Toimintaa, kokeiluja ja hyviä käytänteitä
Tällä sivulla voit tutustua hankkeen toimintakokeiluihin, erilaisiin käytänteisiin ja yhteistyöhön.
Tiedottaminen ja hankeviestintä
TIEDOTTAMINEN ON TÄRKEÄ OSA KYLÄTOIMINTAA
Hankkeen käynnistyessä hankkeelle tehtiin viestintäsuunnitelma, jota tarkennettiin hankkeen edetessä. Tiedottaminen nousi monella hankekylällä haasteeksi ja siihen kaivattiin uusia ideoita ja toivottiin hankkeelta apua. Tärkeimmäksi tiedottamisen välineeksi osoittautui kyläkohtainen toimintakalenteri, joka jaettiin postin kotisuoran kautta kaikkiin alueen talouksiin. Asukkaat kokivat tätä kautta saavansa henkilökohtaisesti tiedon kylän tapahtumista ja pitivät siitä, että toimintakalenteri oli helppo ottaa talteen, kun se tuli postin mukana.
Paperitiedotteen rinnalla hanke hyödynsi aktiivisesti facebookkia. Hankkeelle perustettiin oma facebook-sivusto ja lisäksi hankkeen tapahtumista tiedotettiin kuntien ja kylien omilla sivuilla. Tätä kautta saavutettiin hyvin etenkin nuorempia kyläläisiä ja saatiin jaettua tietoa myös kylän asukkaita laajemmalle ryhmälle. Myös lehtimainokset paikallislehdissä tavoittivat ihmisiä melko hyvin ja ne toimivat erityisesti isommista tapahtumista tiedotettaessa. Kylän tiedottamiseen pyrittiin kuitenkin ensisijaisesti löytämään muita keinoja kuin lehtimainonta sen isojen kustannusten vuoksi. Paikallislehden menot-palsta ja kunnan tapahtumakalenteri ovat hyviä paikkoja tiedottaa niin säännöllisestä toiminnasta kuin yksittäisistä tapahtumista, ja ne ovat myös maksuttomia.
Kyläläiset hyödynsivät tiedottamisessa myös whatsapp-ryhmiä sekä tekstiviestein tiedottamista. Tällainen uuden ajan puskaradio toimii hyvin, kun halutaan tiedottaa vain tietylle joukolle tai tieto halutaan saada perille mahdollisimman nopeasti. Perinteinenkin puskaradio pitää edelleen pintansa ja on tärkeä tiedottamisen väline kylillä. Tiedotteiden vieminen kylän ilmoitustaululle tai muulle keskeiselle paikalle (esim. kierrätyspiste) on hyvä keino tavoittaa kyläläisiä, mutta myös vapaa-ajan asukkaita, joita muut viestintävälineet eivät välttämättä tavoita.
Tärkeässä roolissa tapahtumatiedottamisen onnistumisessa olivat yhteistyökumppanit. Yhdistykset ja yrittäjät tiedottivat hankkeen tapahtumista omissa verkostoissaan ja tavoittivat näin sellaisia henkilöitä, joita hankeviestintä ei välttämättä muutoin olisi tavoittanut.
Kyläaktivaattorit
KYLÄAKTIVAATTORIT
Aktivaattoritoiminnan tavoitteena oli hakea ja perehdyttää kyläläisistä toiminnan vetäjiä. Hankkeen alussa kylien toiminta lähti liikkeelle lähinnä hankkeen tai muiden ulkopuolisten ohjaajien vetämänä, mutta melko nopeasti kyliltä löytyi myös henkilöitä, jotka ottivat vastuuta toiminnan toteutuksesta. Usealla kylällä aktiivisimman joukon muodostivat kyläyhdistyksien hallitukseen kuuluvat henkilöt tai henkilöt, joilla oli jo perinteisesti tietty rooli kylän toiminnassa. Kyläaktivaattoritoiminnan alussa kullakin kylällä suunniteltiin ja jaettiin vastuut kylien aktivaattoreiden tai vertaisohjaajien kanssa säännöllisesti toteutettavasta kerhotoiminnasta samoin kuin erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Toiminnan käynnistäminen vaati alussa hankehenkilöstön tukea ja useasti myös toiminnan käytännön toteuttamista, mutta vähitellen hankkeen tavoitteiden mukaisesti vastuu toiminnasta siirtyi kyläläisille itselleen.
