Projekti
KEMUSOTE - Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä
Rahoitusohjelma
KEMUSOTE -projektin tavoitteena oli vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Projektissa kehitettiin kohderyhmän osaamista sekä selvitettiin, millaisia olisivat sekä kevytyrittäjille että yhteiskunnallisille yrityksille sopivat työhyvinvointia tukevat palvelut. Lisäksi selvitettiin, miten osuuskuntatoimintamalli soveltuu haja-asutusalueiden sote-palvelujen tuottamiseen. Hankkeen toteuttajat olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), Tampereen ammattikorkeakoulu, Kakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu.?
Hankkeessa tuettiin sosiaali- terveysalan ammattilaisten muutoskyvykkyyttä ja yrittäjäosaamista toteuttamalla työpajasarjoja seitsemästä yrittäjyyteen liittyvästä teemasta. Työpajojen verkkototeutus mahdollisti osallistumisen laajasti ympäri Suomea. Tukimateriaaliksi laadittiin Sotehy-yrittäjyyden työkirja, joka tarjoaa tietoa yrittäjyyden osa-alueista erityisesti juuri yrittäjyyttä harkitseville. Työkirjasta laadittiin sekä painettu että sähköinen versio. Painettua versiota lähetettiin työpajoihin ilmoittautuneille. Vapaasti verkosta ladattava sähköinen versio työkirjasta on jatkossa hyödynnettävissä oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa ja erilaisissa yritysneuvontaa antavissa organisaatioissa. Yrittäjäosaamisen kehittämisen tueksi tuotettiin myös hankkeen verkkosivuille jäävä opiskelumateriaali.
Tamk kehitti hankkeessa sote-alalla toimivien yrittäjien kanssa työhyvinvointia vahvistavan VirtuaaliArvo- konseptin. VirtuaaliArvo-konsepti kehitettiin avoimen innovoinnin toimintatavalla kolmessa työpajassa, joihin osallistui sote-alan yrittäjiä ja työterveyshuollon edustajia. Yhteiskehittämisen lähtökohtana oli yrittäjien haastatteluiden avulla kerätty tieto työterveyshuollon palvelujen käytöstä, soveltuvuudesta ja käytettävyydestä yrittäjien näkökulmasta. VirtuaaliArvo-konsepti voi toimia sote-alalla yrittäjämäisesti työskentelevien monimuotoisena työhyvinvoinnin edistämisen ja tukemisen itsepalvelualustana. Yrittäjä voi sopivana ajankohtana valita itselleen tarpeellisia työhyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyviä palveluja sisältöalueista.
Ikäihmisten hoivapalveluja ja osatyökyisten kuntouttavaa työtoimintaa tuottavissa viidessä yhteiskunnallisessa yrityksessä kehitettiin työhyvinvointia ja uudenlaisia sote-palvelujen muotoja. Toteutuksessa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Toimintamuotoja olivat webinaarit, tuotteistamisen työpajat, BIKVA-haastattelut, henkilöstön tiimivalmennukset ja työhyvinvointikyselyt. Yhteiskunnalliset yritykset saivat tukea kehittää toimintamalleja, joilla voidaan lisätä osaamista ja toimintaedellytyksiä muuttuvassa sote-palvelukentässä. Yritykset saivat tietoa toiminnoista, joilla voivat ylläpitää ja lisätä henkilöstönsä työkykyä, jaksamista ja työn mielekkyyttä. Tietoa jaettiin myös yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä (mm. oppimateriaali ja podcastit) tavoitteena lisätä yhteiskunnallista yritystoimintaa ja nähdä se yhtenä tasavertaisena palveluntuottamisen muotona.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden yrittäjyyden edistämistä toteutettiin hankkeessa tuottamalla tietoa sosiaalialan asiantuntijuudesta ja alan yrittäjyydestä.
