Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät 2023

Ella Hakala & Johanna Granlund, Tampereen ammattikorkeakoulu

 

Suomessa opiskelevan kansainvälisen opiskelijan työllistymisen avain on suomen kielen taito, jonka kehittämiseen Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMKissa) EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita motivoidaan stipendijärjestelmän avulla. Stipendin ehtojen mukaisesti opiskelija voi saada alennusta lukukausimaksustaan, mikäli hän saavuttaa vuosittain tietyn kielitaitotason.

Opiskelijan kielenoppimisen rungoksi on laadittu kielipolkuja, joille opiskelijat ohjataan oman taitotasonsa mukaisesta kohdasta opiskelemaan suomea. Lähtökohtaisesti opiskelijan aiempaa osaamista ei siis ahotoida, vaan jokainen pääsee kasvattamaan osaamistaan oman tasonsa ja tavoitteidensa mukaisesti. Kielipolkujen suunnittelutyön aikana haastateltiin sekä kansainvälisten koulutusten opinto-ohjaajia että suomen kielen opettajia. Haastattelujen perusteella todettiin, että sekä opinto-ohjaajat että s2-opettajat hyötyisivät erityisestä kielen osaamiseen ja oppimiseen painottuvasta opiskelijoiden ohjaamisesta. Huomio johti s2-ohjaajan työnkuvan muodostamiseen, ja elokuussa 2022 s2-ohjaaja aloitti työssään TAMKissa.

S2-ohjaajan tehtävänä on siis ennen kaikkea ohjata opiskelijoita hahmottamaan oma taitotasonsa ja löytämään oma kielipolkunsa. Eniten opiskelijat kaipaavat apua sopivien kurssien löytämisessä. Osa kursseista on TAMKin omia, mutta ohjaaja tuntee myös ulkopuolisen tarjonnan. Lisäksi s2-ohjaaja tiedottaa suomen kielen kursseista ja toimii yhteistyössä tutkinto-ohjelmien kanssa. Syyslukukauden 2022 aikana s2-ohjausta sai n. 40 opiskelijaa. Opiskelijat vaikuttavat usein ohjaustuokion jälkeen huojentuneelta, kun ongelmat ratkeavat yhdessä pohtien. S2-ohjaus on siis otettu vastaan hyvin myönteisesti.

ule työpajaamme keskustelemaan erilaisista tavoista tukea s2-opiskelijoiden suomen kielen oppimista. Tarkoituksena on jakaa hyviä käytänteitä ja etsiä uusia näkökulmia oman työn kehittämiseksi.

Hanna Hovila,  Elina Johansson, Katri Huovinen & Juhani Toivanen, Diakonia-ammattikorkeakoulu



Miten tekoäly muuttaa kirjoittamista? Onko tekoälyn tuottama teksti mahdollista erottaa ihmisen tuottamasta tekstistä? Tarvitaanko kirjoittamisen opetusta enää, jos tekoäly kirjoittaa tekstit? Tervetuloa mukaan toiminnalliseen työpajaan pohtimaan näitä kysymyksiä.



Tässä työpajassa tarvitaan tietokoneita, joten osallistujilla tulisi olla läppäri / muu vastaava mukana.

Aiheeseen alustaa FT, dosentti, kielten ja viestinnän lehtori Juhani Toivanen.

Osallistujat voivat tutustua etukäteen hänen aiheesta kirjoittamiinsa Dialogi-teksteihin.

Paula Välimäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Sari Myllymäki, Tampereen ammattikorkeakoulu

Raija Lummi, Lapin ammattikorkeakoulu



 Puheenvuoro kaikille kielten- ja viestinnän opettajille

Erilaisia oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta, todetaan opiskelijoilla yhä enemmän. Asia tulee ilmi erityisesti vieraan kielen opiskelussa. Usein ryhmät ovat suuria ja heterogeenisiä ja kielenopettajan resurssit ja osaaminen yksittäisen opiskelijan tukemiseen ovat vähäiset. Lisäksi tukitoimenpiteet vaihtelevat eri ammattikorkeakoulujen välillä.

Svenska kulturfondenin rahoittamassa Stödmaterial för dyslektiker i svenskundervisningen vid yrkeshögskolor -hankkeessa (2023-2024) halutaan lisätä ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien tietoisuutta lukivaikeudesta toisen kotimaisen kielen, ruotsin opiskelussa sekä kerätä ja jakaa konkreettisia vinkkejä opetukseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa selkokielistä ammatillista ruotsinkielistä materiaalia ammattikorkeakoulujen ruotsin opetukseen sen keskeisimmille aloille (liiketalous, kulttuuri, sosiaali- ja terveysala, tekniikka) Svenska nu:n www.plugganu.fi -sivustolle vapaaseen käyttöön. Hankkeessa tutustutaan myös jo tuotettuun materiaaliin ja tutkimuksiin sekä koostetaan näistä yhteenvetoa oppimisen tueksi.

Vaikka hankkeemme kohdistuu ruotsin opetukseen, haluamme tuoda aihetta kaikkien kieltenopettajien tietoisuuteen.



Hankkeen suunnitteluvaiheessa olemme olleet yhteydessä Kuntoutussäätiöön ja Erilaisten oppijoiden liittoon. Ne tuovat asiantuntijuuttaan aiheesta omissa puheenvuoroissaan etänä tai läsnä kaikille kielten- ja viestinnän opettajille.



