KEMUSOTE - Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä

Jyväskylän
ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osatavoitteena oli kehittää kevytyrittäjien osaamista ja muutoskyvykkyyttä
sisältäen valmiudet uudenlaisten palveluiden kehittämiseen erityisesti
sote-alalla. Hanke oli hyvä ratkaisu tukea yrittäjäosaamista juuri
sosiaali- ja terveysalan osaajien kohderyhmässä, koska ammatillisessa
koulutuksessa yrittäjyydestä ja varsinkin sote-alan yrittäjyydestä on
opiskelijalle saatavissa vähän tietoa.

Osatavoite tuotti
ne välittömät tulokset, joita hankesuunnitelmaan oli kirjattu.
Yrittäjäosaamisen tueksi laadittiin materiaalia (Sotehy-yrittäjyyden työkirja
ja lisämateriaalin videot ja tehtävät), josta myös viestittiin eri ryhmiä,
jotka voivat hyödyntää sitä tehdessään työtä sote-osaajien ja yrittäjäksi
aikovien parissa. Yrittäjäosaamista tukevat KEMUSOTE-työpajasarjat (7kpl
työpajoja) järjestettiin hankkeen aikana neljä kertaa. Niihin ilmoittautui
yhteensä 358 henkilöä ja osallistui 127 henkilöä.  Osallistujat arvioivat työpajojen ja
työkirjan, joka lähetettiin kaikille työpajoihin ilmoittautuneille painettuna
versiona, vaikuttavuutta palautekyselyssä seuraavasti: Ajatukset sote yrittäjyydestä ja sen
mahdollisuuksista vahvistuivat. Muiden työpajoihin osallistuneiden esimerkit ja
ideat sote yrittäjyydestä kannustivat kokeilemaan omien palveluideoiden
toimivuutta. Soteyrittäjyyteen liittyvän tiedon lisääntyminen koettiin
positiivisena. Vastaajien ajatukset sotehy-yrittäjäksi ryhtymiseen olivat
muuttuneet työpajasarjaan osallistumisen myötä. Suurimman osan mielestä
työpajoihin osallistumien edesauttoi aikomusta ryhtyä työskentelemään
yrittäjänä. Työpajoihin liittyvässä työkirjassa oli vastaajien mielestä
käyttökelpoisia työkaluja ja se tuki yrittäjyyteen oppimista.

Sotehy-yrittäjyyden
työkirja tuotettiin ensisijaisesti tukemaan yrittäjäosaamista tukeneita
KEMUSOTE-työpajoja. Työkirjan painettu versio lähetettiin yhteensä kaikille työpajoihin
ilmoittautuneille. Työkirjan hyödyntämisestä olemme tyytyväisiä. Siitä tehtiin
myös sähköinen versio työpajojen ulkopuolella tapahtuvaa käyttöä varten.
Työkirjan pdf-versio oli tammikuusta 2021 huhtikuuhun 2022 tarjolla hankkeen
verkkosivuilla siten, että latauslinkki lähetettiin sen tilanneille. Samalla
keräsimme tiedotuslistaa tulevista työpajasarjoista kiinnostuneista. Tuona
aikana lähetimme työkirjalinkin 370:een eri sähköpostiosoitteeseen, eli
sisällön voi sanoa keränneen laajaa kiinnostusta. Myöhemmin työkirjaa
päivitettiin ja uusi versio laitettiin verkkosivuille vapaasti ladattavaksi.
Tämän jälkeen tehdyistä latauksista ei ole enää saatavissa dataa. Painettua
versioita, yhteensä 560 kappaletta, on jaettu työpajojen lisäksi erilaisissa
alan tapahtumissa, hanketilaisuuksissa ja hanketoimijoiden verkostoissa.

2022 syksyllä
alettiin valmistautua hankkeen jälkeiseen aikaan ja työpajojen sisältöjä
muokattiin lyhytvideoiksi ja kysymyksiksi, jotka koottiin hankkeen
verkkosivujen Yrittäjäosaaminen-alasivulle lisämateriaaliksi. Yrittäjäosaaminen-sivun hyödyntämistä vauhditettiin
Facebook-mainoksella ja sähköpostimarkkinoinnilla sekä viestinnällä eri
tilaisuuksissa tammi-helmikuun 2023 aikana. Sähköpostia lähetettiin sotehy-aloja
kouluttaviin oppilaitoksiin ja yritysneuvojille. Kampanjan tuloksena verkkosivut
saivat tammi-helmikuun aikana 514 yksittäistä kävijäkertaa. Eniten käyntejä oli
sivuston pääsivulle ja toiseksi eniten yrittäjäosaaminen-alasivulle.