Laurea ammattikorkeakoulu teki yhteistyötä tässä osatavoitteessa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kanssa. Hankkeen kohderyhmäksi valikoitui sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Talentia ry:n jäsenet, koska heillä on asiantuntijayrittäjyyteen parhaimmat edellytykset. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin 'praktista vapautta ja muutoskyvykkyyttä sosiaalialan työssä'. Tuloksia käsiteltiin kohderyhmän kanssa hankkeen kahdessa webinaarissa. Kyselyn tuloksia esiteltiin myös kolmessa tieteellisessä konferenssissa. Toisen kyselyn kohderyhmänä oli Talentia ry:n yrittäjänä toimivat jäsenet. Hankkeen loppujulkaisussa on avattu koulutuksen ja työuran merkitystä sosiaalialan asiantuntijuudessa ensimmäisen kyselyn laadulliseen aineiston perustuen sekä sosiaalialan yrittäjyyttä hankkeen toiseen kyselyyn perustuen. Kyselyjen tulosten perusteella tehtiin sosiaalialan asiantuntijayrittäjyyden edistämiseksi toimenpide-ehdotukset ammattijärjestön yrittäjäjäsenten palvelujen kehittämiseksi.
Turun AMK havaitsi, että sote-alan osuuskunta voi toimia vaihtoehtona tuottaa paikallisesti asiakkaiden tarvitsemia palveluita. Osuuskuntamallin arvofilosofian (demokratia, solidaarisuus, yhteistoiminta) lisäksi mallia on pidetty työntekijöiden näkökulmasta ketteränä. Paikalliset osuuskunnat ovat pienten paikkakuntien työllistäjiä ja elinvoiman turvaajia. Palvelujen kysynnän kasvaessa, erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi, hyvinvointialueilla tarvitaan panostusta paikalliseen yritystoimintaan. Osatavoitteessa laskettiin haja-asutusalueiden sote-palveluiden tuottamisen kustannuksia simuloidulla mallilla. Esimerkkinä mallinnuksessa olivat kotiin vietävät palvelut. Tulosten mukaan palvelun siirtäminen kauemmas palveltavalta alueelta kasvattaa saman asiakasmäärän palvelemisen kustannuksia nopeasti. Kustannustehokkain tapa tuottaa palvelut haja-asutusalueelle on käyttää palvelutuotannossa suhteellisen pieniä alueella sijaitsevia yksiköitä. Palveluja voivat tuottaa esimerkiksi paikalliset sote-osuuskunnat.
Humakin asiantuntijat pyrkivät monimuotoisen työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan mallin avulla lisäämään ymmärrystä sote-alan yrittäjyydestä sekä monimuotoisista työurista. Laajempi ymmärrys hyödyttää niin monimuotoista työuraa tekeviä kuin sille siirtyviä sekä kouluttajia, oppilaitoksia ja uraohjaajiakin. Mallissa kuvataan askelmia palkkatyöstä yrittäjäksi, tekijöitä, jotka työntävät pois perinteisestä palkkatyöstä ja tekijöitä, jotka houkuttelevat kohti yrittäjyyttä, sekä nostetaan esiin sotealan erityispiirteitä kuten sotealan yrittäjyyspolkuun vaikuttavaa arvoperustaa ja alan vahvaa valvontaa. Mallin keskiössä ovat monimuotoiselle työuralle vaadittavat kompetenssit. Mallin rakentamisessa on hyödynnetty muilta osatavoitteilta kerättyjä oppeja ja ideoita.
Hankkeen toiminnasta ja tuloksista viestittiin monipuolisesti eri kanavissa. Hankkeen aikana tuotettiin kirjoituksia erilaisiin julkaisuihin, raportteihin, verkkolehtiin ja blogialustoille. Asiantuntijat esiintyivät eri tilaisuuksissa ja tuottivat myös podcast-sarjan sote-alan ilmiöistä. Viestinnän kotipesänä toimivat hankkeen kotisivut www.jamk.fi/kemusote. Sivustolle ohjattiin liikennettä esimerkiksi sosiaalisen median julkaisujen avulla. Hankkeen Facebook-sivujen www.facebook.com/kemusote kautta toteutettiin myös kohdennettuja mainoskampanjoita. Hankkeen viestinnälle nimetyn vastuuhenkilön tehtävänä oli verkko- ja fb-sivujen päivittäminen sitä mukaa kun hankkeen toteutuksesta nousi uutta tiedotettavaa. Viestintäasiantuntija tuki viestintää myös tuottamalla visuaalista ja kirjallista materiaalia hankekonsortion hyödynnettäväksi ja muistuttamalla viestinnän toteuttamisesta kuukausittaisissa koordinaattorikokouksissa.