Kaikkien kylien aktivaattoreille järjestettiin hankkeen aikana syksyllä 2017 ja keväällä 2018 yhteiset koulutus ja vertaistapahtumat. Aktivaattoreiden tapaamisessa jaettiin niin kylätoiminnan onnistumisia, kuin ideoita oman kylän toiminnan kehittämiseen. Samalla mahdollistettiin muiden kylien aktiiveihin tutustuminen ja kokemusten vaihto. Näissä tapaamisissa jaettiin monipuolisesti tietoa kylätoimintaan liittyvistä aiheista esimerkiksi erilaisista kylätoiminnan rahoitusmahdollisuuksista. Kyläaktivaattoreita, jotka vastaavat toimintapäivistä sekä ryhmätoiminnan jatkuvuudesta on nyt kaikilla hankekylillä. Hankkeen päätyttyä he pystyvät saadun tiedon ja kokemusten pohjalta jatkamaan monipuolista kylätoimintaa kunkin kylän omista vahvuuksista ja tarpeista lähtien.
Turvallisuuspäivät
TURVALLISUUSPÄIVISSÄ OPITTIIN TÄRKEITÄ KANSALAISTAITOJA
Hanke järjesti vuonna 2018 kylien turvallisuuspäiviä Rantakylällä, Kannonjärvellä, Kimingillä ja Kumpulassa. Turvallisuuspäivät järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen, Keski-Suomen Kylät ry:n, KanDee-hankkeen, paikallisen SPR:n yhdistyksen ja paikallisen sydänyhdistyksen kanssa.
Päivät alkoivat palopäällikön paloturvallisuusluennolla, minkä jälkeen osallistujat pääsivät harjoittelemaan alkusammuttamista, sydäniskurin käyttöä ja elvyttämistä, tutustumaan kyläsuunnitelman tekemiseen ja opettelemaan perusensiaputaitoja. Turvallisuuspäivistä saatiin osallistujilta erittäin hyvää palautetta ja päivän sisältö koettiin tärkeäksi ja opettavaiseksi. Eräs kävijä oli turvallisuuspäivästä saamiensa oppien avulla jopa estänyt oman grillikatoksen tuhoutumisen tulipalossa. Turvallisuuspäivät kiinnostivat myös lapsiperheitä ja lapset olivatkin erittäin innokkaita harjoittelemaan kaikkia turvallisuustaitoja. Päivä oli kohtalaisen helppo toteuttaa ja yhteistyö eri toimijatahojen kanssa sujui ongelmitta.
Seitsemän kylän kierros
SEITSEMÄN KYLÄN KIERROS – HANKEKYLIEN YHTEINEN KOHTAAMINEN
Kyläaktivaattoreiden tapaamisissa kehittyi ajatus hankekylien yhteisestä tapahtumapäivästä.
Kyläläiset toivoivat vierailuja muille kylille ja ensimmäinen tällainen päivä järjestettiin Muholaan elokuussa 2018. Ensimmäinen ”Seitsemän kylän kierros” -päivä käynnisti toivottavasti jatkoa saavan perinteen, jossa kukin hankekylä vuorollaan kutsuu muiden kylien asukkaita vierailulle luokseen.