Puheenvuoroilla haluamme tuoda kieltenopettajille taustatietoa lukivaikeudesta ja työkaluja, joita kieltenopettaja voi opetuksessaan hyödyntää.



Tämän jälkeinen Workshop on nimenomaan suunnattu ruotsin (ja finskan) opettajille.

Pipsa Kostamo, Laurea-ammattikorkeakoulu



Puheenvuorossa käsitellään Kieli-HOPS-kyselyä, joka on kehitetty osana Kielibuusti-hanketta. Kielibuusti-hanke keskittyy suomea ja ruotsia toisena tai vieraana kielenä puhuvien kielitaidon kehittämiseen niin, että kansainvälisetkin osaajat pääsevät sujuvasti mukaan suomalaiseen työelämään. Kieli-HOPS-kyselyyn vastaavat opiskelijat heti opintojen alussa, ja opiskelijan vastauksista voidaan keskustella esim. ensimmäisessä HOPS-keskustelussa tuutoriopettajan kanssa. Kieli-HOPSissa on kysymyksiä mm. opiskelijan kielitaidosta, kielen oppimistavoista ja kielitaidon kehittämistavoittesta.

Puheenvuoron pääaiheena on Kieli-HOPSin pilotointi kahdella keväällä 2023 aloittaneella Laurea-amk:n it-tradenomiryhmällä (monimuoto). Puheenvuorossa sisältönä on Kieli-HOPSin esittely, koonti opiskelijoiden vastauksista, opiskelijoiden kokemuksia ja ajatuksia Kieli-HOPSin hyödyllisyydestä ja mahdolliset kehittämisehdotukset. Tavoitteena on esitellä Kieli-HOPSia tuutoroinnin sekä opiskelijan kielipolun suunnittelun tukena ja tietysti kielitietoisuuden laajentajana ammattikorkeakouluympäristössä. Kieli-HOPSia voidaan mahdollisesti hyödyntää jatkossa myös korkeakoulujen kieliopintojen suunnittelun tukena.

Kieli-HOPSia ehdotetaan sisällytettäväksi ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuosituksiin.

Saija Karevaara & Sini Alm, Hämeen ammattikorkeakoulu



Pofo on vanha muoto mutta ei vanhentunut. HAMKin sosionomiopinnoissa on kolme viestinnän opintojaksoa: Viestinnän portfolio 2 op, Viestintä- ja vuorovaikutustaidot 2 op sekä Tutkimusviestintä 2 op. Pofo aloitetaan opintojen alussa viestintäpuutehtävällä, jossa opiskelija reflektoi viestintäosaamista, sen perustaa ennen opintojen aloittamista sekä asettaa itselleen kehittymistavoitteita ajatellen ammattialalla vaadittavaa viestintäosaamista. Pofoa kerrytetään osin ohjatusti ja osin itsenäisesti opintojen ajan, ja se on integroitu substanssimoduuleihin, myös harjoitteluun. Pofon muoto ja aineistot voivat olla mitä tahansa. Ohjausalustana ja palautuspaikkana on Moodle. Ensi syksyksi luodaan ThingLink-ympäristö. Opintojen lopussa opiskelija kokoaa pofon, palaa viestintäpuuhunsa, kirjoittaa johdannon ja reflektoinnin sekä esittelee pofon. Osa esittelyistä varataan pidettäväksi 1. vuoden opiskelijoille, jolloin he saavat käsityksen portfoliotyöskentelystä. Viestinnän portfolio -opintojaksolle on osaamistavoitteet, joihin arviointi (1‒5) perustuu. Pofo on itsearvioinnin väline, ja opiskelijaa kannustetaan valitsemaan myös "vertaispari". Esittelyssä opiskelijat antavat palautetta muiden pofoista.



Opettajalle pofot ovat erinomainen arvioinnin väline. Samalla niistä saa kokonaiskuvan siitä, miten viestintäosaaminen kertyy opinnoissa, miten kehittää viestinnän opetusta ja sen integroitumista muihin opintoihin sekä harjoitteluun jatkossa, miten mahdollisesti muuttaa tehtävänantoja tai pofon ohjeistusta jatkossa. Opiskelija näkee pofossa matkansa opintojen aikana ja viestintäpuun avulla jo ennen opintojen alkua sekä vahvuutensa ja valmiutensa siirtyä työelämän viestintämaailmaan. Osa pofosta voi olla dokumentti työnhakua varten. Opiskelijapalautteiden perusteella pofotyöskentelystä pidetään ja lopussa koottu pofo on ilon ja voimaantumisen lähde.



Puheenvuoroon on tarkoitus haastatella yhtä tai kahta opiskelijaa pofotyöskentelystä ja esittää haastattelu lyhyenä videona tai saada yksi opiskelija livenä mukaan kertomaan kokemuksistaan.



Toinen meistä on työskennellyt HAMKissa yli 20 vuoden ajan ja käyttänyt portfoliotyöskentelyä jo 2000-luvun alusta lähtien muokaten ja kehittäen menetelmää. Toisella meistä on tuoreemmat "silmät" ja vahvemmin digitaalista osaamista ohjata ja kehittää digitaalista portfoliotyöskentelyä. Molemmat otamme vastaan pofoesittelyjä ja arvioimme niitä.

Satu Huusari, Pekka kaartinen, Sanna Savela & Inka-Mari Suhonen, Savonia ammattikorkeakoulu



Savoniassa toteutettiin organisaatiomuutos vuonna 2021 ja tuolloin kaikki Savonian eri aloilla toimineet kieltenopettajat siirtyivät yhteen kieltenopettajien tiimiin yhden esihenkilön alaisuuteen.