Hankkeen toimintaympäristön, sosiaali- ja terveysalan suuret muutokset ajoittuivat hankkeen toteutusaikaan. Alan toiminnallinen ja rakenteellinen muutos heijastui monin tavoin hankkeen kohdejoukkoon, soteammattilaisiin ja sotepalvelutuottajiin. Sote-alan yrittäjyydellä on merkittävä paikka sote-palvelujärjestelmässämme myös tulevaisuudessa ja tässä hankkeessa onnistuttiin monin eri tavoin sitä tukemaan sekä luomaan suuntaviivoja sotepalvelujen tuottamiseen hyvinvointialueilla. Hankkeen toiminta-aikana COVID-19 pandemian aiheuttamat rajoitteet haastoivat erityisesti hankkeen kohdejoukon, soteammattilaisten työskentelyä ja osallistumista hanketoimenpiteisiin. Tilanne edellytti hankkeen siirtämistä lähes kokonaan etätoteutukseen ja kohtaamisista työpajoissa luopumiseen. Kehittämistoimenpiteet onnistuttiin mukauttamaan tilanteen vaatimuksiin. Kohdejoukolle tämä muutos merkitsi digitaitojen ja teknologia osaamisen lisääntymistä, mikä mahdollistaa ja hyödyttää jatkossa sote-palvelujen kehittämistä ja parantamista.
Projektin tulokset
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osatavoitteena oli kehittää kevytyrittäjien osaamista ja muutoskyvykkyyttä sisältäen valmiudet uudenlaisten palveluiden kehittämiseen erityisesti sote-alalla. Hanke oli hyvä ratkaisu tukea yrittäjäosaamista juuri sosiaali- ja terveysalan osaajien kohderyhmässä, koska ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyydestä ja varsinkin sote-alan yrittäjyydestä on opiskelijalle saatavissa vähän tietoa.
Osatavoite tuotti ne välittömät tulokset, joita hankesuunnitelmaan oli kirjattu. Yrittäjäosaamisen tueksi laadittiin materiaalia (Sotehy-yrittäjyyden työkirja ja lisämateriaalin videot ja tehtävät), josta myös viestittiin eri ryhmiä, jotka voivat hyödyntää sitä tehdessään työtä sote-osaajien ja yrittäjäksi aikovien parissa. Yrittäjäosaamista tukevat KEMUSOTE-työpajasarjat (7kpl työpajoja) järjestettiin hankkeen aikana neljä kertaa. Niihin ilmoittautui yhteensä 358 henkilöä ja osallistui 127 henkilöä. Osallistujat arvioivat työpajojen ja työkirjan, joka lähetettiin kaikille työpajoihin ilmoittautuneille painettuna versiona, vaikuttavuutta palautekyselyssä seuraavasti: Ajatukset sote yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista vahvistuivat. Muiden työpajoihin osallistuneiden esimerkit ja ideat sote yrittäjyydestä kannustivat kokeilemaan omien palveluideoiden toimivuutta. Soteyrittäjyyteen liittyvän tiedon lisääntyminen koettiin positiivisena. Vastaajien ajatukset sotehy-yrittäjäksi ryhtymiseen olivat muuttuneet työpajasarjaan osallistumisen myötä. Suurimman osan mielestä työpajoihin osallistumien edesauttoi aikomusta ryhtyä työskentelemään yrittäjänä. Työpajoihin liittyvässä työkirjassa oli vastaajien mielestä käyttökelpoisia työkaluja ja se tuki yrittäjyyteen oppimista.
Sotehy-yrittäjyyden työkirja tuotettiin ensisijaisesti tukemaan yrittäjäosaamista tukeneita KEMUSOTE-työpajoja. Työkirjan painettu versio lähetettiin yhteensä kaikille työpajoihin ilmoittautuneille. Työkirjan hyödyntämisestä olemme tyytyväisiä. Siitä tehtiin myös sähköinen versio työpajojen ulkopuolella tapahtuvaa käyttöä varten. Työkirjan pdf-versio oli tammikuusta 2021 huhtikuuhun 2022 tarjolla hankkeen verkkosivuilla siten, että latauslinkki lähetettiin sen tilanneille. Samalla keräsimme tiedotuslistaa tulevista työpajasarjoista kiinnostuneista. Tuona aikana lähetimme työkirjalinkin 370:een eri sähköpostiosoitteeseen, eli sisällön voi sanoa keränneen laajaa kiinnostusta. Myöhemmin työkirjaa päivitettiin ja uusi versio laitettiin verkkosivuille vapaasti ladattavaksi. Tämän jälkeen tehdyistä latauksista ei ole enää saatavissa dataa. Painettua versioita, yhteensä 560 kappaletta, on jaettu työpajojen lisäksi erilaisissa alan tapahtumissa, hanketilaisuuksissa ja hanketoimijoiden verkostoissa.
