Projekti

DigiosaaVa - Digitaalista osaamista ja digiosallisuutta valmennuksen keinoin

Rahoitusohjelma

Lyhenne
DigiosaaVa
Projektityyppi
Kehittämisprojekti
Vahvuusala
Uudistuva oppiminen
Toteutusaika
1.10.2021 - 31.8.2023
Yksikkö
Hyvinvointi
Rahoitusohjelma
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
Projektin kuvaus

DigiosaaVa -hankkeella vastataan yhteiskunnan digiloikan aiheuttamiin haasteisiin pitkään työttömänä olleille nuorille ja aikuisille. Hankkeessa edistetään kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden digitaalisia taitoja digiminäpystyvyyttä vahvistaen. Digitaalisessa asioinnissa tarvittavien taitojen oppimisen kautta asiakkaiden yhteiskunnallinen digiosallisuus lisääntyy ja heidän työllistymisen mahdollisuutensa paranevat.Kuntouttavan työtoiminnan ammattilaisten digitaalista ohjausosaamista vahvistetaan eri tavoin oppivien asiakkaiden huomioimiseksi digitaalisessa valmennuksessa.

Hankkeen aikana toteutetaan asiakkaille digitaalista ja digitaalisia taitoja vahvistavaa ryhmävalmennusta vertaisohjaajia osallistaen.  Asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa yhteisissä työpajoissa tarkastellaan valmennuksessa hyödynnettävän materiaalien kognitiivista saavutettavuutta. Yhdessä etsitään ja kokeillaan digitaalista asiointia ja osallistumista helpottavia keinoja. Kuntouttavan työtoiminnan ammattilaisten digitaalista ohjausosaamista vahvistetaan työparityöskentelyn, mentoroinnin ja webinaarien kautta.

Hankkeessa luodaan digitaalisten taitojen parantamisen ryhmävalmennuksen menetelmäpaketti ja käsikirja.


Lisätietoja antaa:
Liisa Mattila
Jamk Kuntoutusinstituutti
[email protected]
040 653 2401

Projektin tulokset

Keskeisten käsitteiden määrittely

DigiosaaVa hankkeessa digitaalisten taitojen määrittelyssä on keskeisesti hyödynnetty Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen TIEKE:n digitaitotasoja, jotka ovat Aloitteleva käyttäjä, Peruskäyttäjä ja Hyötykäyttäjä. Näitä tasona hyödynnettiin sekä arvioinnissa että asiakkuuksien kuvaamisessa.


Digiminäpystyvyys määriteltiin kokemukseksi omasta kyvykkyydestä suoriutua digitaalisissa tehtävissä ja ympäristöissä (vert Bandura, 1986), uskoksi omaan selviytymiseen digitaalisista tehtävistä ja digitaalisissa ympäristöissä myös tulevaisuudessa (vert. Bong & Skaavilk, 2003; Linnenbrink & Pintrich, 2003 sekä kyvyksi sietää digitaalisia epäonnistumisia ja toipua niistä (Pajares & Schunk, 2001). 

Digiminäpystyvyyden vahvistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat:
  • Henkilökohtainen myönteinen palaute ja kokemukset digin käyttämisestä (Bandura, 1997). 
  • Usko siihen, että digitaalisista sovellusten käytöstä on
    itselle hyötyä (Davis, F. D. 1989). . 
  • Mahdollisuudet harjoitella digin käyttöä muiden kanssa (Bandura 1997). 
  • Ohjeistaminen  tai nk. sosiaalinen suostuttelu hyödyntämään
    digitaalisia sovelluksia (Bandura 1997). 
Digiosallisuuden määrittelyssä hyödynnettiin Valtioneuvoston (2017) määritelmää. Siinä kuvataan erilaiset digikuilut, joihin yksilöt voivat ajautua digiyhteiskunnassa. Koska kyseisessä digiosallisuuden määritelmässä ei huomioida digikuilua, jossa henkilöllä ei ole halua tai uskallusta olla tekemisissä
digitaalisuuden kanssa, huomattiin tarve kuvata digiosaamisen taso, jossa vasta tutustutaan digitaalisiin laitteisiin ja käsitteisiin sekä
tarvitaan rohkaisua niiden käyttämiseen. 