Tämä muutos on tuonut paljon uusia yhteistyömahdollisuuksia ja konkreettisia toimia ja tuloksia kielten opettamisen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat ns. sisäiset projektit, joiden tuloksena Savoniaan on syntynyt esim. KieliAvain eli tiedotuskanava kaikille kielten opiskelijoille sekä yhtenäinen tasotestaus, NonStop-preppausopintojaksot ja tukitoimet englannin ja ruotsin opetuksessa.

Tarmo Ahvenainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK

Hyvä kielellistä itsetuntoa ja sen puutetta eli ns. kielihäpeää kielen oppimis- ja käyttötilanteissa voidaan tarkastella erilaisista teoreettisista viitekehyksistä. Työpajan pohjustukseksi pidän väitöstutkimukseni pohjalta n.20 minuutin esityksen neljästä teoreettisista, osittain limittyvästä lähestymistavasta, joita ovat kieliminä (L2 self), minäpystyvyys, viestintäahdistus ja kielitaitokasvot. Työpajaosuudessa ideoidaan kielenoppimisen järjestämistapoja ja palautteenantotapoja, joilla voidaan vahvistaa oppijan kielellistä itsetuntoa, tukea oppijan realistista kieliminää, ja välttää häpeää aiheuttavia, kielitaitokasvoja uhkaavia oppimis- ja arviointitilanteita.

 

On toivottavaa, että osalla osallistujista olisi kannettava tietokone ryhmätöitä varten.

Paula Välimäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Sari Myllymäki, Tampereen ammattikorkeakoulu

Raija Lummi, Lapin ammattikorkeakoulu



Työpaja on suunnattu ruotsin (ja finskan) opettajille.



Svenska kulturfondenin rahoittamassa Stödmaterial för dyslektiker i svenskundervisningen vid yrkeshögskolor -hankkeessa (2023-2024) halutaan syventää ja lisätä ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien tietoisuutta lukivaikeudesta toisen kotimaisen kielen, ruotsin opiskelussa. Hankkeessa tutustutaan myös jo tuotettuun materiaaliin ja tutkimuksiin sekä koostetaan näistä yhteenvetoa oppimisen tueksi.

Kuntoutussäätiön ja Erilaisten oppijoiden liiton puheenvuoroihin liittyen, toisen kotimaisen kielen opettajat kokoontuvat yhteen workshopissa. Aluksi kokemusasiantuntija kertoo lyhyesti, mitkä asiat häntä ovat auttaneet kielten opiskelussa. Sen jälkeen on tarkoitus keskustella ja jakaa opettajien omia ajatuksia ja kokemuksia opiskelijoiden tukemisesta. Samalla kartoitamme hyväksi havaittuja käytänteitä hankkeemme tueksi.



Workshopissa on läsnä Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija ja Svenska nu:n edustaja ja lisäksi kokemusasiantuntija etänä.



Työpajan tuloksia käytetään hanketyössä eli työpajan keskusteluilla, ideoilla ja tuloksilla on iso merkitys meidän hankkeellemme. Hankkeen lopputulokset tulevat kaikkien saataville Svenska nu:n www.plugganu.fi – sivustolle.

Anna-Liisa Luova, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK



Puheenvuorossa esittelen suomen kielen opetuksen kokemuksia ja kehittämistyötä Xamkin uudessa kaksikielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa, jossa tutkinnon tavoitteena on sekä ammattiosaamisen että suomen kielen taidon saavuttaminen. Kerron ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksista sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulmasta. Nostan esiin sekä onnistumisia että kehittämistä vaativia asioita ja kerron, millaista kehittämistyötä tehdään syksyn 2023 aikana.

Eveliina Korpela, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Olli Haapiainen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jaana Kivivuori, Turun ammattikorkeakoulu

Riikka Kaskenviita, Oulun ammattikorkeakoulu



Kun maailma muuttuu, muuttuvat myös työelämän tekstit ja tekstilajit. Samalla muuttuvat kirjoittamisen käytänteet, mutta muuttuuko kirjoittamisen opetus? Miten kirjoittamista opetetaan ammattikorkeakouluissa? Miten sitä pitäisi opettaa?

Ratkaisuiksi kirjoittamisen opetuksen haasteisiin on tarjottu ohjausmenetelmiä, jotka edistävät sosiaalisuutta, luovuutta ja keskittymistä. Lisäksi on esitetty, että kirjoittamisen opetuksessa tulisi huomioida luovaan työskentelyyn liittyvät metataidot, mm. ideointikyky ja mahdollisuuksien taju, valikoinnin ja karsimisen taito, reflektointitaito, mielen rauhoittamistaidot ja keskittymiskyky, kyky sitoutua omiin tavoitteisiin, vastuullisuus ja kyky toimia eri tavalla ajattelevien kanssa. (Uusi kirjoittaminen ja nuoret -hanke.) Miten näitä voisi tuoda mukaan ammattikorkeakoulun kirjoittamisen opetukseen?

Tervetuloa mukaan pohtimaan kirjoittamisen opetusta muuttuvassa maailmassa. Muutoksen keskellä inhimillinen vuorovaikutus korostuu. Työpajassa jaetaan ajatuksia kirjoittamisen ohjauksen ja opetuksen muutoksista. Alustuksen ja keskustelun pohjalta suunnitellaan Suvi-verkoston helmikuun 2024 webinaarin sisältöjä.

