Kylät

Lokakylä sijaitsee Kivijärven kunnassa, noin 50 km etäisyydellä Kivijärven kunnan keskustasta. Matkaa Kannonkosken keskustaan on noin 20 km ja Viitasaarelle 35 km. Vuonna 2004 Lokakylällä ja läheisellä Talviaislahdella oli yhteensä noin 270 asukasta. Kesäasukkaita kylässä on lisäksi noin 500.

Lokakylän asukkaiden kokoontumistiloina on aikoinaan toiminut Lokakylän Pienviljelijäyhdistyksen omistama Toukola, joka on nyt huonossa kunnossa ja talvet kylmillään. Kylältä puuttui kokonaan kokoontumispaikka talvisin eikä pienviljelijäyhdistyksellä ole ollut toimintaa lainkaan viime vuosina. Virtapiiri, ikäihmisten virikekerho, on sen sijaan kokoontunut pienellä porukalla jo kymmenen vuoden ajan. Kunta on antanut Kivijärven rannalla sijaitsevan alun perin kalan käsittelyyn tarkoitetun huoltorakennuksen kyläläisten käyttöön. Tila ei kuitenkaan sovellu isompien tapahtumien pitopaikaksi.

Hankkeen avajaistilaisuus sekä toiminnan ideointitapahtuma pidettiin Lokakylällä keväällä 2017. Kesällä kylällä järjestettiin lauluiltoja ja syksyllä hyvinvointi-ilta. Nämä tapahtumat innostivatkin kyläläisiä kokoontumaan runsaslukuisesti vuosien hiljaiselon jälkeen. Hanke organisoi ja tuki tapahtumien järjestämisessä sekä tiedottamisessa. Yhteistyössä Keski-Suomen Kylät ry:n kanssa kerrottiin kyläläisille kyläsuunnitelman tekemisestä. Lokakylällä kaivattiin kipeästi kyläläisten organisoitumista ja toiminnan herättämistä. Lokakylän kyläaktivaattoreita osallistui syksyllä järjestettyyn kyläaktivaattoreiden päivään sekä tammikuussa 2018 pidetylle opintoretkelle.

Lokakylällä ei ole hankkeen aikana järjestetty säännöllistä toimintaa Virtapiirin kokoontumista lukuun ottamatta. Hanke vieraili virtapiirissä sydänterveysteemalla keväällä 2018 sekä on organisoinut kyläläisten apuna kylälle yksittäisiä kesän ajan tapahtumia, kuten laulajaiset.

Lokakylällä hankkeen tukemana on saatu kyläläisten aktivoituminen alulleen. Syksyllä 2018 Lokakylän ympärivuotiset ja kesäasukkaat yhdistivät voimansa ja kunnostivat talkoovoimin kylän uimarannan. Pienviljelijäyhdistyksen johtoon tarttuivat uudet henkilöt ja uusia suunnitelmia on lähivuosille jo tehty. Kerhotoimintaa käynnistellään Kannonkosken hyvinvointivastaavan kanssa ja yhteistyötä kaavaillaan myös Kannonkosken Maa- ja kotitalousnaisten ja 4H Kannonkosken kanssa. Pienviljelijäyhdistyksen taloa aiotaan jatkossa pitää myös talvikäytössä ja syksyn ohjelmassa on mm. joulumyyjäiset. Lokakylällä on nyt hiljaiselon jälkeen ryhdytty innokkaasti kehittämään kaikkien kylän asukkaiden yhteistä toimintaa, ja uskoa kylän elinvoimaisuuden lisäämiseen löytyy jälleen.