2022 syksyllä alettiin valmistautua hankkeen jälkeiseen aikaan ja työpajojen sisältöjä muokattiin lyhytvideoiksi ja kysymyksiksi, jotka koottiin hankkeen verkkosivujen Yrittäjäosaaminen-alasivulle lisämateriaaliksi. Yrittäjäosaaminen-sivun hyödyntämistä vauhditettiin Facebook-mainoksella ja sähköpostimarkkinoinnilla sekä viestinnällä eri tilaisuuksissa tammi-helmikuun 2023 aikana. Sähköpostia lähetettiin sotehy-aloja kouluttaviin oppilaitoksiin ja yritysneuvojille. Kampanjan tuloksena verkkosivut saivat tammi-helmikuun aikana 514 yksittäistä kävijäkertaa. Eniten käyntejä oli sivuston pääsivulle ja toiseksi eniten yrittäjäosaaminen-alasivulle.
Tampereen ammattikorkeakoulun osahankkeen tavoitteena oli kehittää sote-alan yrittäjille suunnattuja työhyvinvointia ja terveyttä edistäviä palvelukonsepteja, joiden työstäminen toteutettiin kolmessa työpajassa. Kehittämistyön tuloksena syntyi 'VirtuaaliArvo'-itsepalvelumalli tukemaan sote-alalla yrittäjämäisesti työskentelevien mahdollisuuksia vahvistaa työhyvinvointiaan sekä pidentämään työuriaan. VirtuaaliArvo -verkkopalvelu voi toimia sote -alalla yrittäjämäisesti työskentelevien uutena, monimuotoisena työhyvinvoinnin edistämisen ja tukemisen alustana. Verkkopalvelussa ennaltaehkäisy, psykososiaalinen tuki, yhteisöllisyys ja vertaistuki sekä uraohjaus -palvelualueille ideoitiin asiakkaalle helposti saavutettavia digitaalisia toimintoja ja sovelluksia, joiden avulla asiakas voi sopivana hetkenä ja itseohjautuvasti valita tarpeellisia työhyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyviä palveluja.
Toimintamallissa huomioidaan muutoin perinteisiä työterveyshuollon palveluita vähän käyttävien yksin- ja pienyrittäjien erityispiirteitä vahvistaen näin sote -palvelujen yhdenvertaisuutta. Asiakkaalle terveyshyötyä tuottava palvelu voidaan tuottaa kokonaan teknologiavälitteisenä ja tarjota muiden työterveyspalvelujen rinnalla. VirtuaaliArvon etuna on se, että teknologia toimii palvelujen mahdollistajana, ja digitalisaation hyödyt syntyvät toiminnan uudistamisen kautta.
TAMK:n osahankkeessa saatujen kokemusten perusteella on tärkeää, että työterveyspalveluissa huomioidaan työelämässä tapahtuvia työn tekemisen muutoksia. Esimerkiksi työelämän eri yrittäjyys -muotojen ominaispiirteiden tunnistaminen sekä yrittäjämäisesti työskentelevien työhyvinvointiin liittyvien tarpeiden tiedostaminen laajentavat työterveyspalvelun käyttäjäprofiilia. Tämä edellyttää palvelutoiminnan uudistumista ja valmiutta palvelukulttuurin muuttamiseen.
Mitä pienempi alan toimija, sitä tärkeämpää on kuulua johonkin yhteisöön. Yhteisöön kuuluminen mahdollistaa yrittäjämäisesti työskentelevälle mm. tiedonsaannin, vertaistuen, tilaisuuden reflektoida ja tuen työssä jaksamiseen. Mahdollisia yhteisöjä ei vielä juurikaan ole tarjolla digitaalisena. Digitaalisuus mahdollistaa paikka- ja aikasitoutumattoman työhyvinvointiin liittyvän yhteisöllisyyden synnyttämistä ja ylläpitämistä. VirtuaaliArvo verkkopalvelu voi toimia tähän soveltuvana alustana.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osatavoitteena oli vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa ikääntyneille palveluita tuottavien yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä huomioivien palvelukonseptien kehittämiseen. Hankkeen aikana tuotteistettiin ja pilotoitiin yhteiskunnallisella yrittäjyydellä tuotettavia ikääntyvien kotihoidon-, asumisen ja kuntoutuksen palveluita sekä osatyökyisten palveluja. Samanaikaisesti lisättiin tietoa mahdollisille sote-alan yhteiskunnallisiksi yrityksiksi aikoville yhteiskunnallisen yrityksen toimitunnusmerkeistä ja kriteereistä sekä yhteiskunnalliseksi yritykseksi hakeutumisesta.
