Työhyvinvoinnin työkalupakki

Työterveyshuolto on laissa määritelty työntekijän oikeus. Organisaation intrassa olisi tärkeää olla nähtävillä palvelun tarjoaja, lyhyt kuvaus työterveyshuoltoon kuuluvista palveluista ja työterveyshuollon yhteystiedot. Lisäksi olisi hyvä mainita mistä työterveyshuollon toimintasuunnitelma löytyy, koska sen tulisi olla koko henkilöstön saatavilla.  

Tässä yhteydessä voisi myös olla nostoja eri työterveyshuollon palveluista, joiden hyödyntäminen tukee erityisesti kyseessä olevan alan työntekijöiden työkykyä. Näitä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus työpsykologin käynteihin tai lyhytpsykoterapiaan, työfysioterapian tai ravitsemusterapian käynnit tai työterveyshuollon tarjoama elintapa- tai ergonomiaohjaus.

Lue lisää aiheesta

Työsuojelutoiminta on lakisääteistä organisaation työhyvinvointia- ja turvallisuutta tukevaa toimintaa. Työsuojelutoiminnassa työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutetut. Työsuojelutoimintaan kuuluu esimerkiksi työhyvinvointiriskien arviointia ja henkilöstön kehittämishankkeita. Organisaation intrassa tulisi lyhyesti kuvata työsuojelutoiminta ja kertoa työsuojelupäällikön sekä -valtuutettujen yhteystiedot. 

Lue lisää työsuojelusta työpaikalla

Henkilöstöeduissa on paljon vaihtelua organisaatioiden välillä. Intrassa tulisi tuoda esille käytössä olevat edut ja ohjeistaa niiden käyttöön. Erilaisia henkilöstöetuja voivat olla esimerkiksi elintapoihin liittyvät edut kuten ateriaetu, liikuntaetu, työpaikkaliikunta, taukoliikuntamahdollisuudet ja tauottamisen sovellukset, sekä henkilöstölle suunnattu liikunta- tai ravitsemusneuvonta.  

Muita etuja voivat olla työstä palautumista tai irrottautumista tukevat edut, kuten palautumista tukevat kurssit ja harjoitteet tai hieronta- ja kulttuurietu. 

Työmatkoihin liittyviä etuja taas ovat esimerkiksi työsuhdepyörä tai julkiseen liikenteeseen hyödynnettävä taloudellinen etu.

Tutustu tutkimuskatsaukseen työkyvyn tuen vaikuttavuudesta

Ergonomialla tarkoitetaan tekniikan ja toiminnan sovittamista yksilön tarpeisiin niin, ettei työ kuormita tekijäänsä liiallisesti.Ergonomia voidaan jakaa fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan.  

• Fyysinen ergonomia vähentää työn aiheuttamaa fyysistä kuormitusta. Fyysiseen ergoniomiaan huomiota kiinnittämällä pyritään ehkäisemään tuki- ja liikuntaelinoireilua. Fyysisen ergonomian tukimuotoja ovat esimerkiksi säädettävät työpöydät ja -tuolit, potilaiden nostoon tarkoitetut apuvälineet ja työympäristön oikeanlainen valaistus.  
• Kognitiivinen ergonomia keskittyy aivojen kuormitukseen. Tällainen kuormitus lisääntyy esimerkiksi tehtävissä, joissa täytyy hallita, muistaa ja muokata suuria tietomääriä, lukea tekstiä tai sietää suuria informaatio- ja ärsyketulvia. Kognitiivisen ergonomian tukikeinoja ovat riittävä työn tauottaminen, keskittymisen mahdollistaminen ja työtehtävien suunnitteluun ja toteutukseen varattu riittävä aika. 
• Organisatorinen ergonomia keskittyy organisaatiotason ratkaisuihin, kuten henkilömitoitukseen ja työaikasuunnitteluun. Organisatorisen ergonomian tavoitteena on luoda organisaatioon sellaiset rakenteet ja prosessit, jotka tukevat toimintakykyä.  

Ergonomisia tukimuotoja on runsaasti. Selkeä viestintä sekä henkilöstön ohjaus ja kouluttaminen auttavat niiden tehokkaassa hyödyntämisessä. 

Lue lisää ergonomiasta osana työhyvinvointia (Työterveyslaitos)

Varhaisen välittämisen mallin tarkoituksena on tukea työntekijän työkykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä. Tyypillisesti varhainen välittäminen käynnistyy lähimmän esihenkilön ehdottamalla keskustelulla työntekijän kanssa, mutta tarvittaessa mukaan otetaan työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon tai työsuojelun edustajia sekä luottamushenkilö.