Kumpulan kylässä Kyyjärvellä on 66 taloutta. Kylällä on aktiivisesti toiminut vuodesta 1997 Kumpulan kyläseura ry, jolla on ollut vastuu monen tyyppisestä toiminnasta kylällä. Ympäri vuoden toteutettuja tapahtumia ovat olleet erilaiset lauluillat, kesätapahtumat, talkoot ja vuosittain järjestettävä Metsolan hiihto. Aktiivinen ja yhteisöllinen toiminta kylällä on voinut jatkua, kun Kyyjärven kunta on antanut kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen Kumpulan koulun tilat kylä- seuran käyttöön. Tilanteeseen tuli muutos aivan hankkeen päätösvaiheessa koulun tilojen tullessa myyntiin. Kumpulan kyläseura teki rohkean päätöksen ja osti koulun itselleen ja yhteiset toimitilat saatiin säilytettyä.

Hankkeen myötä syksyllä 2017 kylällä alkoi hyvin aktiivisesti säännöllinen kerhotoiminta. Koululla sijainneet ilmakivääriammunnan harjoituslaitteet otettiin uudelleen käyttöön ja ammuntakerho alkoi kokoontua kaksi kertaa kuukaudessa. Tähän toimintaan saatiin mukaan myös nuoremman polven ampujia. Musiikkikerho jatkoi Kumpulassa entuudestaan vireää musiikin harrastustoimintaa ja liikuntakerho saatiin hankkeen avustamana pyörimään kerran kuukaudessa. Seuraavalla toimintakaudella keväällä 2018 nämä kerhot jatkoivat edelleen vertaisohjaajien vetäminä.

Kumpulassa toimintaa ovat järjestäneet myös Kyyjärven kansalaisopisto (käsityöt) ja yhteistyössä seurakunnan kanssa on osallistuttu mm. Joulunlapsi -keräyksen toteuttamiseen. Hanke järjesti eri yhteistyötahojen kanssa kylälle erilaisia teemailtoja kuten sienikurssi, Kyläkartalla (MSL), muistiterveys ja hyvinvointi. Lisäksi kylällä toteutettiin kaikille avoin Turvallisuuspäivä sekä naisille suunnattu Naisen sydän-ilta. Naisten illassa näyttäytyi Kumpulan vahva yhteisöllisyys, kun lämminhenkisen tilaisuuden tarjoilun hoitivat kylän miehet musiikkiesityksen kera. Kumpulan kyläseuran aktiivisesta otteesta hyvänä esimerkkinä on heidän oma Kumpulan kuvakirja-projektinsa, jonka rahoittamiseksi järjestettiin muun muassa hyväntekeväisyys konsertti.

Kumpulan kylässä kerhotoiminnassa luovuttiin syksyllä 2018 ilmakivääriammunnasta ja musiikki toiminnasta säännöllisesti toteutettuina. Innostuksen laantuminen ja muun aktiivisen toiminnan lisääntyminen vähensivät osallistujajoukkoa ja näitä harrastuksia päätettiin jatkaa satunnaisesti kiinnostuksen mukaan. Kylän väki kokoontuu joka tapauksessa aktiivisesti vaihtelevien teemojen mukaan.

Hankkeen päättyessä Kumpulassa suunnitellaan Kyläseuran omistukseen hankitun talon saneerausta hankerahoituksella. Virkeä ja aktiivinen Kumpulan kyläseura jatkaa varmasti monimuotoista ja kulttuuripitoista toimintaa tulevina vuosina ja pitää Kumpulan kylän sykkivänä ja elinvoimaisena.

Kimingin kylä sijaitsee Karstulan kunnassa valtatie 13:n varrella. Asukkaat ovat pääosin maatilallisia. Väestö vanhenee eikä lapsiperheitä ole montaa. Kimingin kylällä toimi ennen hanketta kaksi yhdistystä: Kimingin kyläyhdistys sekä Kimingin Nuorisoseura. Näin ollen kylältä löytyi myös kaksi erillistä kokoontumispaikkaa: Kimingin kylätalo sekä Nuorisoseuran talo (Uittokallio). Kylällä on ollut paljon vakiintuneita kylätapahtumia ja toimintaa (Virtapiiri joka toinen viikko, kansalaisopiston liikunta, näytelmät, musiikkitapahtumat). Yhdistysten toiminta on ollut Kimingillä aktiivista. Oikarin kylällä järjestettiin harvakseltaan Maamiesseuran Tapahtumia ja Purolan kylällä ei ollut aktiivista, kyläläisten yhteistä toimintaa.

