiä osallistui yhteensä 220 (tavoite 140) ja muita toimijoita osallistui yhteensä 155 (tavoite 60). Edellä mainittujen lisäksi hankkeessa tavoitettiin kymmeniä kohde- ja sidosryhmien sekä yhteistyötahojen edustajia eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumalla sekä puhelimitse ja sähköpostitse käytyjen keskustelujen kautta. Yritysryhmähankkeet: toteutui 1 (tavoite 1-2). Hankkeen mittareina toimivat myös erilaisten tuotosten ja järjestettyjen tilaisuuksien määrä. Hankkeessa tuotettiin 21 eri julkaisua, kuusi (6) raporttia, 58 videota ja 46 uutta alasivua aitomaaseutu.fi-verkkosivustolle. KEKO2-hanke järjesti tai oli mukana järjestämässä yli 130 erilaista tapahtumaa ja tilaisuutta, kuten työpajoja, webinaareja ja sidosryhmätapaamisia. Toimintaympäristön muutoksia ei voida pätevästi ennustaa, eikä hankkeella voida välttämättä vaikuttaa niihin suoraan, joten esim. vienti- ja kestävyysselvityksen ja toimintaympäristöanalyysin tuloksia ei käytetä hankkeen mittarina, vaan niitä on hyödynnetty kehittämistyön suuntaamisessa. Hankkeen tapahtumista on kerätty palautetta, joiden kautta on arvioitu hankkeen vaikutuksia. Palautteiden keräämisessä ja kysymyksenasetteluissa on otettu huomioon myös hankkeen tulostavoitteiden näkökulmat. Rahoittajan esityksestä (hankesuunnitelma) on hankkeen vaikutusten ja vaikuttavuuden esiin nostamiseksi laadittu ja tuotettu vaikuttavuusvideot osa 1. haastattelut neljä kappaletta ja osa 2. toimenpiteistä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Osa 2. on samalla hankkeen loppujulkaisu.