Järjestäjävastuussa oleva kylä suunnittelee itse päivän ohjelman: mitä haluaa omasta kylästään kertoa, millaisia paikkoja esitellä muille ja millaista muuta ohjelmaa päivä sisältää. Muholan päivä pidettiin elokuisena lauantaina ja mukana oli kaikkiaan 25 kyläläistä, viideltä eri hankekylältä. Päivä alkoi aamukahvilla, minkä jälkeen kyläseuran puheenjohtaja kertoi Muholan kylän historiasta ja toiminnasta nykyään. Paikallinen harmonikkataiteilija ilahdutti kyläläisiä leppoisalla musisoinnilla ja pääsivätpä kyläläiset myös laulamaan yhdessä. Lounaalla päästiin maistelemaan perinneruokia muttia ja jauhoperunapuuroa sekä herkullista kalakeittoa. Lounaan jälkeen vielä kisailtiin ulkona mm. rukkastikassa ja kylien välisen kilpailun voitti Rantakylän joukkue. Palkitsemistilaisuuden ja päätöskahvien jälkeen iloinen kyläläisten joukko lähti kotimatkalle. Seuraava seitsemän kylän kohtaaminen järjestettiin Kimingin kylällä hankkeen Päätöstapahtumana tammikuussa 2019.
Koulumummot ja -papat
KOULUMUMMOT JA -PAPAT YHDISTIVÄT SUKUPOLVIA
Rantakylän koulu oli toiminnassa vielä hankkeen käynnistyessä ja heti hankkeen avajaistapahtumassa heräsi idea järjestää koulussa tapahtumapäivä, jossa eri sukupolvet kohtaavat. Koulumummot- ja papat -toiminnassa ikäihmiset menevät osaksi koulupäivää puuhastelemaan koululaisten kanssa. Tavoitteena oli edistää ylisukupolvista yhteisöllisyyttä ja jakaa tietoa ja kokemuksia molemmin puolin. Ensimmäisessä eri sukupolvien yhteisessä koulupäivässä pelattiin lautapelejä sekä erilaisia ulkoleikkejä. Kokemus päivästä oli niin positiivinen, että toiminnasta haluttiin tehdä säännöllistä. Seuraavissa koulumummojen ja -pappojen päivissä käytiin mm. yhdessä marja- ja sienimetsässä sekä tehtiin talvinen pilkkiretki. Toiminta olisi varmasti jatkunut, mutta Rantakylän koulun lakkauttaminen johti toiminnan loppumiseen vuonna 2017.
Käsityöohjaus
TAITOKESKUS SAARIJÄRVI TARJOSI KÄSITYÖHARRASTAJILLE UUSIA IDEOITA
Kylien käsityökerhoille tuotiin uusia virikkeitä Taitokeskus Saarijärven ohjaajan vierailuilla. Kolmen kylän käsityökerhoissa toteutettiin kahdella eri toimintakaudella käsityönohjaajan vetämät illat, joissa valituista aiheista toteutettiin tietyllä menetelmällä jokin käsityö. Näitä olivat esimerkiksi makramee-tekniikalla tehdyt rannekorut ja avaimenperät sekä paperin kastomenetelmällä tehdyt kranssit. Nämä ammattilaisen ohjaamat illat olivat kylillä tervetulleita ja kannustivat harrastajia kokeilemaan uusia tekniikoita sekä innostivat ideoimaan uusia sisältöjä oman kerhon toimintaan.
Digitaidot haltuun
Jokaiselta hankekylältä nousi esille tarve lisätä kyläläisten digitaitoja ja edistää sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Hanke päätti järjestää digitaitokurssin viidellä kylällä. Kursseilla haluttiin tavoittaa mahdollisimman suuri joukko osallistujia, minkä vuoksi sisällöt pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman laajasti eri laitteiden käyttäjille ja eri tasoisille osallistujille sopiviksi. Osallistujilla ei myöskään tarvinnut olla omia laitteita, vaan koulutuksiin tuotiin aina lainattavia kannettavia tietokoneita sekä tablet-tietokoneita lainakäyttöön. Koulutusten osallistujamäärät vaihtelivat noin kymmenen ja kahdenkymmenen välillä.