Asiakasymmärrys ja asiakasohjautuminen DigiosaaVa hankkeen toimintaan

Asiakasymmärryksen saamiseksi, toteutettiin alkukartoitus asiakkaille. Asiakkaille toteutetun alkukartoituksen (N=96) ja kohderyhmän ammattilaisilta saadun palautteen perusteella luotiin Tutustuva käyttäjä asiakkkuuden kuvaus. Asiakkuuden kuvaukset luotiin mukaille myös muita Tieken digitaitotasoja. Alkuakartoituksen perusteella. DigiosaaVa hankkeen kohderyhmän asiakkaista Tutustuvia käyttäjiä on 5-10%, Aloittelevia käyttäjiä noin 15%, Peruskäyttäjiä noin 40-50% ja Hyötykäyttäjiä noin 20-40%. 


TUTUSTUVA KÄYTTÄJÄ -ASIAKKUUDEN KUVAUS. Tutustuva digin käyttäjä ei käytä juuri koskaan internettiä.
Hänellä on heikot digitaidot, eikä digitaalisten laitteiden käyttäminen arjessa
vielä onnistu. Hän voi omistaa älypuhelimen tai muun digilaitteen. Omaa
digilaite saattaa olla vanhentunut tai sitä ei ole lainkaan. Tutustuva käyttäjä
ei käytä mielellään digitaalisia palveluita ja laitteita. Hänellä ei ole tietoa
tietoturvallisesta tavasta käyttää digitaalisia palveluita ja
laitteita.Tutustuva käyttäjällä saattaa olla pelkoja digitaalisten palveluiden
ja laitteiden käyttämistä kohtaan.

ALOITTELEVA DIGIN KÄYTTÄJÄ -ASIAKKUUDEN KUVAUS. Aloitteleva
käyttäjä voi käyttää internetiä päivittäin, viikoittain tai harvemmin. Hän osaa
jotenkuten käyttää eri digitaalisia välineitä arjessaan. Hän saattaa omistaa
älypuhelimen ja mahdollisesti muunkin laitteen esim. tablet -laitteen tai
tietokoneen. Aloitteleva käyttäjä käytä mielellään digitaalisia palveluita ja
laitteita. Hän Kokee ne usein vaikeaksi käyttää. Hän saattaa suhtautua
myönteisesti digitaalisia palveluiden ja laitteiden käyttöön. Aloitteleva
käyttäjä osaa osittain huomioida tietoturvallisen digitaalisten palveluiden ja
laitteiden käytön.

PERUSKÄYTTÄJÄ -ASIAKKUUDEN KUVAUS. Digin peruskäyttäjä
käyttää internetiä päivittäin. Hän omistaa älypuhelimen ja mahdollisesti myös
tabletin tai/ja tietokoneen sekä muita digilaitteita. Hänellä on riittävät
perustaidot tarvitsemaansa digitoimintaan ja asiointiin. Hän osaa käyttää eri
digitaalisia välineitä arjessa hyvin tai melko hyvin. Peruskäyttäjä osaa
huomioida hyvin tai osittain tietoturvallisuuden käyttäessään digitaalisia
palveluita ja laitteita. Peruskäyttäjä käyttää mielellään tai melko mielellään
digitaalisia laitteita ja palveluita. Digin käyttö rajautuu tiettyihin
ympäristöihin ja toimintoihin.

HYÖTYKÄYTTÄJÄ -ASIAKKUUDEN KUVAUS. Hyötykäyttäjä käyttää
internetiä päivittäin. Hän omistaa älypuhelimen ja mahdollisesti myös tabletin
tai/ja tietokoneen sekä muita digilaitteita. Hänen digitaitonsa ovat hyvät ja
hän osaa käyttää erilaisia digitaalisia välineitä arjessaan hyvin. Hyötykäyttäjä
osaa huomioida hyvin tietoturvallisuuden käyttäessään digitaalisia palveluita
ja laitteita ja hän käyttää niitä mielellään. Hän näkee digitaalisuudessa monia
hyötyjä.