Johanna Granlund & Päivi Suominen-Tontti, Tampereen ammattikorkeakoulu

Sirpa Rajala, Turun ammattikorkeakoulu



Sairaanhoitajaksi Suomessa (JOTPA 2022–2024) -hankkeen kohderyhmänä ovat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat, joilla on lähtömaastaan diploma-tasoinen sairaanhoitajatutkinto. Tavoitteena on hankkeen aikana antaa osallistujille sellainen sekä hoitotyön että suomen kielen osaaminen, että he saavuttavat Valviran heille sairaanhoitajan laillistamisprosessissa asettamat vaateet. Osallistujien hoitotyön ja suomen kielen osaamista arvioidaan ja osaamista täydennetään rinnakkain ja yhtä aikaa, ja jokainen osallistuja voi siten kulkea omaa yksilöllistä polkuaan.

Tärkeä osa kielenosaamisen kehittämistä ovat hankkeeseen sisältyvät harjoittelujaksot, joiden aikana osallistujalla on mahdollisuus kielenoppimiseen hoitotyön autenttisissa tilanteissa. Harjoitteluihin laaditaan kullekin osallistujalle kielenosaamisen tavoitteet hoitotyön osaamisen tavoitteiden sisälle, pohditaan keinoja arvioida kielenosaamista työssä ja sitä, millaisin keinoin kielenosaamista voidaan harjoittelussa sekä tukea että päämäärätietoisesti kehittää.

Hankkeeseen osallistuvat sairaanhoitajat korostavat kielenosaamista itselleen tärkeimpänä työelämätaitona, ja heidän motivaationsa ja tarpeensa oppia kieltä on valtava. On selvää, että lähtömaassa vahva ammatillinen identiteetti vaatii uudessa kotimaassa kipeästi mahdollisuutta työskennellä omaa osaamista vastaavissa tehtävissä mahdollisimman pian. Paineet kielenoppimiselle ovat siis suuret.

Puheenvuorossa esitellään suomen osaamisen tukemisen tapoja Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen harjoitteluissa ja keskustellaan kuulijoiden kanssa siitä, millaisia näkemyksiä heillä on harjoittelujaksojen hyödyntämisestä kielenoppimisessa.

Katja Hämäläinen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

Huom. Esitys on suomenkielinen.



Kielen ja kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys on kiistaton ja se kasvaa jatkuvasti. Valtioneuvoston antaman asetuksen (1129/2014) mukaisesti sekä alempaan että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yhtenä tavoitteena onkin, että tutkinnon suorittaneella on riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Kieli- ja viestintätaidoista puhutaan myös sillanrakentajina, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Tässä esityksessä käsittelen kaksivuotista Språk- och kulturkompetens som brobyggare -hanketta (2021-2023), joka sai osittaisen Nordplus Nordic Languages -rahoituksen. Hankepartnerit olivat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Suomen Tukholman-instituutti ja Gävlen kunta Ruotsissa. Hankepartnereiden muodostama verkosto tarjosi opiskelijoille autenttisia suomen- ja ruotsinkielisiä oppimistehtäviä ja -kokemuksia, harjoittelupaikkoja, projekti- ja opinnäytetyöaiheita sekä vapaasti valittavia opintojaksoja. Ruotsissa asuva sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sai puolestaan tilaisuuden päivittää omaa ammatillista osaamistaan ja tutustua ja kehittää suomen kielen ja kulttuurin tuntemustaan ja osaamistaan. Tarjoamalla osallistujille tilaisuuden päivittää omaa osaamistaan ja antamalla positiivisia kokemuksia suomen ja ruotsin kielestä ja kulttuurista hanke vahvisti sosiaali- ja terveysalan asiakkaan ja potilaan oikeuksia saada palvelua hänen itse valitsemallaan kielellä.

Kerron esityksessäni hankkeessa tuotetuista konkreettisista tuloksista, oppimis- ja projektitehtävistä, joita jokainen kuulija voi hyödyntää, sekä kokemuksistani hankkeessa, joka oli palkitseva, vaikka kieli ja kulttuuri toisinaan vaihtuivatkin lennossa.

Tuula Jäppinen & Laura Uusitalo, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 



Kerromme puheenvuorossamme Kielibuusti-hankkeessa tekemistämme työtilannevideoista, jotka auttavat oppimaan restonomien työssä tarvittavaa suullista suomen kielen taitoa. Osa videoista sijoittuu hotellin vastaanottoon ja osa myynti- ja ravintolapalveluun. Esityksemme sisältää seuraavat teemat: - käsikirjoituksen laadinta - roolitus (S2-taustaiset työntekijöinä) - tekninen toteutus, kun kuvataan aidossa työympäristössä - repliikkien kielimuodon valinta - videoiden käyttömahdollisuudet.



Myös muiden kielten kuin suomen opettajat ovat tervetulleita kuulemaan kokemuksistamme ja keskustelemaan työtilannevideoiden sopivuudesta eri kielten opetukseen.

Elina Hietaranta, Hämeen ammattikorkeakoulu



Koeponnistus S2-opinnäytetyön arviointikriteereiksi. Työpajassa tarkastellaan yhdessä HAMKissa hahmoteltuja S2-taustaisen opiskelijan opinnäytetyön arviointikriteerejä ja keskustellaan niistä yhteistä käsitystä rakentaen. Tavoitteena on myös tuottaa arviointikriteereihin pohjaava tutkimusraportin ja opinnäytetyön tarkistuslista S2-näkökulmasta. Tämä toimisi opettajan työkaluna ja helpottaisi S2-taustaisen opiskelijan opintojen kirjallisia töitä ammattikorkeakoulupolun aikana. 