Koulutus toteutettiin kahtena kahden tunnin mittaisena koulutuksena, joista ensimmäisellä perehdyttiin laitteiden peruskäyttöön, internet-selaimeen, tiedonhakuun, uutispalveluihin sekä kartta- ja reittipalveluihin. Toisella koulutuskerralla kerrattiin vielä ensimmäisen koulutuksen aiheita sekä tutustuttiin TV:n ja radion käyttämiseen internetissä, sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan ja tietoturvaan. Varsinkin toisen koulutuskerran sisällöissä otettiin myös osallistujien toiveet huomioon ja eri kylillä paneuduttiin hieman erilaisiin aihealueisiin: jossain tutustuttiin Instagramiin ja toisaalla asennettiin riistakameroita.
Palaute koulutuksista oli lähes täysin positiivista ja osallistujat kokivat saaneensa koulutuksista hyödyllisiä vinkkejä ja ohjeita sekä tarvitsemaansa harjoitusta laitteiden hyödyntämiseen omassa arjessaan. Osallistujille tarjottu mahdollisuus selvittää nimenomaan omiin laitteisiin ja omiin käyttötarkoituksiin liittyviä ongelmatilanteita koettiin myös hyödylliseksi.
Leikkiä monessa sukupolvessa
KESÄKAUDEN AVAUKSESSA LEIKITTIIN MONESSA SUKUPOLVESSA
Vuonna 2016 hanke teki yhteistyötä Koko Suomi leikkii -hankkeen kanssa. Yhteistyössä päätettiin järjestää Muholaan kesäkauden avajaiset teemalla ”Iloinen kesäpäivä”. Päivän ohjelmassa oli erilaisia ohjattuja sisä- ja ulkoleikkejä ja vapaata pelailua perinteisillä lautapeleillä. Lapset saivat tuoda oman pehmolelunsa nallesairaalaan hoidettavaksi ja askarrella itselleen kotiinviemisen avaimenperäpajassa. Varttuneemmalle väelle oli tarjolla sairaanhoitajan tekemiä terveysmittauksia, ja tapahtuman yhteydessä oli mahdollisuus myös pitää kirpputoria. Kyläseura paistoi lettuja ja makkaraa kävijöiden iloksi. Tapahtuma keräsi paljon osallistujia ja ilahduttavinta oli, että paikalla oli paljon isovanhempia lapsenlapsiensa kanssa. Tapahtuma myös poiki Muholaan Terhokerho-toiminnan vuodelle 2016.
Yhteistyötahot
1. YHTEISTYÖ YRITTÄJIEN KANSSA
Yhteistyö yrittäjien kanssa käynnistettiin heti hankkeen alkuvaiheessa. JAMKilta saimme asiantuntija Pauliina Silvennoisen suunnittelemaan ja toteuttamaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Toiminnan kokeilu käynnistettiin järjestämällä Rantakylällä Hyvinvointi-ilta ”Hetki irti arjesta”, johon kutsuttiin lähialueen yrittäjiä mukaan esittelemään palveluitaan, myymään tuotteitaan sekä tekemään lyhyitä hoitoja. Mukana illassa oli viisi yrittäjää sekä paikallinen sydänyhdistys. Yrittäjät tarjosivat mm. 15 min. jalkahoitoja, shockwaves-hierontaa, käsihoitoja sekä pikaparturitöitä ja myynnissä oli mm. apteekkituotteita, kosmetiikka, koruja ja vaatteita. Ilta onnistui hyvin. Erityisesti erilaiset hoidot kiinnostivat kävijöitä ja niihin muodostui jopa jonoa. Yrittäjät pitivät tapahtumaa hyvänä kokemuksena ja olivat innostuneita tekemään yhteistyötä myös jatkossa. Saman tyyppisiä hyvinvointi-iltoja järjestettiin hankkeen edetessä myös Kannonjärvellä ja Vastingilla ja ne olivat jälleen pidettyjä ja onnistuivat hyvin. Samat yrittäjät olivat mukana useammassa hankkeen järjestämässä tavoitteessa, mikä on osoitus toimivasta yhteistyöstä.