Hankeyhteistyö alkoi keväällä 2017. Avajaistapahtuma keräsi hyvin väkeä. Avajaisissa suunniteltiin hankevetoisesti kolmen kylän yhteistä säännöllistä toimintaa. Ensimmäinen toimintakalenteri tehtiin syksylle 2017, jolloin käynnistyi säännöllisenä käsityökerhoja (Kylätalolla ja Nuorisoseurantalolla, Suomi 100 Kalevala -virkkaus) sekä hankevetoisesti muutaman kerran karaoke -kurssi ja Kekri -kurssi, joka huipentui Kekrijuhlaan. Kertaluonteisena tapahtumana järjestettiin hyvinvointiyrittäjien Pop Up -hoitola, mutta se ei kerännyt osallistujia. Muutos aiempaan oli, että yhteinen tekeminen oli organisoidumpaa kuin ennen hanketta. Hanke auttoi tiedottamisessa sekä tuki yhdistysten yhteistä tekemistä.

Keväällä 2018 uutena säännöllisenä toimintana kylällä aloitti kirjallisuuspiiri, joka kokoontui kaksi kertaa kuukaudessa. Käsityökerho kokoontui kerran viikossa. Virtapiiri jatkoi toimintaansa, samoin jatkoivat kansalaisopiston jumpat. Karstulan Evankelisen Opiston opiskelijat järjestivät keväällä Kimingillä kaksi ”KEO leijailee” -tapahtumaa 70 -vuotiaan opiston kunniaksi. Tapahtumissa oli toiminnallista yhdessäoloa kaiken ikäisille. Tapahtumat olivat pidettyjä ja niille toivottiin jatkoa. Lisäksi kertaluonteisina tapahtumina järjestettiin laskiaisrieha, pääsiäistapahtuma, ”Kylähullun pähkäilyt” -motivoiva monodialogi (Keski-Suomen kylät ry) sekä hankkeen toimesta Turvallisuuspäivä yhteistyössä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen ja Suomen Punaisen Ristin Karstulan ensi- apuryhmän kanssa.

Kesällä 2018 Kimingin kylän toiminta oli erittäin aktiivista ja tapahtumia järjestettiin koko kesän (Uittokallio ROCK, Kiminki Triathlon) yhdistysten toimesta. Karstulan kunnan liikuntatoimi järjesti kylällä Liikkuvan kyläkierroksen, missä kylälle lahjoitettiin liikuntavälinekassi kyläläisten käyttöön. Syksyllä kylällä jatkoivat tutut säännölliset toiminnat, kuten käsityöt ja kirjallisuuspiiri. Yksittäisinä tapahtumina kylällä järjestettiin Kekri-juhla, Ihmissuhdeilta (Yksissä-hanke) sekä Digitaidot haltuun -kurssi. Hankkeen jälkeen kylälle jäävät elämään ainakin käsityökerho, kirjallisuuspiiri ja syksyinen kekri-juhla.

Kannonjärven kylä sijaitsee Kannonkosken eteläosassa, noin 13 km keskustasta. Asukkaita Kannonjärvellä on noin 200 ja loma-asuntoja noin 90 kpl. Kesäisin asukasluku moninkertaistuu lomalaisten saapuessa mökeillensä kesän viettoon.

Kannonjärveläiset ovat aktiivisesti mm. kunnostaneet uimarantaa, rakentaneet grillikodan ja remontoineet yhteiseen käyttöön Kylätalo Toimelan. Toimelan omistaa Kannonkosken työväenyhdistys ja hallinnoi Kannonjärven kylätoimikunta.