Taru Lyly, Metropolia Ammattikorkeakoulu



Työpajassa ideoidaan ammattikorkeakoulun viestinnän opintojen tehtäviä, joissa tekoälyn hyödyntäminen eri tavoin on mahdollista tai hyödyllistä. Lisäksi työpajassa pohditaan viestinnän opetuksen roolia AMK-opiskelijoiden ohjaamisessa tekoälyn vastuulliseen käyttöön. 

Minna Väyrynen & Sisko Häikiö, Lapin ammattikorkeakoulu



Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksen ja Lapin yliopiston matkailututkimuksen yhteisen opetussuunnitelman mukainen koulutus käynnistyi syksyllä 2021. Opetussuunnitelma sisältää 120 op yhteisiä opintoja, josta 20 op on kielten ja viestinnän opintoja suomen, ruotsin ja englannin kielissä. Puheenvuorossamme kerromme yhteisten kieli- ja viestintäopintojen suunnittelusta, sisältölähtöisestä rakenteesta, toteuttamisesta ja koetuista onnistumisista ja haasteista.

Pirita Juppi & Ilona Tanskanen, Turun ammattikorkeakoulu

 

Epäjatkuvuuden yleistymien työelämässä on luonut korostuneen tarpeen kyvylle kertoa toistuvasti omasta ammatillisesta osaamisesta ja asiantuntijuudesta. Etenkin muutos- ja valintatilanteissa ammatti-identiteetit ovat liikkeessä, missä tarvitaan itse-reflektio-osaamista sekä ammatti- ja uraidentiteettityötä. Taidelähtöisiä menetelmiä soveltava ammatillinen elämäkertaprosessi osana koulutusta tukee sekä reflektio-osaamista että harjaannuttaa erilaisten kerronnan keinojen käytössä.

Ammatillinen elämäkertaprosessi on kuulunut Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kulttuurialan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin alusta (2015) asti, ja siitä on kerätty systemaattisesti palautetta. Ammatillista elämäkertaprosessia ja taidelähtöisiä menetelmiä osana sitä on kehitetty ja tutkittu esimerkiksi kansainvälisessä DICO-hankkeessa (Digital Career Stories – Openin new career paths for arts and culture students 1.3.2021–28.2.2023).

Puheenvuorossa avataan transformatiiviseen oppimiseen perustuvaa ammatillista elämäkertaprosessia sekä siinä käytettyjä taidelähtöisiä menetelmiä, esimerkiksi digitaalista uratarinaa. Prosessissa tarkastellaan mm. työelämän viestintää ja sen diskursseissa rakentuvia identiteettejä. Sekä DICO-hankkeessa toteutetun tutkimuksen että opiskelijapalautteen perusteella ammatillinen elämäkertaprosessi ja siihen sisältyvät menetelmät tukevat ammatti- ja uraidentiteettityötä. Opiskelijat ovat kokeneet työskentelyn merkitykselliseksi.

Julkaisuja aiheeseen liittyen

Juppi, Pirita 2023. Digital Storytelling as a narrative approach to identity and career construction. Julkaisussa M. Cerquetti & C. Ferrara (eds). DICO Toolkit for Digital Career Stories. Il capiatale culturale. Studies on the Value of Cultural Heritage. Supplementi 14 (2023), 49–68. Saatavilla https://riviste.unimc.it/index.php/cap-cult/article/view/3133/2244

Juppi, Pirita 2023. Organising a Digital Storytelling workshop in a HEI setting. Julkaisussa M. Cerquetti & C. Ferrara (eds). DICO Toolkit for Digital Career Stories. Il capiatale culturale. Studies on the Value of Cultural Heritage. Supplementi 14 (2023), 139–151. Saatavilla https://riviste.unimc.it/index.php/cap-cult/article/view/3129/2249

Juppi, Pirita & Tanskanen, Ilona 2019. Ammatillinen elämäkerta ja digitaalinen tarinankerrontapedagogisina välineinä. TALK, Taide. Saatavilla: https://talk.turkuamk.fi/taide/ammatillinen-elamakerta-ja-digitaalinen-tarinankerronta-pedagogisina-valineina/

Juppi, Pirita & Tanskanen, Ilona 2019. Ammatillinen elämäkertaprosessi osana kulttuurialan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Julkaisussa Ilona Tanskanen (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulua, 40–54. Saatavilla: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf.

Juppi, Pirita & Tanskanen, Ilona 2022. Työttömien luovien alojen ammattilaisten kokemukset digitarinatyöpajasta. Identiteettityötä ja tukea minäpystyvyydelle. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2022. Helsinki: Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura r.y., 7–30. Saatavilla: https://journal.fi/kultpol/issue/view/8911

Tanskanen, Ilona 2023. Ammatillinen elämäkertaprosessi, digitaaliset uratarinat ja taidelähtöiset menetelmät itsereflektion ja identiteettityön välineinä. TALK, Taide. Saatavilla https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/ammatillinen-elamakertaprosessi-digitaaliset-uratarinat-ja-taidelahtoiset-menetelmat-itsereflektion-ja-identiteettityon-valineina/