Kyläläisiltä nousi toive saada hyvinvointipalveluja omalle kylälle. Hanke vastasi tähän toiveeseen kokeilemalla pop up –tyylisiä hyvinvointipalveluita Kannonjärvellä, Rantakylällä ja Kimingillä. Pop up- hoitolassa oli tarjolla hierontaa, parturipalveluja ja terveysmittauksia, ja kyläläiset saivat varata näihin ajan etukäteen. Toiminta ei kuitenkaan herättänyt kiinnostusta eikä ajanvarauksia tullut kuin muutamia. Syynä tähän saattoi olla mm. se, että kyläläiset ovat hyvin tottuneita hakemaan palvelut kirkonkylältä muun asioinnin yhteydessä. Lisäksi hyvin monella on tuttu paikka, esim. kampaaja tai hieroja, joilla ovat tottuneet käymään. Omalla kylällä tarjottava palvelu saattoi tuntua vieraalta eikä siihen osattu tarttua. Ehkä, jos pop up- hoitola –toimintaa olisi tarjottu useamman kerran, asiakkaat olisivat pikkuhiljaa löytäneet palveluntarjoajan luokse. Hankkeen puitteissa tätä ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan eivätkä yrittäjät nähneet mielekkäänä tuottaa palveluita, joille ei ole kysyntää.
Yrittäjien kannalta palveluiden siirtäminen sivukylille on haasteellista. Hyvinvointiyritykset ovat usein hyvin pieniä eikä resurssit riitä pitämään avoinna kivijalkatoimipistettä ja lisäksi tarjoamaan palvelua jossain muualla. Ilta-aikaan järjestettävät tapahtumat taas tarkoittavat väistämättä pitkiä työpäiviä eikä niistä saatu hyöty korvaa ajallista panosta. Yrittäjät pitivät pääasiassa hyvänä kertaluontoisia tapahtumia, joissa saivat tuoda esille omia palveluja ja tuotteitaan, mutta säännöllinen palveluntuottaminen sivukylille nähtiin haastavana.
2. YHTEISTYÖ MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA
Kyläsuunnitelmalla eteenpäin –hanke ja Kylähullu –hanke
Keski-Suomen Kylät ry on ollut Sykettä Kylässä –hankkeen tärkeä yhteistyötaho läpi koko hankkeen. Yhteistyötä on tehty paljon ja hankkeella on ollut ilo saada Keski-Suomen Kylät ry:n kautta paljon tapahtumia kylille ja sisältöä erilaisiin tapahtumiin. Kyläsuunnitelmalla eteenpäin –hanke on ollut mukana mm. Turvallisuuspäivissä tarjoten kyläyhdistyksille tietoa ja apua kyläsuunnitelman tekoon, kyläturvallisuuden parantamiseen sekä auttanut myös mm. rahoituksiin ja kiinteistöjen hankintoihin liittyvissä asioissa.
Valtakunnan virallinen Kylähullu Matti Hämäläinen on ilahduttanut kylien asukkaita motivoivalla monidialogillaan jokaisella hankekylällä vuoden 2018 aikana. Kylähullun pähkäilyt –esitys on ollut poikkeuksetta erittäin pidetty ja se on saanut paljon hyvää palautetta.
Yksissä-hanke
Hankkeet ovat järjestäneet yhteistyönä monta onnistunutta tapahtumaa kylillä, kuten ihmissuhdeillat sekä naisten illat. Erityisen onnistuneita ovat olleet Naisten illat Muholassa keväällä 2018 sekä Kumpulassa syksyllä 2018.