DigiosaaVa ryhmätoimintaa on toteutettu Tutustuville, aloitteleville ja peruskäyttäjille. Yksittäisä hyötykäyttäjiä on myös ollut mukana ryhmissä. Ryhmien kokoonpanot digiosaaminen huomioiden ovat olleet moninaisia. Digitaitojen ohjauksen kannalta on huomattu keskeiseksi, että samassa ryhmässä olisi digitaalisilta taidoiltaan mahdollisimman samassa vaiheessa olevia osallistujia. Keskeistä on varata ohjausresurssia ryhmäläisten tarpeiden mukaan seuraavasti:

  1. Tutustuvat käyttäjät: 1-2 ryhmäläistä yhtä ohjaajaa kohden.
  2. Aloittelevat käyttäjät: 2-3 ryhmäläistä yhtä ohjaajaa kohden
  3. Peruskäyttäjät: 3-4 ryhmäläistä yhtä ohjaajaa kohden
  4. Hyötykäyttäjät: 5 ryhmäläistä yhtä ohjaajaa kohden.
Ammattilaisten digitaalinen ohjausosaaminen  ja 
osaamisen kehittämisen tarpeet 

Ammattilaisten
alkukartoituksessa haluttiin saada tietoa ammattilaisten digitaalisesta
ohjausosaamisesta ja toiveista hankkeelle. 

Ammattilaisten vastauksien (N=19) perusteella vahvimmat digitaidot asteikolla 1-5 ovat tiedonhaku ja arviointi (4.4), viestintä ja asiointi (4.3)  vastuullinen toiminta (4.2). Ammattilaiset ohjasivat asiakkaita eniten sähköisten asioinnin palveluihin (n. 90 %), sähköisten kyselyiden tekemisen kanssa (n. 84 %) ja CVn tekemisessä (n. 79 %). Vahvimmiksi ohjaus- ja valmennustaidoiksi arvioitiin kyky tukea valmentautujia tavoitteiden asettamisessa (4.1), tunnistaa valmentautujan tuen ja motivoinnin tarpeen oppimisessa (4.3) sekä tukea valmentautujaa tavoitteiden asettamisessa (4.1).  

DigiosaaVa toiminnan toteutus

Hankkeessa on toteutettu Pilottiryhmä ja sen lisäksi kaksi ryhmävalmennusprosessia. Osallistujia ryhmissä on ollut yhteensä 15 henkilöä. Ohjaajina ovat toimineet projektiryhmän työntekijät yhteistyötahojen ammattilaisten kanssa. Opiskelijoita on ollut apuohjaajina. 

Kohderyhmän asiakkaille suunnatut webinaarit on toteutettu aiheista Turvallisesti verkossa sekä Tiedon etsiminen ja arviointi verkossa. 

Hankkeen kohderyhmän asiakkaat ovat osallistuneet DigiosaaVa hankkeen Helppis pajoihin yhdessä ohjaajien ja valmentajien kanssa osatoteuttaja Sovatek säätiöllä, Viitasaaren työllisyysyksikössä sekä Kaski Työvalmennuksen Jyväskylän toimipisteessa. Helppis -pajoissa on paneuduttu erityisesti Digitaalisten toimintaympäristöjen ja digitaalisen asioinnin saavutettavuuteen liittyviin näkökulmiin sekä tuotu esille oppimisvaikeuksien merkitystä ja niiden kompensointimahdollisuuksia digitaalisen toiminnan ja asioinnin helpottamiseksi. Helppis pajat ovat olleet kestoltaan neljä tuntia. 
  • Digitaalisen asioinnin helpottaminen; Kelan verkkosivut.
  • Sähköisen
    tunnistautumisen vaihtoehdot.
  • Työn haku
    verkossa (toteutuu syksyllä)
  • Hyvinvointia digitaalisesti. (toteutuu syksyllä)

Toiminnan arviointi ja palaute


Ryhmätoiminnan arviointi:

Pilottiryhmän vaikutuksia digitaitoihin arvioitiin ryhmäläisille toteutetulla alku- ja loppukyselyllä. Digimänäpystyvyyden vahvistumista kahdessa ryhmässä arvioitiin ryhmähaastattelulla. 