Malli tulee olla kirjallisesti kuvattu ja henkilöstön nähtävissä. Näin varmistetaan, että kaikki organisaatiossa tietävät seuraavat asiat:

• milloin työkykyasiat kuuluu ottaa puheeksi
• miten työkykyasiat kannattaa ottaa puheeksi
• miksi ne otetaan puheeksi

Lue lisää työkyvyn varhaisesta tuesta

Mentorointi on ammatillisen kehittymisen prosessi, jossa kokeneempi työntekijä (mentori) toimii kokemattomamman työntekijän psykososiaalisena ja työssä kehittymisen tukena. Mentorit koulutetaan tehtävään ja mentorointisuhteille asetetaan selkeät tavoitteet. Mentori ei anna mentoroitavalle suoria ohjeita, vaan hänen tehtävänsä on tukea mentoroitavaa löytämään itse ratkaisut vastavuoroisessa, luottamuksellisessa ja avoimessa hengessä. Tutor sen sijaan neuvoo tai opettaa toisia työntekijöitä tietyssä tehtävässä tai toimii jonkin osa-alueen erityisosaajana.  

Työnohjauksessa kehitetään työtapoja, vahvistetaan ammattitaidon kehittymistä ja helpotetaan henkistä kuormittuneisuutta. Työnohjausta tarjoavat koulutetut ohjaajat, ja se voi toteutua joko yksilö- tai ryhmäohjauksena. Työnohjausta voidaan käyttää apuna työyhteisön tai työn ongelmatilanteissa, mutta myös säännölliseen työyhteisön toimintatapojen ja tuntemusten käsittelyyn työnohjaus on oiva työkalu. 

Hyödynnetäänkö teidän organisaatiossanne mentorointia, tutorointia tai työnohjausta?

Onko niistä viestitty selkeästi intrasivuilla?

Lisätietoa: Päivi Kupias. 2022. Toimijuus työssä. Tukena työnohjaus, coaching, mentorointi ja fasilitointi. Helsinki. Tevere. (kirja vapaasti ladattavissa verkosta)

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on organisaation kilpailukyvyn sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta merkityksellinen tehtäväkenttä. Osaaminen, osaamisen hyödyntäminen ja uuden oppiminen ovat keskeisiä organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna työntekijät haluavat kokea oppivansa työssään ja olevansa siinä päteviä ja tarpeellisia. Kun työtehtävien vaatimukset ja niitä tekevän henkilön osaaminen kohtaavat, työ tuntuu mielekkäältä, vaikuttaa työhyvinvointiin ja lisää työn imua.  

Organisaatioiden tulee laatia vuosittain lakisääteinen henkilöstön koulutussuunnitelma, jossa arvioidaan henkilöstön ammatillista osaamista ja määritetään henkilöstön koulutukselliset toimenpiteet. Koulutuksellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi sisäiset ja ulkoiset työpajat, kurssit, seminaarit, webinaarit ja luennot.  

Lisäksi osaamisen kehittämistä ovat perehdyttäminen uuteen tehtävään, työkierto, sijaisuudet, vastuutehtävät ja työyhteisö- tai työkokeilut.  

Miten teidän organisaatiossanne mahdollistetaan osaamisen kehittäminen ja millainen on teidän lakisääteinen koulutussuunnitelmanne?  

Lisätietoa: Minna Toivanen, Anneli Leppänen & Anne Kovalainen. 2012. Osaamisen kehittäminen työorganisaatiossa. Jännitteitä ja paradokseja. Työelämäntutkimus 10(1), 3-21.

Kehon kuntoindeksi on Likesin konseptoima mittausmenetelmä, jolla on tutkitusti ennustearvoa henkilön tulevaisuuden toimintakykyyn ja terveyteen. 

Mittaukset toimivat yhtenä työkykyjohtamisen työkaluna, jolla voidaan seurata työhyvinvointitoimien vaikuttavuutta. Yksilötasolla mittaukset motivoivat muutokseen ja auttavat tavoitteiden asettamisessa.

Kehon kuntoindeksissä mitataan seuraavia asioita: 

• kehonkoostumus (InBody-mittauksella selviää paino, rasvan jalihasten määrä, lihastasapaino sekä sisäelinten ympärillä olevanrasvan määrä.) 
• vyötärönympärys (Mittaustulos ennustaa riskiä kakkostyypindiabetekseen ja verenkiertoelimistön sairauksiin.) 
• kestävyyskunto (Polarin kuntotesti lepotilassa antaa arvionmaksimaalisesta hapenottokyvystä, joka kuvaa kestävyyskuntoa.) 
• puristusvoima (Puristusvoimatulos ennustaa toimintakykyäikääntyessä.) 

Näiden eri testien tuloksista lasketaan kokonaisarvio eli Kehon kuntoindeksi. Se ilmoitetaan pistemäärällä, joka muodostuu, kun kehon kuntoa verrataan muihin mitattavan kanssa saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin suomalaisiin.