Tampereen
ammattikorkeakoulun osahankkeen tavoitteena oli kehittää sote-alan yrittäjille
suunnattuja työhyvinvointia ja terveyttä edistäviä palvelukonsepteja, joiden
työstäminen toteutettiin kolmessa työpajassa. Kehittämistyön tuloksena syntyi
'VirtuaaliArvo'-itsepalvelumalli tukemaan sote-alalla yrittäjämäisesti
työskentelevien mahdollisuuksia vahvistaa työhyvinvointiaan sekä pidentämään
työuriaan. VirtuaaliArvo -verkkopalvelu voi toimia sote -alalla yrittäjämäisesti
työskentelevien uutena, monimuotoisena työhyvinvoinnin edistämisen ja tukemisen
alustana. Verkkopalvelussa ennaltaehkäisy, psykososiaalinen tuki,
yhteisöllisyys ja vertaistuki sekä uraohjaus -palvelualueille ideoitiin
asiakkaalle helposti saavutettavia digitaalisia toimintoja ja sovelluksia,
joiden avulla asiakas voi sopivana hetkenä ja itseohjautuvasti valita
tarpeellisia työhyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyviä palveluja.

Toimintamallissa huomioidaan muutoin perinteisiä
työterveyshuollon palveluita vähän käyttävien yksin- ja pienyrittäjien
erityispiirteitä vahvistaen näin sote -palvelujen yhdenvertaisuutta.
Asiakkaalle terveyshyötyä tuottava palvelu voidaan tuottaa kokonaan
teknologiavälitteisenä ja tarjota muiden työterveyspalvelujen rinnalla.
VirtuaaliArvon etuna on se, että teknologia toimii palvelujen mahdollistajana,
ja digitalisaation hyödyt syntyvät toiminnan uudistamisen kautta. 

TAMK:n
osahankkeessa saatujen kokemusten perusteella on tärkeää, että
työterveyspalveluissa huomioidaan työelämässä tapahtuvia työn tekemisen
muutoksia. Esimerkiksi työelämän eri yrittäjyys -muotojen ominaispiirteiden
tunnistaminen sekä yrittäjämäisesti työskentelevien työhyvinvointiin liittyvien
tarpeiden tiedostaminen laajentavat työterveyspalvelun käyttäjäprofiilia. Tämä
edellyttää palvelutoiminnan uudistumista ja valmiutta palvelukulttuurin
muuttamiseen.

Mitä pienempi alan
toimija, sitä tärkeämpää on kuulua johonkin yhteisöön. Yhteisöön kuuluminen
mahdollistaa yrittäjämäisesti työskentelevälle mm. tiedonsaannin, vertaistuen,
tilaisuuden reflektoida ja tuen työssä jaksamiseen. Mahdollisia yhteisöjä ei
vielä juurikaan ole tarjolla digitaalisena. Digitaalisuus mahdollistaa paikka-
ja aikasitoutumattoman työhyvinvointiin liittyvän yhteisöllisyyden
synnyttämistä ja ylläpitämistä. VirtuaaliArvo verkkopalvelu voi toimia tähän
soveltuvana alustana.

Jyväskylän
ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osatavoitteena oli vahvistaa
yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja
työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi
tavoitteena oli tuottaa tietoa ikääntyneille palveluita tuottavien
yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä huomioivien palvelukonseptien
kehittämiseen. Hankkeen aikana tuotteistettiin ja pilotoitiin yhteiskunnallisella
yrittäjyydellä tuotettavia ikääntyvien kotihoidon-, asumisen ja kuntoutuksen
palveluita sekä osatyökyisten palveluja. Samanaikaisesti lisättiin tietoa mahdollisille
sote-alan yhteiskunnallisiksi yrityksiksi aikoville yhteiskunnallisen yrityksen
toimitunnusmerkeistä ja kriteereistä sekä yhteiskunnalliseksi yritykseksi
hakeutumisesta.