Digitaalisten taitojen parantumista selvitettiin anonyymissä kyselyssä. Siinä kysyttiin ryhmäläisten kokemusta omasta itsevarmuudesta eri digitaidoissa asteikolla 1-5 (1= en lainkaan itsevarma. 5= hyvin itsevarma). Ryhmän alussa vastausten keskiarvo oli 2,9 ja lopussa 4,0. Alla mainituissa taidoissa muutosta oli tapahtunut 1-2 yksikköä. Suluissa vastausten keskiarvo alussa ja lopussa koskien itsevarmuutta mainitussa taidossa.

  • Digiarkeen liittyvien peruskäsitteiden tunteminen. (2,9 => 4,0)
  • Digilaitteiden tuntemus (3,0 => 4,0)
  • Internetin käytön perusteet (3,8 => 4,5)
  • Eri tiedostojen käsitteleminen ja siirtäminen (2,0=> 3,0)
  • Tietoturvallinen toiminta (3,5 =>4,5)
  • Uusien ja muuttuvien digitaalisten palveluiden omaksuminen (2,5=>3,8)
  • Yleisimpien tietoturvauhkien tunnistaminen ja niiltä
    suojautuminen (2,3=> 3,8)
  • Sosiaalinen media ja sisältöjen vastuullinen jakaminen
    (2,5=>4,0)
  • Kuvien luominen ja muokkaaminen tekijänoikeuksia
    kunnioittaen (1,5=> 4,8)
  • Digilaitteiden, -ympäristöjen  ja sovellusten käyttö- ja kokeilurohkeuden (3,5=>4,5).

Muutosta tapahtui  luotettavan tiedon etsimisessä
digitaalisissa ympäristöissä. Sähköpostin omaamisessa ja sen
käytön hallitseminen koettiin jo alkukyselyssä itsevarmaksi (ka 4,0) ja siinä vastaajat eivät kokeneet tapahtuneen muutosta ryhmän vaikutuksesta.

Digiminäpystyvyyden vahvistumista on arvioitu ryhmien
osallistujien osalta haastatellen ryhmän alussa ja lopussa. Osallistujilta on
kysytty kokemuksia aiemmasta ja ryhmän aikana toteutuneesta digin käytöstään,
uskosta omaa pystyvyyteen digin käytössä nyt ja tulevaisuudessa, millaista
suostuttelua, tukea ja kannustusta he ovat saaneet digin käyttöön sekä miten he
pystyvät käsittelemään pettymyksiä ja muita digin käyttöön liittyviä tunteita. Haastatteulsta saatiin seuraavia tuloksia:

Ryhmän jälkeen useat ryhmäläiset kokevat pärjäävänsä digitaalisissa
ympäristöissä paremmin kuin ryhmätoiminnan alkaessa. Osalla aiemmat kokemukset
digin käytöstä olivat positiivisia. Osalla oli kokemuksia kursseista, joilla
opiskeltavia asioita ei ollut koettu tärkeäksi. Asioita oli opiskeltu aivan liian nopealla tahdilla, niin että ne eivät olleet jääneet
mieleen.  

Varsinaista palautetta
ryhmäläiset kokivat saaneensa ryhmän aikana vähän, mutta hyvää tsemppiä ja
kannustusta oli saatu paljon esim. 'Tyhmiä kysymyksiä ei ole.' 'Ei hätää, me
kerrataan tämä ensi kerralla.'