Apetta Aivoille – avaimia aivoterveyteen 1.2.2017-31.12.2019
Apetta Aivoille - avaimia aivoterveyteen -hanke on käynnistynyt 1.2.2017 ja jatkuu vuoden 2019 loppuun saakka. Hanke toteutetaan STEA projektirahoituksella. Hanke toteutetaan Keski-Suomen Sydänpiiri ry:n ja Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:n yhteishankkeena.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen maakuntien aikuisväestön (50+) tiedollisia ja taidollisia valmiuksia aivoterveyden edistämisessä ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä sekä kehittää ja tuoda näkyväksi aivo- ja ravitsemusterveyttä tukevia työkaluja eri kohderyhmille. Hankkeen toimintamuotoja ovat tiedottavat tapahtumat, toiminnalliset vierailut ryhmiin, toiminnalliset ravitsemus- ja ruokaryhmät, Apetta Aivoille -näyttely ja -materiaalisalkku, aivo- ja valtimoterveyttä sekä aivopulmailua yhdistelevä materiaalituotanto sekä vapaaehtoistyön tukeminen. Hankkeen toiminta-aluetta ovat maaseutumaiset Keski-Suomen kunnat (lukuun ottamatta Jyväskylä, Jämsä ja Kuhmoinen). Apetta Aivoille -hanke on vieraillut toiminnallisten aivopulmailutehtäviensä kanssa useammalla SYKE -hankkeen kylällä (mm. Muholan päiväkahvit, Lokakylä, Kiminki).
KanDee, kansalaisten taidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle 1.1.2017-30.9.2018
KanDee – osata elvyttää eli kansalaisten elvytystaidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hanke toimi Keski-Suomessa maaseutuväestön keskuudessa. Hankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoito, SPR, Keski-Suomen kylät ja sydänyhdistykset. Lisäksi hanke toimi yhteistyössä lukuisten eri yhdistysten ja kuntien kanssa.
Hallinnoijana ja päätoteuttajana oli Keski-Suomen Sydänpiiri ry ja osatoteuttajana Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Hankeen tavoitteena oli vähentää alueellista eriarvoisuutta Keski-Suomessa lisäämällä kansalaisten elvytystietoutta- ja osaamista sekä vahvistamalla maallikkodefibrillaattoreiden käyttöönottoa ja määrää luomalla kyliin maallikkodefibrillaattori-toimintamalli. Näin pyrittiin edistämään maaseudun asukkaiden ja toimijoiden sydänterveyttä ja turvallisuutta parantamalla sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä selviytymistä.
Hankeen aikana mm. levitettiin maallikkodefibrillaattoreita kylille, edistettiin koordinoitua defien kirjaamista julkiseen rekisteriin, koulutettiin maaseudun asukkaille elvytystaitoja ja maallikkodefibrillaattorin käyttöä, opastettiin tekemään kylille erilliset turvallisuussuunnitelmat osana kyläsuunnitelmia sekä tiedotettiin aiheesta eri viestintäkanavissa. KanDee -hanke vieraili maallikkodefibrillaattorin ja elvytysnuken kanssa lähes kaikilla SYKE -hankkeen kylillä. Monet kylät myös ostivat maallikkodefibrillaattoreita omille kylätaloilleen KanDee -hankkeen kautta.
3. YHTEISTYÖ YHDISTYSTEN KANSSA
Hankkeen aikana havaittiin, että kaikissa hankekunnissa toimi monia aktiivisia yhdistyksiä. Lähes poikkeuksetta yhdistykset lähtivät mielellään mukaan kylätapahtumiin esittelemään omaa toimintaansa ja tuomaan niihin myös muuta itse suunnittelemaansa sisältöä. Yhdistystoimijoilta saatu palaute oli positiivista ja vastaavanlaista toimintaa toivottiin usein lisää. Yhdistykset kokivat hankkeen tapahtumat hyvinä paikkoina kertoa toiminnastaan ja saada uusia jäseniä mukaan yhdistyksen toimintaan. Terveyden edistämistyötä tekevät yhdistykset kokivat kylätapahtumat hyvänä mahdollisuutena jakaa terveyteen liittyvää tärkeää tietoa matalla kynnyksellä tapahtumakävijöille. Sykettä Kylässä –hanke teki yhteistyötä mm. paikallisten sydänyhdistysten, diabetesyhdistysten, muistiyhdistysten ja kuuloyhdistysten kanssa sekä SPR:n paikallisosastojen, 4H:n, Marttojen ja tietenkin kyläyhdistysten kanssa. Yhdistysten kanssa tehty yhteistyö oli erittäin antoisaa ja yhdistykset olivat tärkeässä roolissa kylätapahtumien järjestämisessä.