Lue lisää kehon kuntoindeksi -mittauksesta

FirstBeat on ensisijaisesti sykevälivaihtelun mittaamiseen perustuva menetelmä, joka antaa palautetta yksilön stressitasosta, palautumisesta ja unesta. Sen avulla voidaan todentaa myös liikunnan terveys- ja kuntovaikutuksia ja arvioida elintapoihin liittyviä riskejä. FirstBeat-mittauksia voidaan hyödyntää myös työhyvinvoinnin edistämisen työkaluna.  

Lue lisää FirstBeat-mittauksista

Sparky on työyhteisöille suunnattu sovellus, jonka tavoitteena on yksilöiden itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen kehittyminen sekä tiimin sisäisen kommunikaation ja psykologisen turvallisuuden parantaminen. Esihenkilöille Sparky sovellus tuottaa reaaliaikaista tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja tukee esihenkilöitä omaksumaan valmentavan tavan johtaa.   

Vape-hankkeessa Sparky-kokeilut helpottivat työyksikön asioiden puheeksi ottamista.

Tutustu Sparkyyn täältä

Buusti360 on liikunta- ja hyvinvointiohjelma, johon osallistumalla työyhteisö saa kokonaisvaltaiset palvelut yhdestä paikasta. Kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluita tuottavat Suomen liikunnan aluejärjestöt eri puolilla Suomea.  

Vape-hankkeessa hyödynnettiin mm. Suomen aktiivisin työpaikka sertifiointityökalua, jota tarjottiin kaikille hankkeessa mukana oleville kohdekaupungeille. Sertifikaatin saivat Keuruu, Jyväskylä ja Raision kaupungit. Myönnetty sertifikaatti kertoo työpaikan hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta.

Lue lisää Buusti360-hyvinvointipalveluista

Johdon ja esihenkilöiden rooli hyvinvoinnin johtamisessa on keskeinen. Johdon tuki henkilöstölle, selkeät roolit ja kaikkien tiedossa olevat toimenpiteet luovat hyvän pohjan henkilöstön hyvinvoinnille. Vape-hanke mahdollisti johtamistoimien kehittämisen osana hankkeen toimenpiteitä.

Kehittämisprosessi sisälsi eri vaiheita:

• Ensimmäinen työpaja: SAT-tulosten tulkinta ja kehitystoimien kartoittaminen tulosten pohjalta
• Välitehtävä: Johtamisen uudistuskeskustelut, palautteen keruu esihenkilö- tai henkilöstöryhmässä
• Toinen työpaja: Työhyvinvoinnin johtamisen välitehtävien läpikäynti, kehitysehdotukset ja jatkoaskeleet työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan toteuttamiselle (mm. ydinvalinnat, vastuut, mittarit, seuranta)
• Tulos: Kaupungin oma henkilöstön hyvinvointi- ja liikuntaohjelma määriteltyine jatkotoimineen

Lataa raportti: Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä

Dramma-malli on kehitetty jäsentämään psykologista työstä palautumista. Mallissa kuvataan kuusi eri psykologista tarvetta/kokemusta, joiden täyttyminen työpäivän taukojen aikana sekä vapaa-ajalla tukee yksilön hyvinvointia sekä työstä palautumista.   

• Työstä irrottautuminen (detachment): Tee jotain sellaista, mikä vie ajatukset pois töistä 
• Rentoutuminen (relaxation): Tee jotain sellaista, mikä ei vaadi fyysisiä tai älyllisiä ponnisteluja 
• Autonomia (autonomy): Valitse itse, mitä haluat vapaa-ajallasi tehdä ja tee niin  
• Taidon hallinta (mastery): Haasta itseäsi oppimaan jotain uutta 
• Merkityksellisyys (meaning): Tee sellaisia asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja tuntuvat merkityksellisiltä 
• Yhteenkuuluvuus (affiliation): Vietä aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa voit olla oma itsesi ja sinun on hyvä olla 

Vape-hankkeessa Työterveyslaitoksen psykologi Anniina Virtanen kävi vetämässä Dramma-malliin pohjautuvan webinaarin palautumisesta.

Lisätietoa Dramma-mallista

Keho-Mieli-Palautuminen -kurssin tavoitteena oli vahvistaa palautumisen ja itsestä huolehtimisen taitoja kehollisten menetelmien avulla. Hanna-Mari Peotta Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesistä ja Merja Kalaja Jyväskylän yliopistosta johdattivat osallistujia kehollisiin harjoituksiin. Kurssi tarjosi helposti arkeen sovitettavia keinoja, joilla edistää omaa hyvinvointia arjessa.