Kylällä toimi jo ennen hankkeen alkua Kannonjärven Kyläyhdistys. Kokoontumispaikkana toimii kyläyhdistyksen vuokraama kylätalo Toimela. Kylällä on toiminut jo vuosia Virtapiiri. Kannonjärven kylän avajaistapahtuma pidettiin marraskuussa 2016 ja Kannonjärvi onkin yksi ensimmäisenä hankkeeseen mukaan tulleita kyliä. Avajaiset keräsivät paikalle paljon väkeä. Vertaisohjaa- jatoiminnasta kiinnostuneita oli paikalla avajaisissa ja toiminnan suunnittelu lähti hyvin käyntiin.

Säännöllinen toiminta kylällä käynnistyi helmikuussa 2017. Kalenterissa oli mm. vertaisohjaajan vetämänä koko kylän käsityöpiiri sekä osittain vertaisohjaaja vetoisesti (hanke apuna) liikunta- ja peli -illat. SYKEtupailtoja pidettiin hankkeen toimesta noin kerran kuukaudessa. Aiheina niissä mm. Saarikan sähköiset palvelut, maallikkoensiapu sekä sydän terveyden edistäminen ja sydänterveys. Muita tapahtumia olivat mm. karaoke, pilkkikilpailut, pääsiäiskokko ja yhteislaulajaiset sekä hyvinvointi-ilta (alueen yrittäjät).

Toiminta jatkui säännöllisenä koko kesän 2017. Viikoittain ohjelmassa oli vaihtelevasti tupailtaa, käsityökerhoa, liikuntaa, eri teemoilla tapahtumia, lauluiltaa sekä retki teatteriin. Toimintaan pyrittiin saamaan mukaan myös kesäasukkaat. Hankkeen myötä kyläyhdistyksen toiminta jämäköityi ja mukaan saatiin uusia toimintamuotoja. Hanke auttoi tapahtumien tiedottamisessa sekä mainonnassa. Vertaisohjaajia kylällä oli vain kaksi.

Syksyllä 2017 kyläläisten toimesta todettiin, että säännölliset kerhot eivät vedä osallistujia. Sen sijaan että järjestetään säännöllisiä viikoittaisia kerhoja, on parempi keskittyä kertaluontoisiin tapahtumiin. Syksyllä järjestettiin mm. sieniretki, lauluilta, halloween -juhla, terveysilta (alueen yrittäjät mukana) sekä Pop Up -hoitola (ei onnistunut). Käsityökerho kokoontui kerran kuukaudessa.

Toimintaa järjestettiin hankkeen tukemana keväällä 2018. Hanke auttoi tiedottamisessa ja järjesti tapahtumia. Käsityöpiiri (vertaisohjaaja) ja Lavis- lavatanssijumppa (kansalaisopisto) olivat ainoita säännöllisiä tapahtumia. Lisäksi järjestettiin kertaluonteisia tapahtumia kyläläisten toiveiden mukaan. Ohjelmassa oli mm. Kylähullun pähkäilyt-motivoiva monodialogi (Keski-Suomen Kylät ry), Aivoterveysilta (K-S Muistiyhdistys), Talvinen ulkoilutapahtuma (kyläyhdistys), Hygieniapassikoulutus sekä suuren suosion saanut Äijä-ilta (miesten hyvinvointi-ilta).

Kyläyhdistyksen järjestämiä tapahtumia haluttiin lisätä syksyllä 2018. Hankkeen roolia pyrittiin vähentämään ja kyläyhdistyksen toimintaa vahvistamaan. Syksyllä kylällä järjestettiin hankkeen toimesta Turvallisuuspäivä, Digitaidot haltuun -kurssi sekä toistamiseen suosittu Äijäilta.

Kyläyhdistyksen toimintaan on jo ennen hankkeen alkua kuulunut vahvasti bingon pitäminen. Se tulee jatkumaan myös hankkeen jälkeen. Hankkeen myötä kylälle jäävät elämään toivottavasti myös muut tapahtumat.