KEMUSOTE –projektiin osallistuneiden yhteiskunnallisten yritysten toteutukseen ja toimintaan liittyviä tietoja kerättiin hankkeen alku- ja päättövaiheessa toimenpidekokonaisuudessa kuvatun yhteistyön toteutumiseksi. Toimenpiteen tavoitteiden mukainen kehittämistyö toteutui esim. seuraavien toimenpiteiden kautta ja niitä voidaan kuvata myös välittöminä hyötyinä, joita osallistuneet yritykset saivat.
Toteutuneen kehittämistyön tuloksena osaaminen ja ajankohtainen tieto lisääntyi, tiimiytyminen ja yhteisöllisyys parani, syntyi uusia ideoita, verkostoituminen ja vertaiskehittäminen lisääntyi. Tuotteistamis- ja strategiatyöpajojen tuloksena myös liiketoiminnan koettiin saaneen vahvistusta ja tuoneen esille uusia kehittämiskohteita.
- Kuukausikokoukset yhteiskunnallisten yritysten sekä Jamkin ja Xamkin projektiasiantuntijoiden kesken
- Webinaarit
- Kyselyt (työhyvinvointikyselyt; alku- ja seurantakysely)
- Palautetilaisuus alun työhyvinvointikyselystä yrityksille
- Tuotteistaminen ja palvelukonseptit
- Yrityskohtaiset sparraukset
- Tiimivalmennukset
- Yrityskohtaiset työpajat, mm. (strategia-, viestintä-, asiakastyytyväisyys- ja perehdytysopas -työpajat)
- Oppilaitosyhteistyöhön liittyneet toimeksiannot sekä opinnäytetyö
Laurea-ammattikorkeakoulun toteutuksessa selvitettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosionomi yamk –tutkinnon omaavien yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten praktista vapautta ja muutoskyvykkyyttä sosiaalialan työssä (N=652–389) ja laadullisella aineistolla selvitettiin koulutuksen ja työkokemuksen merkitystä työuralle. Lisäksi selvitettiin laadullisella kyselyllä (N=9) Talentian jäsenreksiterissä yrittäjästatuksella (sivu- tai päätoimisena jäsenenä) olevien jäsenten yrittäjyyttä sekä ammattijärjestön yrittäjä-jäsenille AKY:ltä ostamien yrittäjyys -palvelujen käytöstä.
Kyselyn tuloksista keskusteltiin kahdessa Talentia kanssa yhteistyössä järjestetyissä webinaarissa. Sosiaalialan asiantuntijayrittäjyyteen perustuvaa tutkittua tietoa esiteltiin kolmessa eri konferenssissa; sosiaalityön tutkimuksen päivillä 2021 ja Yrittäjyyskasvatuspäivillä 2021, sekä 2022 Työelämän tutkimuspäivillä.
Sosiaalialan asiantuntijuudesta ja yrittäjyydestä kirjoitettiin kolme artikkelia ja tehtiin yksi Podcast. Lisäksi sosiaalialan yrittäjyys oli teemana Talentia-lehdessä 10/2022 teemana. Lehteen oli haastateltu useampaa sosiaalialan yrittäjänä toimivaa ja koottu yrittäjäjäsenyyteen liittyvää tietoa.
Tiedon tuottamisen vaikuttavuutta edistettiin kokoamalla Talentia ry:lle hankkeessa koottuun tietoon perustuen yrittäjyyden edistämisen toimenpide-ehdotuksia, joka sisälsi mm. Mentorointi-ohjelman käynnistämisen.
Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa osatavoitteessa kartoitettiin osuuskuntatoimintamallin soveltuvuutta haja-asutusalueen hyvinvointi- ja sote-palveluiden toteuttamiseen. Tarkemmat tulokset/tuotokset löytyvät koottuna seuraavasta linkistä: https://express.adobe.com/page/7TS4x7tu0DdC5/
Osatavoitteen päätulos on osuuskunnan soveltuvuuden kartoitus ja käytännön toimintasuunnitelman luominen haja-asutusalueen (Turun saaristo) hyvinvointi- ja sote-palveluiden toteuttamiseksi. Osatavoitteessa on myös tuotettu kustannustehokkuus simulaatiot Turun saariston haja-asutusalueiden palveluiden tuottamiseksi.
Osatavoitteessa on tuotettu ymmärrystä ja tietoa osuuskuntamallin toiminnasta sote-alalle. Tietoa on tuotettu aikaisemmasta kirjallisuudesta, Turun saariston asukkailta, virkamiehiltä, yrittäjiltä, sote-alan ammattilaisilta sekä sote-alan osuuskuntayrittäjiltä. Toteutetuissa työpajoissa (4) aikaisempaa tietoa osuuskunnista ja haja-asutusalueen tarpeista on terävöitetty käytännön toiminnansuunnitelmaksi. Hankkeessa on tuotettu 9 julkaisua ja 1 podcast. Tuloksia ja tuotoksia on levitetty myös Jamkin loppujulkaisussa. Lisäksi tuloksia ja tuotoksia on levitetty hankkeen www.sivuilla (JAMK, Turun AMK) sekä erilaisissa sosiaalisissa median kanavissa. Tietoa ja tuotoksia on hyödynnetty ja integroitu Turun amk:n opetukseen. Hankkeen loppuseminaarissa 19.1.2023 osatavoitteen tuloksista ja tuotoksia levitettiin laajalle yleisölle (55 osallistujaa).
Humanistisen ammattikorkeakoulun osatavoitteen fokuksessa olivat sotealan osaajien ja kevytyrittäjien työuran rakentamisen ja hallintaan liittyvä osaamista. Itsensätyöllistäjien määrän kasvaessa 2010-luvulla on työurien tutkimus ja käytännön ohjaus silti rakentunut suurimmaksi osaksi ajatukselle lineaarisista työurista ja rationaalisesti työuralla valintoja tekevästä yksilöstä (Pryor & Bright 2014). Tavoitteessa 4 kerättiin hankkeen osatavoitteiden toimenpiteiden ajalta ideat, opit, kokemukset ja palautteet ja näiden pohjalta rakennettiin monimuotoisen työnteon työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan malli.
Tuloksena on monimuotoisen työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan malli (Askelmat sotealan yrittäjäksi), jossa on kerätty yhteen hankkeen osatavoitteiden ajalta ideat, opit ja kokemukset liittyen uudenlaisissa työnteon muodoissa työskentelevien uran rakentamiseen ja siihen liittyvän osaamisen hallintaan. Mallin aineistoina käytettiin Kemusote-työpajoihin osallistuneille tehtyjä kyselyitä (n=33), teemahaastatteluita (n=7) sekä hankkeen henkilöstölle toteutetuissa työpajoissa (2kpl) ja ryhmähaastatteluissa (2kpl) kerättyjä ideoita, oppeja ja kokemuksia. Näiden lisäksi mallia pilotointiin haastattelemalla jo yrittäjyyspolun läpikäyneitä henkilöitä ja pyydettiin heitä reflektoimaan mallia oman työuransa rakentamiseen. Edellä mainittujen lisäksi aineistoa yritettiin kerätä kirjoituspyynnöin (toimenpide 4.2), mutta kirjoituspyyntöön ei saatu yhtään vastausta. Hankkeessa toteutettavien toimien tarkastelu ja aineiston analysointi oli tarkoitus tehdä soveltaen mm. Työurien kaaosteoriaa sekä tarinallisuuden ja praktisen vapauden näkökulmia. Hankkeen aikaisten henkilöstövaihdoksen vuoksi edellä mainitut teoriat jätettiin pois ja malli rakennettiin peilaten yleisempään yrittäjyyskasvatukseen liittyvään tutkimustietoon.
Mallia esiteltiin onnistuneesti alan ammattilaisille viiden esityksen muodossa: Työelämäntutkimuspäivillä 9/2022, Yrittäjyyskasvatuspäivillä 9/2022, Kemusote-hankkeen KEMUT-tapahtumassa 1/2023, Midas-expossa 2/2023 ja Avaimet arvokkaaseen työhön -tapahtumassa 2/2023.