Tanskanen, Ilona 2023. Professional autobiographical process including identity work in creative writing practices. Julkaisussa Mara Cerquetti & Concetta Ferrara (eds). DICO Toolkit for Digital Career Stories. Il capiatale culturale. Studies on the Value of Cultural Heritage. Supplementi 14 (2023), 33–48. Saatavilla https://riviste.unimc.it/index.php/cap-cult/article/view/3131/2243

Tanskanen, Ilona 2023. Creative writing practices and autobiographical process enabling professional identity work. Julkaisussa M. Cerquetti & C. Ferrara (eds). DICO Toolkit for Digital Career Stories. Il capiatale culturale. Studies on the Value of Cultural Heritage. Supplementi 14 (2023), 121–138. Saatavilla https://riviste.unimc.it/index.php/cap-cult/article/view/3132/2248

Mari Koivunen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK



Xamkissa Mikkelissä on muutaman vuoden ajan ollut projektien tiimoilta tiivistä yhteistyötä tekniikan ammattiaineiden, projektinhallinnan sekä johtamisen ja viestinnän opinnoissa. Olen esitellyt viestintätaitojen integrointia talotekniikan projektitoimistossa Porin neuvottelupäivillä, mutta homma on kehittynyt sen jälkeen. Projektitoimistokuvio aloitettiin myös sähkö- ja automaatiotekniikan sekä monimuotojen (sähkö ja talo) koulutuksissa. Nyt pikkuhiljaa on haettu yhteistyötä myös eri alojen välille, ja yhteistyötä on tarkoitus kehittää edelleen. Myös uudessa OPSissa halutaan samantyyppinen kuvio säilyttää, ja muissa koulutuksissa on kiinnostuttu mallistamme. Voisin esitellä käytännön esimerkkejä (esim. yhteinen projektien esittelypäivä oli huhtikuussa, meillä on talotekniikan projektitoimiston 10-vuotisjuhlavuosi), niin haasteiden kuin integraation ilojen kautta.

Noora Kivimäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Satu Mattila, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Salla Seuri, Etelä-Tapiolan lukio



Merkittävä osa ammattikorkeakoulun aloittavista opiskelijoista on käynyt toisen asteen opintonsa lukiossa. Lukion ja ammatillisen toisen asteen, samoin kuin lukion ja ammattikorkeakoulunkin tekstimaailmat eroavat selkeästi toisistaan. Puheenvuoromme käsitteleekin sitä, millaiset lukiolaisten kirjoitustaidot ovat heidän aloittaessaan ammattikorkeakoulun ja millaista osaamista opiskelijoilta ammattikorkeakoulun viestinnän pakollisella opintojaksolla edellytetään.



Puheenvuoromme perustuu yhdessä kirjoittamaamme tutkimusartikkeliin, joka on tarkoitus julkaista SeAMKin kokoomateoksessa syksyllä 2023. Tutkimuksessamme meitä kiinnostaa se, millaista kirjoitustaitoa esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa vaaditaan ja miten se suhteutuu ammattikorkeakoulun viestinnän opintojakson sisältöihin ja tavoitteisiin.



Tutkimuksemme vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1) Millainen kirjoitustaito on lukiosta ammattikorkeakouluun siirtyvillä opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet suomi äidinkielenä -ylioppilaskokeen? 2) Millaisia kirjoittamisen lähtötaitoja ammattikorkeakoulun viestinnän pakollisella opintojaksolla sen sisältöjen ja tavoitteiden perusteella edellytetään?



Tutkimus toteutetaan kesällä 2023 lukion opetussuunnitelmatekstejä, äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen määräyksiä sekä ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Metropolia-ammattikorkeakoulun viestinnän pakollisen opintojakson opetussuunnitelmatekstejä analysoimalla ja vertailemalla. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös ammattikorkeakoulujen hakijatilastoja.



Puheenvuoromme pyrkimyksenä on kuvata sitä lähtötasoa, jolta lukiosta tulleiden opiskelijoiden kirjoitustaitoja aletaan ammattikorkeakoulussa kehittää. Tutkimuksen pohjalta esitetään havaintoja, joita kirjallisen viestinnän opetuksessa tässä nivelvaiheessa voitaisiin ottaa huomioon.

Puhujista kaksi työskentelee viestinnän ja suomen kielen lehtoreina ammattikorkeakouluissa. Heistä kaikki ovat työskennelleet pitkään lukioissa äidinkielen ja kirjallisuuden lehtoreina ja tehneet myös lukion oppimateriaaleja.

Ksenia Visser, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK



Idea monialaisessa ammattienglannin toteutuksesta on usein kritisoitu kielten opetusväen joukossa. Tämähän on hyvin ymmärrettävää, kun ammattienglannin toteutuksella meidän on tarjottavaa tietyn alan sanastoa ja ehdota viestinnän harjoittelua, joka olisi tyypillinen silla tai toisella alalla. Mutta mitäs jos sellaista kurssia voisi lähestyä AMK-yhteisten kompetenssien kautta? Sillä tavalla päätin pilotoida sellaista verkkokurssimallia keväällä 2022. Sellaisessa toteutuksessa oppiminen oppimaan on nostettu uudelle tasolle, kun jokainen opiskelija on itse vastuussa oman alan sanaston löytämisestä, ja minun toteutuksellani opiskelijoiden mukaan tämä oli just sellainen seikka, joka innosti opiskelijoita opiskelussa eniten.