Vastingin kylällä Karstulassa on 118 taloutta ja lähimmät palvelut löytyvät Karstulasta reilun kymmenen kilometrin päästä. Koulun toiminta loppui tällä kylällä 2015 eikä kylältä tällä hetkellä löydy mitään palveluja. Hankkeen toiminta Vastingilla alkoi keväällä 2017.

Vastingilla on ollut toimiva Nuorisoseura jo vuodesta 1919. Nuorisoseura on järjestänyt monen tyyppisiä tapahtumia ja lisäksi on ollut harrastajateatteritoimintaa. Kokoontumispaikkana on nuorisoseurantalo Ahjola, jota on viime vuosien aikana remontoitu talkoovoimin Leader-rahoituksella. Mittava salin remontti saatiin valmiiksi keväällä 2018 juuri ennen harrastajateatterin näytäntökauden alkua. Tilojen remontti/saneeraus jatkuu edelleen ja talon vuokrakäytön toivotaan tämän jälkeen lisääntyvän. Teatteritoiminnan lisäksi nuorisoseura on perinteisesti järjestänyt talvi- ja kesätapahtumia, pääsiäiskokkoja ja joulujuhlia.

Säännölliset kerhot alkoivat hankkeen alussa ja ovat kokoontuneet noin kerran kuukaudessa. Vastingilla on koko hankkeen ajan toiminut käsityö-, kokki- ja liikuntakerho ja liikuntakerhoa lukuun ottamatta niissä on ollut vertaisohjaajat. Vastingilla säännöllinen kerhotoiminta on vetänyt vähäisesti osallistujia, joista suurin osa on ollut työelämän ulkopuolelta. Kuitenkin näillä osallistujilla on ollut innostusta tulla mukaan ja puolivuosittain pidettyjen kyläraatien päätöksellä toimintaa on aina jatkettu. Käsityökerhossa alkuinnostuksen jälkeen keväällä 2018 toiminnassa mukana olevien määrä väheni ja syksyllä edelleen mukaan tuli vain jokunen osallistuja. Vaikka toteutusta oli kyläraadissa mietitty ja ajateltu tehtäväksi jotain isompaa kylätalolle, ei innostusta kuitenkaan tähän riittänyt. Syynä tähän voi olla mielenkiinnon puute tai se ettei sama ohjaaja enää halunnut ottaa vetovastuuta ja uutta vetäjää ei löytynyt. Kylien käsityö- kerhoilla on saman tyyppinen tilanne myös Rantakylällä ja Kannonjärvellä. Mielenkiinnon herättämiseksi eri kylien käsityökerhoihin kutsuttiin ulkopuolinen ohjaaja Taitokeskuksesta Saarijärveltä kevät- ja syyskaudella 2017. Hän ohjasi valituista aiheista jollakin menetelmällä toteutetun käsityön. Lisäksi kaikkien kylien käsityöharrastajille järjestettiin Saarijärven Taitokeskuksessa yhteinen, ohjattu käsityöiltapäivä, jonka teeman oli makrameetekniikka.

Liikuntakerhossa kokeiltiin yhden kevätkauden ajan kerhon toteuttamista iltapäivisin, koska suurin osa osallistujista oli työelämän ulkopuolella. Päivätoiminta ei muuttanut osallistujamäärää ja kokeilun jälkeen päädyttiin seuraavalla toimintakaudella jatkamaan iltatoimintaa, jotta aika sopisi kaikille. Syksyn 2018 lopulla liikuntakerhon vetovastuu siirtyi vertaisohjaajille ja osallistujaryhmä pysyi ennallaan.

Kokkikerhossa mielenkiintoa pyrittiin herättämään valitsemalla aiheita eri kohderyhmille ja tiedottamaan niistä etukäteen toimintakalenterissa. Esimerkiksi ennen kevään valmistujaisjuhlia aiheena oli voileipäkakku, miehille suunniteltiin Äijäruoka-ilta ja perinteitä ylläpidettiin valmistamalla karjalanpiirakoita. Kokkikerhon toiminnassa ajateltiin, että tärkeää on tiedottaa etukäteen kunkin kerran aihe, jotta osallistuja voi näistä valita haluamansa oman mielenkiinnon pohjalta.