4. MUITA YHTEISTYÖTAHOJA
Yhteistyö Karstulan evankelisen opiston kanssa
Karstulan evankelisen opiston (KEO) kanssa järjestettiin yhteistyönä kyläillat kahdella kylällä, Vastingilla ja Kimingillä. KEO:n opiskelijat, hoiva-, kasvatus- ja käsityöaloilta, suunnittelivat ja toteuttivat opintoihinsa liittyen kahden illan kokonaisuuden molemmille kylille. Tavoitteena opiskelijoiden näkökulmasta oli perehdyttää heitä pienemmillä paikkakunnilla järjestettävään kyläyhteisön toimintaan ja päästä kokeilemaan käytännössä tapahtumien järjestämistä. Kummallakin kylällä toteutettiin kaksi eri ikäisille suunnattua toiminnallista tapahtumaa. Kahvittelun, laulun ja visailujen lomassa pelattiin bingoa ja kerrottiin kylän historiasta sekä viihdyttiin yhdessä. Kyläläisille nämä illat olivat mieluisia ja niille toivottiin jatkoa. Tämän kokeilun perusteella KEO paikallisena toimijana voi jatkaa tämän tyyppistä toimintaa Karstulan seudulla, mikäli opinto-ohjelma sen mahdollistaa.
Pakkaspäivän piristys
Kinnulan seurakuntakodilla järjestettiin 2018 Pakkaspäivän piristys -tapahtuma. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kesken ja se koostui eri yhdistysten, järjestöjen ja firmojen toiminnallisista esittelypisteistä ja näyte- tunneista. Tapahtuman tavoitteena oli herätellä ja haastaa kinnulalaisia yli 50-vuotiaita pitämään omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolta. Sykettä Kylässä-hanke oli mukana kertomassa liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle. Hankkeen asiantuntija piti kerran tunnissa kevyen jumpan paikalla olleille ja sairaanhoitaja teki terveysmittauksia.
Ikääntyvien ilonpäivä
Ikääntyvien ilonpäivä teemalla ”Yhdessä eteenpäin. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.”, järjestettiin 2017 Kannonkoskella. Tilaisuuden järjesti Kumppanuuspöytä: Kannonkosken vapaaehtoiset ja yhdistykset, Kannonkosken kunta, Kannonkosken seurakunta ja perusturvaliikelaitos Saarikka. Paikalla oli monista eri maaseutuhankkeista esittelypisteitä ja Sykettä Kylässä-hankekin oli omalla panoksellaan mukana. Tilaisuudessa ikäihmisille tarjottiin lounasta ja kahvittelua muun ohjelman lomassa. Maalaislääkäri Kiminkinen oli yksi mieluisimpia puhujia virkistävässä iltapäivässä.
Maaseutugaala 2017
Keski-Suomen Maaseutugaala 2017 järjestettiin Saarijärven Kylpylähotelli Summassaaressa 8.9.2017. Maaseutugaalan tarkoituksena oli saattaa yhteen maaseudun toimijoita (maataloudenharjoittajat, yritykset, yhteisöt, organisaatiot) ja asukkaita yhteiseen juhlaan juhlistamaan arvokasta maaseutua. Maaseutugaala oli osa Suomi 100 -ohjelmaa. Juhlan järjestämiseen osallistui useita yhteistyötahoja. Tapahtuma rakentui monipuolisesta ohjelmasta sekä juhlapäivällisestä. Ennen varsinaisen ohjelman alkua gaalan yhteistyö- kumppanit sekä maaseudun kehittämishankkeet pääsivät esittäytymään ja kertomaan omasta toiminnastaan esittelypisteillä. Sykettä Kylässä -hanke osallistui maaseutugaalaan omalla esittelypisteellään luoden verkostoja eri toimijoiden kanssa.