Työelämässä toimimisen moduuli oli yhteisten teemojen sisään, mm. spostin kirjoittaminen, kokouksiin osallistuminen, tai esiintymistaidot. Loppuesityksen ideana oli kehittää oman alan projektia ja esittää sitä englanniksi videomuodossa, joka perustui kestävän kehityksen ja ennakoivan kehittämisen kompetensseihin. Ennakkoiva kehittäminen oli myös mukana tulevaisuustutkimus moduulissa, jossa opiskelijat pääsivät kuuntelemaan oman alan tulevaisuuspodcastit ja reflektoida nämä. Eettisyys ja vastuullisuus olivat lähestytty aluksi yleisellä tavalla taloudellisesta, sosiaali- ja ympäristövastuusta keskustelleen englanniksi ja sen jälkeen jokainen pääsi tutkimaan ja raportoiman oman alan eettisen koodin. Monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä kehitettiin kokemusten jakamisen kautta ja käyttäen empathy-based stories menetelmä.



Erittäin tärkeässä roolissa kurssilla oli interaktiivisuus ja monialaisuudesta yritettiin luoda lisää arvoa. Kurssilla laajasti käytettiin keskustelualueet ja padlet-sovellus. Esim. yhdessä tehtävässä opiskelijan piti nauhoittaa omaa puhetta jolla opiskelija kuvasi omassa alassa auki olevasta virkaa ja työnantaja. Sen jälkeen, opiskelijan piti kuunnella kolmen opiskelijan tallenteet ja kirjoittaa 3 uutta sanaa englanniksi ja niiden käännökset suomeksi. Pilottikurssilla olivat, mm. liiketalouden, data-analytiikan, sosiaalisen alan, teatterialan, metsätalouden, rakennusalan, logistiikan, sähkö- ja elektroniikka-alan opiskelijat.

Heli Kamaja & Joanna Vihtonen, LAB-ammattikorkeakoulu



TKI-toiminnan kasvu ammattikorkeakoulukentällä on yllättänyt monet. Kasvutavoitteisiin pääseminen edellyttää uusia avauksia myös viestinnältä: miten tavoittaa kohderyhmät, miten saada työtä tunnetuksi organisaation sisällä? Puheenvuorossa kerrotaan LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyistä ratkaisuista eli viestintäkoulutuksesta, jota on toteutettu sekä koko henkilökunnalle että yksikkökohtaisesti räätälöiden. Samalla pohditaan hieman kollegoille ja asiantuntijoille opettamisen erityispiirteitä.

Riia Lamminmäki, Turun ammattikorkeakoulu



Kun opiskelijamassat ovat suuria ja resurssit pieniä, amk-open on oltava luova tehopakkaus ja kehiteltävä opetukseensa systeemejä, jotka ovat monipuolisia mutta tehokkaita ja toisaalta opettajan kuormituksen kannalta järkeviä. Arki haastaa myös ideoimaan tehtäviä, jotka yrittävät varmistaa, että kielenoppija tekee tehtävänsä itse eikä tarjoa opettajalle konetuotosta. Lisäksi on innoittavaa miettiä, miten tehtävien avulla saisi kielenoppijat toimimaan luokkahuoneen ulkopuolella niin, että edistää kielen oppimista kivalla tavalla.



Esittelen työpajassa muutamia kokeilemiani ideoita S2- ja SUVI-opetukseen ja voimme yhdessä kehitellä lisää. Aloitteleville suomenoppijoille olen kehittänyt tentin, jossa yhdistyvät suullisen ja kirjallisen taidon testaaminen kompaktissa paketissa. Suomen kielen ja viestinnän opiskelijoiden tehtävässä yritän saada yksittäiselle opiskelijalle tunteen, että hän saa henkilökohtaista palautetta tekstistään samaan aikaan, kun opettajalla on tunne, ettei hän näänny tekstien alle. Toivottavasti myös kielihaaste tulee olemaan esittelykelpoinen tehtäväkonsepti!

Luvassa on siis aitoja kokeiluja suoraan opetustyön kuumasta pyörityksestä.

Tiina Hirard, Turun ammattikorkeakoulu

Tarmo Ahvenainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK



Työpajassa esitellään englanninkielistä, maahanmuuttajille suunnattua korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, jota kehitetään vuosina 2023-2024 yhdeksän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutuksen tavoitteena on tukea niiden Suomen muuttaneiden etenemistä korkeakouluopintoihin, joiden suomen kielen taito on vasta kehittymässä ja joiden tavoitteena on sen vuoksi hakeutua englanninkielisiin tutkinto-opintoihin. Koulutuksessa painotetaan kieliopintoja ja pyritään kehittämään muiden opiskeluvalmiuksien ohella nimenomaan akateemista englannin kielen taitoa. Jos henkilön tavoitteena on hakeutua englanninkielisiin korkeakouluopintoihin, kielitaidon vahvistamisella on keskeinen rooli, koska läheskään kaikki maahanmuuttajat eivät puhu englantia äidinkielenään tai vahvimpana vieraana kielenään.



Työpajassa esitellään englanninkielistä valmentavaa koulutusta sekä erityisesti siihen sisältyviä englannin kielen opintoja, jotka toteutetaan taitotasoilla B1-B2. Tulevaisuudessa kyseisiä englannin kielen opintoja voidaan todennäköisesti hyödyntää ammattikorkeakoulujen opintotarjonnassa laajemminkin myös niiden tutkinto-opiskelijoiden ja/tai avoimen AMK:n opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat pakollisten tutkintoon sisältyvien englannin opintojen lisäksi enemmän tukea oman englannin kielen taitonsa kehittämiseksi. Tutkintokoulutuksen kielestä huolimatta englannin kielen taidon kehittäminen tukee sekä opinnoissa menestymistä että työelämässä usein edellytettävän kansainvälisyysosaamisen vahvistumista.