Ryhmäläisiä oli suostuteltu osallistumaan ryhmään, eivätkä
kaikki ryhmäläiset olisi itse halunneet tulla mukaan erilaisten pelkojen ja
ennakkoluulojen vuoksi. Ryhmään osallistuminen oli kuitenkin ollut positiivinen
kokemus, koska siellä oli keskitytty ryhmäläisille tärkeisiin digiteemoihin ja
taitoihin sekä edettiin ryhmäläisten tahdissa. Ryhmäläiset olivat saaneet monia
sovellussuosituksia ohjaajilta sekä myös pelisuosituksia toisiltaan.

Epäonnistumisen sietämisessä osa koki tapahtuneen
ratkaisevaa positiivista muutosta, ja osa ei kokenut muutosta tapahtuneen. Digitaalisten
laitteiden käyttöä koskeva pelko oli vähentynyt. Ryhmäläiset ovat löytäneet
keinoja päästä eteenpäin digitaalisten laitteiden ja sovellusten käyttöön liittyvissä
ongelmatilanteissa; rauhoittamaan itseään ottamalla aikalisän tai katsomaan
googlesta ohjeen kuinka toimia. Digiasioiden opetteluun on sisältynyt myös
hauskuutta. Motivaatio käyttää erilaisia digitaalisia palveluita ja laitteita
oli kasvanut ryhmän aikana. Ryhmäläisten ymmärrys jo aikaisemmin käyttämiensä
palveluiden tarjoamista mahdollisuuksista oli laajentunut merkittävästi.

Pilottiryhmän osallistujien kirjoittama blogiteksti
havainnollistaa edellä kuvattuja kokemuksia. Se on luettavissa DigiosaaVa osoitteessa:
Blogi:
Osallistujien kokemuksia DigiosaaVa pilottiryhmästä | Jyväskylän
ammattikorkeakoulu - JAMK


Helppis-pajojen ja webinaarien arviointi:

Helppis pajoista on pyydetty vapaaehtoista, kirjallista ja
sanallista palautetta osallistujilta. Helppis pajat on koettu pääosin
hyödyllisinä. 'Aina jotakin oppii' 'Ei liikaa asioita kerralla' 'Opin enemmän
kuin ryhmässä'.

Webinaareista on kysytty palautetta osallistujilta
webinaarin päätteeksi. Palautteen perusteella on tullut käsitys, että ne
asiakasosallistujat, joiden digiosallisuus, digitaaliset taidot ja
digiminäpystyvyys ovat riittävät webinaariin osallistumiseksi, eivät ole eniten
hyötyneet webinaarissa käsitellyistä aiheista. Osa käsitellyistä
asioista on ollut ennestään tuttuja, mutta myös uutta tietoa ja hyvää kertausta
webinaareista on saatu. Ryhmätoiminnassa on huomattu, että
webinaareissa käsitellyt aiheet ovat keskeisiä useille Ryhmätoiminnan
osallistujille, ja ne kannattaisikin jakaa lyhyiksi asiakohtaisiksi osioiksi,
mikä helpottaa niiden hyödyntämistä tulevissa ryhmissä.

Ammattilaisten digitaalisen ohjausosaamisen vahvistuminen

Ammattilaisten digitaalisen ohjausosaamisen vahvistumsisesta on saatu tietoa mentoroinnin kautta. Keskeisiä havaintoja digiminäpystyvyyden vahvistumisen, digitaalisten taitojen ja digiosaava ryhmän ohjausosaamisen vahvistumisesta voidaan kuvata seuraavasti:

Digiminäpystyvyyden on todettu vahvistuvan, kun digilaite on
toimiva ja helppo käyttää. Digiosallisuuden on havaittu olevan laajasti sidoksissa digitoimijuuteen; kasvuympäristö, elämäntarina ja historia, henkilön omat asenteet, ajatukset ja oppimisen haasteet vaikuttavat digin käyttämiseen. Sen lisäksi digitoiminnan saavutettavuudella ja selkeydellä on vaikutus toiminnan haastavuuteen asiakkaalle. Toimijuus vahvistuu ymmärryksen myötä siitä, mitä
laitteella pystyy tekemään. 