Hankkeen ja yhteistyökumppaneiden tapahtumat Vastingilla vetivät vaihtelevasti osallistujia. Hyvinvointi-ilta, jossa paikalliset hyvinvointipalveluja tuottavat yrittäjät ja erilaiset tuote-esittelijät toivat omat palvelunsa kylälle, oli yksi paljon mielenkiintoa herättänyt tapahtuma. Hyvinvointi-illassa sai pikakampaamopalveluita ja pikajalkahoitoja sekä pystyi hankkimaan vaikkapa uusia vaatteita tai koruja. Muissa teematapahtumissa kuten muistiterveys, sydänterveys tai sähköiset terveydenhuoltopalvelut oli koolla joukko näistä aiheista kiinnostuneita ja palaute eri teematapahtumista oli positiivinen.

Hankkeen jälkeen Vastingilla on vahva tahto mennä kylän toiminnan kehittämisessä eteenpäin. Perinteiset Vastingin tapahtumat tulevat varmasti säilymään ja säännöllinen harrastustoiminta kokoaa kyläläisiä yhteisen tekemisen pariin jatkossakin.

Muholan kylä Kinnulassa oli toinen hankkeen pilottikylistä ja se lähti mukaan toimintaan keväällä 2016. Asukkaita kylällä on reilu 200, minkä lisäksi alueella on paljon vapaa-ajan asukkaita, jotka tuovat lisää elämää kylälle etenkin kesä- aikaan. Kuntakeskukseen on matkaa n. 10 km. Hankkeen käynnistyessä Muholassa järjestettiin jo paljon säännöllistä toimintaa ja kylä näyttäytyi aktiivisena myös ulkopuolisille. Päävastuu kylätoiminnan järjestämisestä on kyläyhdistyksellä, Muholaseuralla. Kylätoiminnan sydän on vanha hirsirakenteinen kyläkoulu, joka on Muholaseuran omistuksessa. Tämä monitoimitaloksi kutsuttu paikka tarjoaa hienot puitteet järjestää suuriakin tapahtumia. Muholassa toimii aktiivisesti Muttiteatteri, joka valmistelee vuosittain menestyneitä kesäteatteriesityksiä. Kylällä toimii myös Muholan jalkapallokerho. Hankkeen käynnistyessä kylällä toimi kyläkoulu, mutta se lakkautettiin vuonna 2017. Bingotoiminta on Muholassa pitkäaikainen perinne ja sitä järjestetään viikoittain ympäri vuoden.

Avajaistapahtuma toukokuussa 2016 keräsi suuren määrän osallistujia, ja ideoita kylän kehittämiseksi saatiin paljon. Yhteisellä päätöksellä päätettiin käynnistää Muholan aamukahvit joka toinen viikko, mihin kutsuttiin alustajaksi eri yhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoita. Aamukahvit muutettiin myöhemmin päiväkahveiksi, mutta toiminnan sisältö säilyi samana: ennakkoon sovitun vierailijan alustus jostakin aiheesta, leppoisaa kahvittelua ja vapaamuotoista rupattelua. Myös liikuntatuokioita toivottiin ja ne päätettiin sisällyttää päiväkahveihin. Aluksi liikuntatuokiot olivat hankevetoisia, mutta myöhemmin ohjaaja saatiin järjestymään Kinnulan kunnan vapaa-aikatoimen kautta. Päiväkahveilla vieraili hankkeen aikana mm. Kinnulan kirjasto, Kinnulan seurakunta, Viitasaaren sydänyhdistys, Kinnulan kuuloyhdistys, Sydän-Suomen Diabetesyhdistys, Tunne Pulssisi -hanke, Keski-Suomen muistiyhdistys, Apetta aivoille -hanke ja Maaseudun sivistysliitto. Osallistujia päiväkahveilla oli noin 8–20.