KEMUSOTE –projektiin
osallistuneiden yhteiskunnallisten yritysten toteutukseen ja toimintaan
liittyviä tietoja  kerättiin hankkeen
alku- ja päättövaiheessa toimenpidekokonaisuudessa kuvatun yhteistyön
toteutumiseksi. Toimenpiteen tavoitteiden mukainen kehittämistyö toteutui esim.
seuraavien toimenpiteiden kautta ja niitä voidaan kuvata myös välittöminä
hyötyinä, joita osallistuneet yritykset saivat.

Toteutuneen
kehittämistyön tuloksena osaaminen ja ajankohtainen tieto lisääntyi,
tiimiytyminen ja yhteisöllisyys parani, syntyi uusia ideoita, verkostoituminen
ja vertaiskehittäminen lisääntyi. Tuotteistamis- ja strategiatyöpajojen
tuloksena myös liiketoiminnan koettiin saaneen vahvistusta ja tuoneen esille
uusia kehittämiskohteita.

-         
Kuukausikokoukset yhteiskunnallisten yritysten sekä Jamkin ja Xamkin
projektiasiantuntijoiden kesken,

-         
Webinaarit

-         
Kyselyt (työhyvinvointikyselyt; alku- ja seurantakysely)

-         
Palautetilaisuus alun työhyvinvointikyselystä yrityksille?

-         
Tuotteistaminen ja palvelukonseptit?

-         
Yrityskohtaiset sparraukset

-         
Tiimivalmennukset

-         
Yrityskohtaiset työpajat, mm. (strategia-, viestintä-,
asiakastyytyväisyys- ja perehdytysopas -työpajat)

-         
Oppilaitosyhteistyöhön liittyneet toimeksiannot sekä opinnäytetyö

Laurea-ammattikorkeakoulun
toteutuksessa selvitettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosionomi yamk –tutkinnon
omaavien yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten praktista vapautta ja
muutoskyvykkyyttä sosiaalialan työssä (N=652–389) ja laadullisella aineistolla
selvitettiin koulutuksen ja työkokemuksen merkitystä työuralle. Lisäksi
selvitettiin laadullisella kyselyllä (N=9) Talentian jäsenreksiterissä
yrittäjästatuksella (sivu- tai päätoimisena jäsenenä) olevien jäsenten
yrittäjyyttä sekä ammattijärjestön yrittäjä-jäsenille AKY:ltä ostamien
yrittäjyys -palvelujen käytöstä.

Kyselyn tuloksista
keskusteltiin kahdessa Talentia kanssa yhteistyössä järjestetyissä
webinaarissa. Sosiaalialan asiantuntijayrittäjyyteen perustuvaa tutkittua
tietoa esiteltiin kolmessa eri konferenssissa; sosiaalityön tutkimuksen
päivillä 2021 ja Yrittäjyyskasvatuspäivillä 2021, sekä 2022 Työelämän
tutkimuspäivillä.

Sosiaalialan
asiantuntijuudesta ja yrittäjyydestä kirjoitettiin kolme artikkelia ja tehtiin
yksi Podcast. Lisäksi sosiaalialan yrittäjyys oli teemana Talentia-lehdessä
10/2022 teemana. Lehteen oli haastateltu useampaa sosiaalialan yrittäjänä
toimivaa ja koottu yrittäjäjäsenyyteen liittyvää tietoa.

Tiedon tuottamisen
vaikuttavuutta edistettiin kokoamalla Talentia ry:lle hankkeessa koottuun
tietoon perustuen yrittäjyyden edistämisen toimenpide-ehdotuksia, joka sisälsi
mm. Mentorointi-ohjelman käynnistämisen.

Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa osatavoitteessa kartoitettiin osuuskuntatoimintamallin soveltuvuutta haja-asutusalueen
hyvinvointi- ja sote-palveluiden toteuttamiseen. Tarkemmat tulokset/tuotokset
löytyvät koottuna seuraavasta linkistä: https://express.adobe.com/page/7TS4x7tu0DdC5/

Osatavoitteen päätulos on osuuskunnan soveltuvuuden
kartoitus ja käytännön toimintasuunnitelman luominen haja-asutusalueen (Turun
saaristo) hyvinvointi- ja sote-palveluiden toteuttamiseksi. Osatavoitteessa on
myös tuotettu kustannustehokkuus simulaatiot Turun saariston
haja-asutusalueiden palveluiden tuottamiseksi.