Ohjaajille on avautunut erilaiset esteet digimaailmassa, kun on seurannut / kuunnellut ryhmäläistä, joilla oppimisen vaikeuksia ja samalla haasteita navigoida digimaailmassa. Kognitiivista saavutettavuutta ohjaaja voi edistää
mukauttamalla asiakkaan käytössä olevan digilaitteen niin, että kokemuksesta
tulee miellyttävä. Oppimisen vaikeuksien on huomattu haastavan digilaitteeseen
tarttumisen sen hallinnan ja kielen vaikeaselkoisuuden vuoksi.Kognitiivinen saavutettavuus on tärkeä huomioida erityisesti niiden ryhmäläisten osalta, joilla on selkeitä oppimisvaikeuksia. 

Oppimisessa on tärkeä huomioida ja tukea erilaisia tapoja oppia. Ohjaajat ovat vahvistuneet digiohjaamisessa erityisesti niiden henkilöiden kanssa, joilla ei ole aiempaa kosketusta digilaitteisiin (tutustuva käyttäjä). Oivalluksia ja oppimista digitaaliseen ohjausosaamiseen on saatu
teknisen osaamisen ja ryhmän ohjausosaamisen osalta. On huomattu asiakaslähtöisen,
yksilökohtaisen ohjauksen merkitys tutustuvilla käyttäjillä. Asioiden kertaus,
sisällön ja tehtävien porrastus ja vaiheistus on tärkeää 'ähkyn' välttämiseksi.
Yhden laitteen hallintaan kannattaa keskittyä ensin. Tutustuvat käyttäjien
osalta rinnalla ohjaaminen on olennaista ja omatoimisuuden lisääntymisen on
havaittu olevan hidas prosessi. Visuaaliset vinkit ja monikanavaiset tekniset
ohjeet ovat tarpeen tutustuville käyttäjille.

Ryhmän ohjausosaamisessa keskeinen havainto on, että ryhmän
sisälle saattaa muodostua digitaidoiltaan samantasoisia vertaisryhmiä, jolloin
vertaisuutta voidaan hyödyntää. Vertaisohjaajan roolin antaminen taitavammalle
digin käyttäjälle täytyy olla hyvin hienovaraista. Erilaiset ryhmäläiset on
tärkeä huomioida ryhmätilan käytännön järjestelyissä ja pelisääntöjen
luomisessa. Tauotukset ja rennon oppimisen ilmapiirin luominen on tärkeää.

Mentoroinnin pohjalta vahvistui tarve löytää asiakkuudet,
joiden mukaan tulevia ryhmiä olisi tarkoituksenmukaista lähteä muodostamaan.
Tutustuvat ja aloittelevat käyttäjät voivat olla samassa ryhmässä, aloittelevat
ja peruskäyttäjiä voi olla samassa ryhmässä ja edelleen peruskäyttäjät ja
hyötykäyttäjät voivat sopia samaan ryhmään. Esimerkiksi tutustuvat ja
peruskäyttäjät samassa ryhmässä muodostavat jo merkittävän ohjauksellisen
haasteen, jolloin ryhmäkokemuksesta ei saada yhtenäistä.

Mentoroinnista nousi pohdittavaksi yhteiskunnalliseen
digiosallisuuden ja oikeudenmukaissuuden näkökulmia. Käytössä voi olla
sanktioita, ellei henkilö pääse tekemään jotakin ilmoitusta tai hakemusta
digipalvelussa. Miten jokaisen oikeus asiointiin mahdollistetaan, ellei
digilaitteen hankkimiseen ole taloudellista resurssia? Julkisissa tiloissa
olevat laitteet ovat aktiivisesti käytössä, mutta miten varmistetaan
tietoturvallinen käyttö? Digilaitteiden tulisi olla perusoikeus; laitteet,
yhteydet ja osaaminen tulisi turvata yhteiskunnan perusturvan kautta
jokaiselle. 

 Päivitettu 10.6.2022 Liisa Mattila