Kuten muillakin kylillä, Muholassa koettiin haastavana saada lapsiperheitä mukaan toimintaan. Tähän haasteeseen pyrittiin vastaamaan käynnistämällä kylällä omat elokuvaillat, MuholaKINO. Ensimmäisessä MuholaKINOssa oli useita kymmeniä osallistujia ja se tavoitti hyvin myös lapsiperheitä. Kyläseura huolehti elokuvien esitysluvat ja järjesti tilaisuuksiin teemaan sopivan buffetin. Elokuvaillat vakiintuivat nopeasti osaksi kylän toimintaa ja niitä järjestetään monitoimitalolla edelleen joka kevät ja syksy.

Muholan kylätoiminta oli jo ennen hanketta hyvin aktiivista ja siksi uutta säännöllistä toimintaa haluttiin käynnistää melko maltillisesti. Myös Muholassa toiminnan pyörittäminen on pitkälti samojen ihmisten vastuulla ja heille kasautuva työmäärä kasvaa helposti kohtuuttoman suureksi. Muholassa keskityttiinkin säännöllistä toimintaa enemmän järjestämään yksittäisiä tapahtumia, koska niiden todettiin vetävän hyvin väkeä. Osallistujia tuli lähes aina myös naapurikyliltä ja kuntakeskuksesta. Aivan hankkeen alkuvaiheessa kylällä järjestettiin Iloinen kesäpäivä -tapahtuma yhteistyössä Koko Suomi leikkii -hankkeen kanssa. Päivä oli erittäin onnistunut ja kokosi monitoimitalolle useita kymmeniä kyläläisiä ja erityisesti lapsia isovanhempineen. Tapahtumassa oli erilaisia pelejä ja leikkejä, nallesairaala, kirpputori sekä terveysmittauksia.

Toinen erityisen hyvin onnistunut tapahtuma oli Naisten ilta huhtikuussa 2018. Illan alustajina toimivat Yksissä -hankkeen asiantuntijat, jotka johdattelivat naisten hyvinvointiin liittyviin aiheisiin. Tämän jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan lähialueen yrittäjiin ja tekemään pieniä ostoksia. Mukana oli kauneushoitolayrittäjä Kinnulasta, alusvaate-esittelijä, korumyyjä ja kosmetiikka- esittelijä. Ilta keräsi paikalle yli 50 naista ja tapahtuma oli erittäin onnistunut niin yrittäjien kuin osallistujien näkökulmasta.

Muholassa ollaan kokeneita tapahtumanjärjestäjiä ja kyläyhdistyksessä on mukana todellisia kylätoiminnan konkareita. Kylätoiminta säilyy epäilemättä erittäin aktiivisena myös hankkeen päätyttyä, mutta uusia toimijoita kaivattaisiin mukaan täälläkin, jotta kylä säilyttää elinvoimaisuutensa. Tulevaisuuden haasteena on aktivoida mukaan nuorempaa sukupolvea ja jakaa vastuuta laajemmalle joukolle kyläläisiä.

Karstulan Rantakylä lähti ensimmäisenä pilottikylänä mukaan Sykettä Kylässä-hankkeeseen ja toiminta siellä käynnistettiin keväällä 2016. Rantakylä on n. 150:n asukkaan kylä, jossa toimii vuonna 1992 perustettu kyläyhdistys. Matkaa kuntakeskukseen tulee hieman yli 10 km. Hankkeen alkaessa Rantakylällä ei ollut säännöllistä toimintaa. Kyläyhdistys kokoontui muutaman kerran vuodessa ja järjesti satunnaisesti pieniä tapahtumia, kuten uimarannan siivoustalkoot sekä puurojuhlan. Kyläläisten kokoontumispaikkana toimii Rantakylän koulu, josta koulutoiminta lakkautettiin vuonna 2017. Koulu on tällä hetkellä kunnan omistuksessa.