Liikunta- ja elintapaohjauksella pystytään vaikuttavasti tukemaan yksilöä omaksumaan terveelliset elintavat ja tekemään pysyviä elintapamuutoksia. Siksi yksilöllinen liikunta- ja elintapaohjaus valittiin Vape-hankkeen yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi.

Terveelliset elintavat tukevat yksilön terveyttä ja toimintakykyä, jotka ovat työkyvyn sekä työssä jaksamisen perusta. Terveellisillä elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä monia kroonisia kansansairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveysongelmia, jotka aiheuttavat merkittävän osan sairaspoissaoloista sekä työkyvyttömyyseläkkeistä Suomessa ja globaalisti. Riittävä liikkuminen auttaa kestämään työn kuormitusta ja lieventää työperäisestä stressistä johtuvia psyykkisiä sekä ja fyysisiä oireita. Lisäksi riittävän liikkumisen ja monipuolisen ravitsemuksen on todettu olevan yhteydessä parempaan työn tuottavuuteen.

Liikunta- ja elintapaohjausta tarjottiin Vape-kaupungeissa niille varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöille, joilla terveyden ja toimintakyvyn ennustearvo oli huolestuttava. Ennustearvo määritettiin Kehon kuntoindeksi -mittausmenetelmällä.

Hankkeen kohdekaupungit toteuttivat liikunta- ja elintapaohjauksen joko kaupungin liikuntaneuvontaa tai yksityisiä palveluntarjoajia hyödyntäen. Hankkeelta annettiin liikunta- ja elintapaohjaukselle kuitenkin yhteiset raamitukset. Ohjauksen tuli olla kokonaisvaltaista sekä yksilölliset tarpeet huomioivaa ja sisältää useita ohjaustapaamisia. 

Liikunta- ja elintapaohjaus todettiin vaikuttavaksi toimenpiteeksi, sillä osallistujien fyysinen kunto ja koettu työkyky paranivat hankkeen aikana. Siksi kevään 2023 aikana Vape-kaupunkeihin on rakennettu pysyvää liikunta- ja elintapaohjauksen palvelupolkua kaupunkien henkilöstölle.  

Hyödynnetäänkö teidän organisaatiossanne liikunta- ja elintapaohjausta henkilöstön työkyvyn tukikeinona?

Tutustu liikunta- ja elintapaohjauksen palvelupolun rakentamisen keskeisiin osa-alueisiin

Kaipaatko matalan kynnyksen tukea oman terveyden ja toimintakyvyn parantamiseksi? 

Omassa kunnassasi saattaa olla kunnan tai hyvinvointialueen tarjoamaa maksutonta liikuntaneuvontaa, jossa voit saada liikunnan tai terveydenhuollon ammattilaiselta tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseksi. Liikuntaneuvonta on yksilöllinen prosessi, jonka aikana voidaan kokeilla erilaisia liikkumismuotoja ja keskustella hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kuten unesta, ravitsemuksesta tai palautumisesta sinun tarpeistasi riippuen. 

Liikuntaneuvontaa tarjoavien kuntien yhteystiedot

Lue lisää liikuntaneuvonnasta

Viisitoista liikunnan aluejärjestöä eri puolella Suomea ovat mukana edistämässä suomalaisten työpaikkojen henkilöstöliikuntaa. Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikkumista tarjoamalla asiantuntija-, koulutus- ja kehittämispalvelua urheiluseuroille sekä muille liikkumista edistäville tahoille. Tämän lisäksi ne tarjoavat yrityksille ja muille työyhteisöille monia palveluja, joilla voidaan edistää henkilöstön työhyvinvointia.

Ota rohkeasti yhteyttä aluejärjestöösi ja kysy, mitkä palvelut voisivat sopia parhaiten teille!

Tutustu oman alueesi paikalliseen aluejärjestöön

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on julkaissut henkilöstön työhyvinvoinnin teemoihin keskittyvän työkirjan. Se sisältää työkaluja, kysymyksiä ja ideoita keskustelun pohjaksi työyhteisöille. Mukana on teemoina esimerkiksi lasten kanssa liikkuminen, työnantajan tarjoama tuki sekä työergonomia.

Lataa työkirja täältä

Liikkuva aikuinen -ohjelman kokoama materiaalipankki sisältää monenlaisia liikuntaneuvontaan ja liikkuvaan työelämään liittyviä tiedostoja ja materiaaleja. Ne ovat vapaasti käytettävissäsi.

Siirry materiaaleihin

Työterveyslaitos on rakentanut mielenterveyttä vahvistavien ja tukevien työkalujen kokonaisuuden, jolla voidaan luoda voimavaroja korostavaa työkulttuuria. Sivustolta löytyy erilaisia laskureita, ladattavia materiaaleja ja videoita sekä apua sopivien työkalujen valintaan ja käyttöönottoon. 

Siirry Mielenterveyden työkalupakkiin