Projekti

Kanalle lähitoukkaa

Rahoitusohjelma

Projektityyppi
Innovaatioprojekti
Vahvuusala
Biotalous
Toteutusaika
1.1.2023 - 31.12.2024
Yksikkö
Teknologia
Rahoitusohjelma
Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelma
Projektin kuvaus

Hankkeen tavoitteena on parantaa siipikarja- ja sikatilojen
valkuaisomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä kehittämällä
maatilamittakaavaan sopiva, helposti yleistettävä hyönteisproteiinin
tuotantoprosessi rehujen valmistukseen.

Tarve on tällä hetkellä aivan erityisen suuri
luomutuotannossa kalajauhon ja luomusoijan kalleuden ja saannin vaikeuden takia.
Hyönteistuotannon sivuvirtana syntyvä toukanpuru eli frassi on ensiluokkaista
lannoitetta ja sen käyttö parantaa lannoiteomavaraisuutta.

Hankkeen innovaatio on toimintamalli hyönteisproteiinin
tuottamiseen maatilalla. Tuotantohyönteiseksi valittiin mustasotilaskärpänen
(Hermetia illucens) hyvien tuotanto-ominaisuuksiensa ja taudinkestävyytensä
perusteella. Toimintamalli sisältää tiedon laitteista ja menetelmistä Hermetian
proteiinin tuottamiseen sekä yleistettävissä olevat laskentatyökalut tilakohtaisten
kannattavuuslaskelmien laatimiseen. Hankkeessa kehitettävässä toimintamallissa
vahvistetaan kotieläintuotannon huoltovarmuutta ja omavaraisuutta korvaamalla
tuontivalkuaista – soijaa ja kalajauhoa.

Hankkeen toteuttaa Innovaatioryhmä, jonka koordinaattori on
Luonnonvarakeskus (Luke), ja osatoteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Oy (Jamk) ja Kaistin tila Oy.

Hankkeen julkaistava tulos on tilamittakaavaan soveltuva
menetelmä Hermetian kasvatukseen ja hyönteisproteiinin prosessointiin,
kehitetään soveltuvat teknologiat, prosessit, laadunvalvonta, suunnitellaan
tilat ja laiteinvestoinnit sekä tehdään skaalattavat laskentatyökalut
kustannusten ja kannattavuuden arviointiin. Laskentatyökalut auttavat
arvioimaan, millä edellytyksillä tuotanto olisi taloudellisesti kannattavaa
tilanteiden ja kustannustekijöiden muuttuessa. Kyse on tilatasolla tuotannon
kannattavuuden turvaamisesta - ennakoinnista ja varautumisesta - resilienssistä
tuotantopanosten hintojen noustessa.

Lisätietoja:

Henna Pitkänen, [email protected], p. +35850 340 7301

Pertti Marnila, [email protected], p. +35829 532 6355


Projektin tulokset

Jamkin hyönteiskasvattamolla pilotoitiin syksyn 2023 aikana maatilamittakaavaan sopivaa mustasotilaskärpäsen toukan kasvatusprosessia. Kasvatusmenetelmäksi valittiin
perinteinen laatikkokasvatus sen toimintavarmuuden, kustannustehokkuuden ja yleistettävyyden vuoksi. Toukkien ruokintakokeissa testattiin Kaistin tilan tuotannosta tulevien viljelykasvien seulonnan sivuvirtojen käyttöä toukkien rehuina.


Rehuseoksissa käytettiin kauran, ohran, vehnän, herneen ja rypsin lajitteita, joita testattiin erilaisina seossuhteina perusprosessia käyttäen. Seoksia testattaessa pyrittiin siihen, että tilan kaikkia lajittelusivuvirtoja saadaan käytettyä toukkien rehuina. Verrokkina käytettiin Combi-Nasu rakeen ja vehnäleseen seosta, joka on aiemmissa tutkimuksissa toiminut erinomaisesti.