Hankkeen avajaistapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2016 ja se keräsi kyläkoululle nelisenkymmentä kylän kehittämisestä kiinnostunutta. Rantakyläläisten into ja motivaatio kylän kehittämiseen oli alusta alkaen suurta. Jo hankkeen avajaistapahtumassa moni kyläläinen ilmoittautui vapaaehtoiseksi vertaisohjaajaksi käynnistettäviin harrastekerhoihin. Kylällä käynnistyi naisten ja miesten käsityöpiirit, porinapiiri sekä yhteislaulutilaisuudet vertaisohjaajien vetämänä. Näiden lisäksi hanke järjesti kylällä erilaisia tapahtumia ja asiantuntijavierailuja, ja pian toimintakalenterissa oli tapahtumia jokaiselle viikolle. Myös koulumummot ja -papat toimintaa käynnisteltiin ja se koettiin erittäin mieluisaksi, mutta valitettavasti toiminta loppui kyläkoulun lakkauttamisen myötä. Ryhmissä ja tapahtumissa riitti hyvin kävijöitä ja osallistujia tuli myös kylän ulkopuolelta. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen todettiin, että toimintaa on ollut jo vähän liikaakin. Vastuu toiminnan pyörittämisestä oli samojen muutamien ihmisten harteilla, ja osallistujamäärätkin hiipuivat. Päätettiin vähentää toiminnan määrää ja säilyttää mukana vain ne, jotka koettiin kyläläisille tärkeimmiksi.

Ajatus bingotoiminnan käynnistämisestä oli muhinut kyläläisten mielessä jo hankkeen alusta lähtien ja vuoden 2016 lopulla kyläyhdistys päätti lähteä kokeilemaan bingon pyörittämistä. Käynnistysapua toiminnan aloittamiseen saatiin kannonjärvisiltä, joilla oli pitkä kokemus bingotoiminnasta omalla kylällään. Hyvällä kylien välisellä yhteistyöllä bingotoiminta saatiin vauhdilla käyntiin ja osallistujia on riittänyt siitä lähtien 50–90 henkilöä. Bingo vakiintui osaksi kyläyhdistyksen järjestämää toimintaa ja tällä hetkellä sitä järjestetään joka toinen viikko, poislukien loma-ajat. Bingosta saadut tuotot käytetään kyläläisten hyväksi, mm. yhteisten virkistyspäivien järjestämiseen.

Tapahtumia Rantakylällä on paljon ja tämä vaatii resursseja myös tarjoilujen pyörittämiseen. Rantakylällä on esimerkillisesti tehty keittiötyövuorolista, johon kaikille halukkaille on merkattu vastuuvuorot tarjoilujen järjestämiseen tapahtumissa. Vapaaehtoisia on saatu mukaan hyvä määrä, eikä tarjoiluvastuu osu yhdelle henkilölle kuin 1–2 kertaa puolessa vuodessa.

Hankkeen myötävaikutuksella Rantakylästä on tullut erittäin aktiivinen kylä, joka tarjoaa kyläläisille toimintaa viikoittain ja johon tullaan viihtymään myös pitkän matkan päästä. Hankkeen päätyttyä ainakin bingotoiminta, käsityöpiirit ja yhteislaulutilaisuudet jatkuvat. Lisäksi kylällä aiotaan jatkossakin järjestää yksittäisiä tapahtumia, kuten joulujuhlat, kesätapahtumat ja erilaiset talkoot. Syksyllä 2018 Rantakylällä kokeiltiin elokuvailtaa ja se sai kylätalolle mukavasti myös lapsiperheitä. Elokuvailtoja aiotaan järjestää myös jatkossa. Huolenaiheena on kyläkoulun kohtalo ja se, säilyykö koulu kyläläisten käytössä. Yhteinen kokoontumispaikka on edellytys aktiivisen kylätoiminnan jatkamiselle ja kylän elinvoimaisuuden säilymiselle.