Osatavoitteessa on tuotettu ymmärrystä ja tietoa
osuuskuntamallin toiminnasta sote-alalle. Tietoa on tuotettu aikaisemmasta
kirjallisuudesta, Turun saariston asukkailta, virkamiehiltä, yrittäjiltä,
sote-alan ammattilaisilta sekä sote-alan osuuskuntayrittäjiltä. Toteutetuissa
työpajoissa (4) aikaisempaa tietoa osuuskunnista ja haja-asutusalueen tarpeista
on terävöitetty käytännön toiminnansuunnitelmaksi. Hankkeessa on tuotettu 9
julkaisua ja 1 podcast. Tuloksia ja tuotoksia on levitetty myös Jamkin
loppujulkaisussa. Lisäksi tuloksia ja tuotoksia on levitetty hankkeen
www.sivuilla (JAMK, Turun AMK) sekä erilaisissa sosiaalisissa median kanavissa.
Tietoa ja tuotoksia on hyödynnetty ja integroitu Turun amk:n opetukseen.
Hankkeen loppuseminaarissa 19.1.2023 osatavoitteen tuloksista ja tuotoksia
levitettiin laajalle yleisölle (55 osallistujaa).

Humanistisen ammattikorkeakoulun osatavoitteen fokuksessa olivat sotealan
osaajien ja kevytyrittäjien työuran rakentamisen ja hallintaan liittyvä
osaamista. Itsensätyöllistäjien määrän kasvaessa 2010-luvulla on työurien
tutkimus ja käytännön ohjaus silti rakentunut suurimmaksi osaksi ajatukselle
lineaarisista työurista ja rationaalisesti työuralla valintoja tekevästä
yksilöstä (Pryor & Bright 2014). Tavoitteessa 4 kerättiin hankkeen
osatavoitteiden toimenpiteiden ajalta ideat, opit, kokemukset ja palautteet ja
näiden pohjalta rakennettiin monimuotoisen työnteon työuran rakentamisen ja
osaamisen hallinnan malli.

Tuloksena on monimuotoisen
työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan malli (Askelmat sotealan
yrittäjäksi), jossa on kerätty yhteen hankkeen osatavoitteiden ajalta ideat,
opit ja kokemukset liittyen uudenlaisissa työnteon muodoissa työskentelevien uran
rakentamiseen ja siihen liittyvän osaamisen hallintaan. Mallin aineistoina
käytettiin Kemusote-työpajoihin osallistuneille tehtyjä kyselyitä (n=33),
teemahaastatteluita (n=7) sekä hankkeen henkilöstölle toteutetuissa työpajoissa
(2kpl) ja ryhmähaastatteluissa (2kpl) kerättyjä ideoita, oppeja ja kokemuksia.
Näiden lisäksi mallia pilotointiin haastattelemalla jo yrittäjyyspolun
läpikäyneitä henkilöitä ja pyydettiin heitä reflektoimaan mallia oman työuransa
rakentamiseen. Edellä mainittujen lisäksi aineistoa yritettiin kerätä
kirjoituspyynnöin (toimenpide 4.2), mutta kirjoituspyyntöön ei saatu yhtään
vastausta. Hankkeessa toteutettavien toimien tarkastelu ja aineiston
analysointi oli tarkoitus tehdä soveltaen mm. Työurien kaaosteoriaa sekä
tarinallisuuden ja praktisen vapauden näkökulmia. Hankkeen aikaisten henkilöstövaihdoksen
vuoksi edellä mainitut teoriat jätettiin pois ja malli rakennettiin peilaten
yleisempään yrittäjyyskasvatukseen liittyvään tutkimustietoon.

Mallia esiteltiin
onnistuneesti alan ammattilaisille viiden esityksen muodossa:
Työelämäntutkimuspäivillä 9/2022, Yrittäjyyskasvatuspäivillä 9/2022,
Kemusote-hankkeen KEMUT-tapahtumassa 1/2023, Midas-expossa 2/2023 ja Avaimet
arvokkaaseen työhön -tapahtumassa 2/2023.