Toukkien kasvatusalustan rakenteen optimoimiseksi viljoja esikäsiteltiin valssaamalla ja jauhamalla eri karkeusasteille, sillä kasvatusalustan rakenne on olennaisen tärkeä toukkien kasvun ja karkailun ehkäisemisen sekä lopputuloksen seulottavuuden kannalta. Rehuseoksien suunnittelussa otettiin huomioon myös kasvatusolosuhteet: lämpötila, kosteus, ilmanvaihto sekä kasvatustiheys.

Tulosten mukaan viljelykasvien lajittelun sivuvirta sopii Hermetian toukkien rehuksi. Toukat kasvoivat kaikilla testatuilla rehuseoksilla. Lajitteiden esikäsittelyllä oli suurempi merkitys toukkien kasvuun kuin rehuseoksen lajitteilla. Toukat eivät pystyneet käsittelemään liian karkearakenteisia seoksia ja toisaalta liian hienojakoiset seokset kovettuivat kasvatuslaatikon pohjaan. Rehuseoksen rakenteella oli merkittävä vaikutus paitsi toukkien kykyyn hyödyntää rehua, myös toukkien ja frassin seulottavuuteen.

Pilottikokeiden alustavien tulosten perusteella vaikutti siltä, että ulkopuolisilla olosuhteilla, kuten ilman lämpötilalla tai ilmankosteudella, ei ollut toukkien kasvuun niin suurta vaikutusta kuin tähän asti on ajateltu. Toukat pystyivät pärjäämään jopa 13 °C: en, ilman lämpötilassa kasvun merkittävästi hidastumatta tai karkailun lisääntymättä. Havainto voi olla merkittävä toukkatuotannon kannattavuuden näkökulmasta, sillä lämmitys on Suomen olosuhteissa yksi suurimmista kustannuseristä hyönteistuotannossa.

Kanalle lähitoukkaa-hankkeessa tehtyjen pilottikokeiden alustavat tulokset ovat lupaavia. Pilottikokeiden tulosten perusteella mustasotilaskärpäsen toukkien kasvattaminen maatilamittakaavassa ja olosuhteissa onnistuu, ja maatilan kasvisivuvirrat sopivat toukkien ravinnoksi. Tuotannon käynnistäminen vaatii paikallista optimointia sekä olosuhteisiin että kasvatusalustan reseptiikkaan, mutta kasvatusprosessi on yleistettävissä maatiloille.


Hankkeen päätulos on tilamittakaavaan soveltuva toimintamalli Hermetian kasvatukseen ja hyönteisproteiinin prosessointiin. Toimintamallia tuotetaan parhaillaan ja se julkaistaan Luken julkaisusarjassa keväällä 2025. Toimintamalli sisältää tiedon laitteista ja menetelmistä Hermetian proteiinin tuottamiseen sekä yleistettävissä olevat laskentatyökalut tilakohtaisten kannattavuuslaskelmien laatimiseen. Laskentamalli tulee Maaseutuverkkoon ladattavaksi keväällä 2025. Laskentatyökalut auttavat arvioimaan, millä edellytyksillä tuotanto olisi taloudellisesti kannattavaa tilanteiden ja kustannustekijöiden muuttuessa. Kyse on tilatasolla tuotannon kannattavuuden turvaamisesta, ennakoinnista ja varautumisesta, resilienssistä tuotantopanosten hintojen noustessa. Toimintamalli voi vahvistaa kotieläintuotannon huoltovarmuutta ja omavaraisuutta korvaamalla tuontivalkuaista, soijaa ja kalajauhoa. Se edistää kiertotaloutta saamalla paikalliset sivuvirrat hyötykäyttöön. 

Meriekosysteemissä lisääntyvien haitta-aineiden kuten pfas-yhdisteiden joutumista ruokaketjuun voidaan vähentää käyttämällä toukkaproteiinia kalajauhon sijaan. Globaalilla tasolla merten ylikalastus ja meriekosysteemien köyhtyminen ja romahtaminen on iso ongelma. Luonnonkalan käyttö rehuna ei ole järkevää, jos pystytään kehittämään toukkatuotanto korvaamaan kalapohjainen rehu. Alan uusimman tutkimuksen mukaan sekä kanan, että kalan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä toukat ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Lupaavia tuloksia on julkaistu myös vaikutuksista kananmunan laatuun.

Päivitetty 20.12.2024