Projekti
BTI Älytila kehittämishanke
Rahoitusohjelma
Biotalouskampuksen Älymaatila -hankkeessa kehitetään ainutlaatuista maatilatalouden älytekniikan keskittymää Saarijärven Tarvaalaan. Älymaatilan toiminnan tavoite on nopeuttaa tarpeellisten älyteknologioiden käyttöönottoa maatiloilla. Tavoitteena on poistaa esteitä sovellusten yleistymiseltä ja nopeuttaa alan innovaatiotoimintaa siten, että siitä saadaan merkittävästi aikaisempaa enemmän hyötyä alueen elinkeinoelämälle. Jatkossa Älymaatila toimii koko Suomen hyödyksi ja myös kansainvälisesti.
Hankkeessa toteutetaan kolme erilaista älymaatalouden esimerkkitapausta: 'Peltoviljelyn älykäs tiedonkeruu', 'Pellon vesitalous' ja '5G-verkkojen käytettävyys metsäpalstan näkökulmasta'. Näistä kerätään kattavasti kuhunkin tapaukseen liittyvää erityyppistä dataa. Jalostetun datan perusteella suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä, jotka raportoidaan tilan tietojärjestelmään jatkokäyttöä varten. Datan keruuseen käytetään uusinta tekniikkaa ja tiedonkäsittelyn tarpeisiin käytetään FMIS- (Farm Management Information System) järjestelmää, jonka yhteyteen liitetään räätälöity Viljelijän Tietovarasto. Tiedonkäsittelyn kyberturvasta tehdään analyysi.
Hankkeen tuloksena on joustava Älymaatila-konsepti, joka on käytettävissä älyteknologisten innovaatioiden soveltavaan tutkimukseen, kokeiluihin ja pilotointiin.
Lisätiedot:
MMT Hannu Haapala, projektipäällikkö
050 597 7845
Projektin tulokset
Hanke kesti kaksi kasvukautta vuosina 2022 - 2023. Kohteena olleet peltolohkot (Huipuri ja Maatalo) instrumentoitiin maaperäanturein. Kylvö toteutettiin ISOBUS-yhteensopivalla traktorilla ja kylvölannoittimella. Kasvuston kehitystä seurattiin viikottaisin dronekuvauksin kiinteäsiipisellä dronella, jossa käytettiin kolmea hyötykuormaa, RGB-, lämpö- ja multispektrikameraa. Lisäksi tehtiin manuaalisia kasvustomittauksia. Kasvustomittaukset tehtiin maaperäanturien ympäriltä, jotta saatiin tarkkaa paikkatietoa eri alueiden ominaisuuksista.
Huipurin lohko jaettiin manuaaliseen ja Älymaatalous-tekniikalla toteutettavaan viljelyyn. Kummatkin suunniteltiin koulutilan viljelysuunnitteluohjelmistolla. Perinteinen manuaalinen viljely toteutettiin lannoituksen vakiosäädöllä ja Älymaatalous säädettiin maaperän ominaisuuksien mukaisina käsittelyalueina. Lannoitus jaettiin siten, että kylvön yhteydessä annettiin 2/3 ja pintalevittimen avulla lisälannoituksena 1/3. Lisäksi Maatalo-lohkolle tehtiin lannoitustasotestaus, jossa em. ISOBUS-koneilla toteutettiin erilaiset lannoitustasot.
Puinti tehtiin satomittarilla varustetulla koulutilan puimurilla. Satomittarin kalibrointia varten sato mitattiin myös kuormavaa'an avulla.
Lohkoilla tehtiin vuonna 2022 satoennustemittaus, jossa kuvattiin lyhyitä videopätkiä AI-algoritmin avulla analysoitaviksi.
Työn aikainen traktorin telemetriadata tallennettiin analysoitavaksi.
Viljelijän datavarastosta tehtiin versio, johon tallennettiin ja josta visualisoitiin maaperäanturien ja dronemittausten dataa. Datan luvitusta ja jakoa data-avaruuteen demonstroitiin yhteistyössä yritysten kanssa.
Hankkeen yhteenvetona saatiin Älymaatila-konsepti, jota voidaan käyttää jatkohankkeissa ja opetuksessa kehitys- ja kokeilualustana. Konseptin avulla nopeutetaan tarvittavien Älymaatalouden innovaatioiden käyttöönottoa. Konseptin ydin on fyysinen Älymaatila jatkuvine mittauksineen ja seurantoineen, joiden ansiosta sitä voidaan käyttää monipuolisesti Älymaatalouden teknologioiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Älymaatila onkin liittynyt Nordic Testbed Networkiin nimellä Smart Bioeconomy Testbed, joka kuvaa toiminnan luonnetta aitona kokeiluympäritönä. Lisäksi konseptiin liittyy TKI- ja koulutustoiminnan tuki, joka tuodaan jatkossa tarjolle DIH- (Digital Innovation Hub) muodossa.
Hanke loi pohjaa välittömästi hankkeen jälkeen aloitettavalle Finnish Future Farm -hankkeelle, jossa fyysiseen Älymaatilaan liitetään Digitaalinen Kaksonen ja laajat koulutus- ja yrityskiihdyttämöosiot.
Päivitetty 2.10.2023