APOA - Oppimisanalytiikka - avain parempaan oppimiseen AMKeissa

APOA-hankkeen aikana kartoitettiin eri toimijoiden tarpeita ja valmiuksia oppimisanalytiikan hyödyntämiseen JAMKissa ja selvitettiin JAMKin valmiuksia datan keräämiseen. Keskeisenä osana oppimisanalytiikan kehittämistä ammattikorkeakouluympäristössä toteutettiin oppimisanalytiikan soveltamista tukevia työpajoja opettajille  ja opiskelijoille.Kartoituksiin pohjaten järjestettiin pilottityöpajoja, joissa kokeiltiin ja kehitettiin tarvelähtöisesti oppimisanalytiikkaratkaisuja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaan. Toiminnan kohderyhmän muodostivat JAMKin eri koulutusaloja edustavat opiskelijat, opettajat ja opinto-ohjaajat, välillisesti myös koulutusjohto.Kartoitukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja opetushenkilöstön määrä hankkeen ensimmäisessä vaiheessa oli 147 opettajaa ja 140 opiskelijaa. Hankkeen kolmannen vaiheen aikana toteutettujen työpajojen osallistujina oli 15 opettajaa ja 500 opiskelijaa.  Pilotteihin osallistui 2019 27 opettajaa ja 560 opiskelijaa InnoFlash opintojaksolla sekä kevään 2020 pilotteihin niinikään 14 opettajaa ja noin 280 opiskelijaa. Lisäksi toteutettiin pedagenttien kanssa yhteistyötä Moodle -ympäristön käyttöönottoon liittyen ja JAMKn johdolle sekä Ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstölle järjestettiin yhteensä kolme seminaaria, jotka tallennettiin koko henkilöstön käyttöön. Hankkeen julkaisut ovat avoimesti saatavilla ja hankkeen tulokset on kytketty suoraan opettajien täydennyskoulutusten toteutuksiin.Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös eAMK – ja OHO! –hankkeiden kanssa sekä Oulun yliopiston koordinoiman 'AnalytiikkaÄly: Oppimisanalytiikka opiskelun, ohjauksen ja johtamisen tukena yliopistoissa' hanke-esityksen kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat lisäksi Digivisio2030, Arene ja UNIFI, KOPEDA- ja Pedaforum -verkostot, KOPE-hanke, eAMK-hanke, OHO!-hanke sekä eOppimiskeskus.Lisäksi Karelia AMK:n kanssa yhteistyössä pyrittiin löytämään ratkaisuja visualisointien teknisiin haasteisiin opettajien ja opiskelijoiden valmiiden visualisointien käyttöönoton mahdollistamiseksi.Alkukartoitus ja kartoituksen visualisointi tuottivat tärkeää tietoa opettajien ja opiskelijoiden osaamisesta. Tietoa hyödynnettiin yksilö- ja ryhmäohjauksessa opintojakson aikana mm. opetuksen painopisteiden suunnittelussa. Hankkeen aikana havaittiin, etteivät eri osapuolet ole oppimisanalytiikan kanssa tekemisissä samalla tavalla eivätkä heidän roolinsa ole aina välttämättä yksiselitteisiä. Kohderyhmät voivat jakaa samoja tavoitteita (opiskelijat haluavat oppia ja opettajat toivovat opiskelijoiden oppivan), mutta heidän vaikutusmahdollisuutensa tavoitteiden saavuttamiseksi riippuvat sekä tilanteesta että heidän roolistaan. Opetushenkilöstön kohdalla oli lisäksi havaittavissa hankkeen alusta alkaen tieteenalakohtaisia eroja opetuksellisissa lähestymistavoissa.Eri pilottijaksojen tuloksena opiskelijoille syntyi käsitys siitä, miten oppimisanalytiikka voisi auttaa opetuksen kehittämisessä, joka käytännössä tarkoittaisi oppimisanalytiikan hyödyntämistä kurssien sisällön suunnittelussa. Opettajat ja muu henkilöstö puolestaan havaitsivat oppimisanalytiikan mahdollisuuksia henkilökohtaisten opintopolkujen edistämisessä.  Pilotoinnin kokemukset toimivat perustana lukuvuonna 2020–2021 jatkuneelle toimintamallien rakentamiselle, koko ammattikorkeakoulukenttään suuntautuvien suositusten laatimiselle ja opettajien osaamisen kehittämiselle. JAMK osallistui suositusten laatimiseen yhdessä muiden toteuttajien kanssa erityisesti pedagogisen muotoilun (pedamuotoilun) näkökulmasta.Hankkeessa toteutettujen osakokonaisuuksien pohjalta saatiin viitteitä siitä, että oppimisanalytiikan soveltaminen kurssin pedagogisessa suunnitteluprosessissa saattaa vaikuttaa opiskelijan opintojen edistymiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimisanalytiikan hyödyntämistä kurssien sisällön suunnittelussa. Eri pilottijaksojen tuloksena vaikuttaisi siltä, että oppimisanalytiikan pedagogisen käytön suunnittelu tukee paitsi opiskelijan oppimiskokemusta, myös opettajaa ohjaustyössään. Oppimisanalytiikan suunniteltu kytkeminen opintojaksolle näyttäisi tukevan opettajaa opintojakson kehittämisessä.  Analytiikan avulla syntyneen tiedon louhinta saattaa edistää ja luoda uusia tarkastelunäkökulmia opettajan työn tueksi. Hankkeen aikana julkaistiin Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa korkeakouluissa -julkaisu (2020, Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja) sekä viisi artikkelia, kolme blogikirjoitusta APOA-hankkeen sivuilla, yksi webinaarisarja sekä kolme abstraktiesitystä eri tutkimusseminaareihin. Yksi tieteellinen konferenssijulkaisu ja yksi abstrakti konferenssiin, josta esitys on vielä työn alla.