Projekti
eBoss - Hyvinvointivalmennusta nuorille
Rahoitusohjelma
Projektissa edistettiin toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveellisiä elämäntapoja, elämänhallintaa ja arkielämän taitoja sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Näin heidän opiskelu-ja työkykynsä vahvistuivat. Projektin aikana luotiin, pilotoitiin, levitettiin ja osin juurrutettiin eBoss-hyvinvointivalmennus Jyväskylän palvelualan opiston ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa yhteistyönä.
eBoss-hyvinvointivalmennuksiin valittiin kahden lukuvuoden aikana mukaan 146 opiskelijaa, jotka olivat pääosin 16-29-vuotiaita. Valmennukset toteutetaan 12 valmennusryhmässä, joista osa toteutettiin kontaktitapaamisina, osa verkkopohjaisena digivalmennuksena ja osa näiden yhdistelmänä. Valmennuksissa hyödynnettiin ja testattiin terveellisiä elämäntapoja edistäviä ja minäpystyvyyttä tukevia ilmaisia ja edullisia mobiiliapplikaatioita. Lukuvuoden 2016-2017 aikana toteutui 6 valmennusryhmää. Ensimmäisen vaiheen valmennukseen osallistuneista valittiin 13 opiskelijaa vertaisohjaajiksi, tsemppareiksi seuraavan vaiheen valmennuksiin lukuvuodelle 2017-2018 6 valmennusryhmään.
Valmennusmallin luomiseen, pilotointiin ja juurruttamistyöhön osallistui lisäksi 39 opetus -ja ohjaushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Hankkeen aikana tuotettu valmennusmalli juurrutettiin oppilaitosten toimintoihin. Jamk oli hankkeen päätoteuttaja ja osatoteuttajia olivat Jyväskyän palvelualan opisto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Keski-Suomen liikunta ry ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja: projektipäällikkö Maaret Rutaselta, [email protected] puh. 050 3734520
Projektin tulokset
Hankkeen aikana suunniteltiin ja toteutettiin Keski-Suomessa 12 hyvinvointivalmennuksen kokonaisuutta, joihin osallistui 146 nuorta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina 2016-2018. Osallistujista osa oli maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita (n=20). Valmennukset toteutettiin joko konktaktimuotoisesti, verkkototeutuksena tai edellä mainittujen yhdistelminä. Kaikissa valmennuksissa toteutettiin osallistujille yksilölliset alku-, väli- ja loppuarvioinnit, joissa seurattiin osallistujien henkilökohtaisissa tavoitteissa etenemistä, kokemusta valmennuksesta, arjen toiminnoissa suoriutumista ja toimintojen tärkeyttä sekä psykologista joustavuutta. Kaikissa toteutuksissa hyödynnettiin digitaalisina välineinä hyvinvointirannekkeita ja älypuhelimiin ladattavia hyvinvointiapplikaatioita. Kontaktitapaamiset toteutettiin valmennusryhmissä ja kokemusten jakaminen oli niissä tärkeässä roolissa.
Kaikki osallistujat laativat valmennuksen ajalle henkilökohtaiset tavoitteet. Tavoitteet kohdistuivat elämäntapojen ja sosiaalisen osallistumisen alueelle. Yleisimmin osallistujat halusivat lisätä liikkumistaan sekä parantaa ruokavaliotaan ja unen määrää ja laatua. Ryhmätasolla tarkasteltuna osallistujat saavuttivat tavoitteensa, osan jopa ylittäessä tavoitteensa. Arjen toiminnoissa suoriutuminen ja psykologinen joustavuus paranivat tilastollisesti merkitsevästi valmennuksen aikana. Osallistujat kokivat valmennuksen ja siinä käytettyjen hyvinvointirannekkeiden ja hyvinvointiapplikaatioiden hyödyttäneen itseään hyvinvoinnin edistämisessä. Tuloksissa ei ollut eroja valmennusmuodon, sukupuolen tai kulttuuritaustan mukaan tarkasteltuna.
Osallistujien rekrytoinnissa, valmennusten toteutuksessa ja arvioinnissa sekä toimintojen juurruttamisen suunnittelussa oli mukana ammatillisten oppilaitosten ohjaajia ja opettajia 39 henkilöä. Heille järjestettiin myös asiantuntijaohjausta valmennusten toteuttamiseksi ja toimintojen juurruttamisen tueksi. Henkilöstö koki hankkeen hyödylliseksi opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisessa ja heidän osaaminen ja rohkeus sekä hyvinvoinnin tukemisessa että digitaalisten välineiden hyödyntämisessä lisääntyi merkittävästi. Valmennusmallia hyödynnetään jatkossa mukana olleissa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä osana opiskelijoiden ohjauksessa että osana työhyvinvointiin liittyviä opintoja.
31.1.2019