Jos englanninkielinen valmentava koulutus vakiintuu osaksi ammattikorkeakoulujen opintotarjontaa, englannin kielen opetus laajenee koskettamaan vahvemmin paitsi eri kielitaitotasoja myös tietynlaista kohderyhmää. Työpajan tavoitteena onkin mahdollistaa kieltenopettajien välinen keskustelu siitä, millaisia englannin kielen taitoon liittyviä tarpeita ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla koetaan olevan ja miten niihin tarpeisiin voidaan vastata esim. englanninkielisen valmentavan koulutuksen avulla.

Anna-Maija Pietilä, Sanna Savela & Satu Huusari, Savonia ammattikorkeakoulu



Työpajan tavoite: pienryhmissä keskustellen jaetaan kokemuksia, ideoita ja hyviä käytänteitä.



Työskentelytapa: Lyhyen johdannon jälkeen osallistujat jaetaan pienryhmiin, joissa he keskustelevat ohjaavien kysymysten avulla aiheesta ja jakavat näkemyksiään, kokemuksiaan ja hyviä käytänteitä ryhmän osa-alueeseen liittyen.



Aihealueet

• Pedagogiikka ja opintojen eteneminen
• Digipedagogiikan haasteet
• Joustava ja personoitu opiskelu 
• Haasteet oppimisessa
• Kansainvälistymisen tuomat odotukset
• Opettajan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen
• Oppimisen ilon lisääminen

Pienryhmien vastaukset / ideat kootaan kaikkien osallistujien käyttöön.

Hanna Poussu, Soili Fabritius & Pirjo Partanen,  Oulun ammattikorkeakoulu

Mitä jos voisit harjoitella esiintymistä virtuaalisesti tyhjälle salille ennen yleisön eteen astumista? Entä jos harjoittelisit kokouspuheenvuoron pitämistä virtuaalikokouksessa?

Esittelemme puheenvuorossamme esimerkkien kautta, miten olemme valjastaneet 360-kameralla kuvatut videot kokoustaitojen opetukseen ja esiintymisjännittäjien auttamiseen. Kenties tarjoamme myös osallistujille maistiaisia virtuaalimaailmasta.

Ria-Marika Heiska, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu



Puheenvuorossani esittelen saksan intensiiviopintojakson (5 op), joka koostuu yhden viikon mittaisesta opintomatkasta perhemajoituksessa sekä muutamasta matkaa edeltävästä lähiopetuskerrasta.



Opintomatkaan sisältyy mm. lähiopetusta Saksassa, vierailu Hochschule Müncheniin, yritykseen/yrityksiin sekä päiväretki Salzburgiin.

Hanna Aronen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK



Puheenvuoroni aiheena on tekoälypohjaisten konekäännösohjelmien (esim. Google Kääntäjä) ja muiden kielellisten apuvälineiden käyttö ammattienglannin opintojaksolla. Tiedonhakutaidot ja kielellisten apuvälineiden hyödyntäminen kuuluvat asiantuntijan työelämävalmiuksiin (Alanen, Männikkö ja Valkama 2015), ja myös konekäännösohjelmat ovat osa tätä kokonaisuutta. Opiskelijoilla ei ole sisäsyntyistä taitoa käyttää konekäännösohjelmia kriittisesti eikä ymmärrystä ohjelmien mahdollisuuksista ja riskeistä, ja sen vuoksi he saattavat käyttää niitä vain tehtävän suorittamiseksi, eikä oppimisen apuvälineenä (ks. esim. O’Neill 2019). Tämä on ongelmallista arvioinnin tasapuolisuuden sekä oppimistavoitteiden ja opiskeluetiikan näkökulmasta.

 

Esittelen puheenvuorossani konekäännöslukutaito-käsitteen (machine translation literacy) (Bowker & Buitrago Ciro 2019) ja kerron, millaista koulutusta opiskelijat tutkimusten mukaan tarvitsevat pystyäkseen käyttämään konekäännösohjelmia kriittisellä, oppimista tukevalla tavalla (Bowker 2020) ammattienglannin opintojaksolla ja työelämässä.

 

Annan esimerkin konekäännöslukutaidon ja kielellisten apuvälineiden koulutuksesta, jota olen opettamillani ammattienglannin opintojaksoilla toteuttanut parin viime vuoden ajan. Lopuksi kerron, mitä palautetta opiskelijat ovat antaneet koulutuksesta, ja mitä havaintoja he ovat tehneet konekäännösohjelmista, kääntämisestä ylipäätään sekä kielellisten apuvälineiden hyödyntämisestä. Aihe linkittyy asiantuntijan työelämävalmiuksiin sekä tekoälyn käyttöön opinnoissa yleisemmälläkin tasolla.

Lähteet:

Bowker, L. & J. Buitrago Ciro. (2019). Machine Translation and Global Research: Towards Improved Machine Translation Literacy in the Scholarly Community. Bingley: Emerald Publishing Ltd.

Sekä katso mut lähteet alla olevista linkeistä.

Hyvää ruokahalua! Bon appétit!

Nämä majoitusvaihtoehdot sijaitsevat aivan tapahtumatilojemme läheisyydessä