Kuinka yrittäjä hyötyy itsehavainnoinnista?
Miten toiminnan reflektointi eli itsehavainnointi auttaa kehittämään yrityksen muutoskyvykkyyttä ja toimintaa?
Reflektion hyödyntäminen muutoksen tekemisessä
Videossa MUTKA-kehittämisvalmennuksessa mukana ollut yrittäjä keskustelee hankkeen asiantuntijan kanssa reflektiosta eli itsehavainnoinnista.
Videolla yrittäjä Jarmo Porkka ja MUTKA-hankkeen projektipäällikkö Tiina Mustonen keskustelevat reflektoinnista ja oman työn havainnoinnista. Jarmo Porkka tuo esille, kuinka oman työn havainnointi on auttanut työn järjestämisessä ja rajaamisessa, joka on vaikuttanut myös omaan työhyvinvointiin.
Reflektion kautta opit tunnistamaan ajattelusi ja työsi avainkohtia
Havainnoinnin kautta voi löytää kaavoja, joita arjessaan toistaa. Tunnistaa tiettyjä rutiineita ja tapoja, joilla on tottunut toimimaan. Palveleeko tuttu tapa toimia työlle tai toiminnalle asetettuja tavoitteita? Tätä on syytä pysähtyä miettimään aika ajoin.
Reflektio toimii tukena toiminnan ja ajattelun muutoksessa. Osaamisen kehittyminen tarvitsee muutosta, joka haastaa nykyistä tapaamme toimia ja ajatella. Muutoksen kautta kasvamme ihmisinä, venytämme rajojamme, opimme uutta. Reflektio tekee muutoksesta tietoista ja luo turvaa muutoksen aiheuttamaan kaaokseen päässä. Oman ajattelun havainnointi ja tietoisuus vaatii rauhoittumista, keskittymistä ja pysähtymistä.
Mistä löytyvät omat pysähtymisen ja havainnoinnin hetkesi?
Reflektointi liittyy työhöni oleellisesti. On tärkeää aina ohjaustilanteen jälkeen pysähtyä reflektoimaan, jotta polku seuraavaan ohjauskertaan vie eteenpäin. On tärkeää ajatella, mitä ohjattavat saivat minun ohjauksesta. Olen työnohjaaja ja reflektointi kuuluu olennaisena osana koulutukseeni. Sparraan jatkuvasti omaa työtäni ja ohjaustyötäni kollegojen kanssa.
Yksin reflektoinnin aloittaminen voi olla haastavaa, joten on hyvä lähteä liikkeelle yhdessä.
Mitä on reflektio?
Miten reflektio liittyy asiakastyöhön?
Kuinka itsehavainnoinnin kautta voi tarkastella omaa toimintaa?
Jarmo ja Tiina pysähtyvät reflektion äärelle.
Yksin vai yhdessä?
Reflektioon tarvitaan peiliä, kaveria, jonka kanssa keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Tarvitaan keskustelua ja tarkastelua, mistä ollaan tultu, missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Oma ajattelu jäsentyy vuorovaikutuksessa toisen kanssa, kun tulet kohdatuksi ja ajatteluasi herätellään kysymyksillä, joita et ehkä itseltäsi ole osannut kysyä. Reflektointia tukee myös se, kun ajattelua saa sanoittaa itselleen ja toiselle ääneen - ääneenlausuttu tekee ajatuksista totta. Tutun työkaverin tai ystävän kanssa on hyvä lähteä liikkeelle, erityisesti silloin, kun ajatukset tuntuvat kiertävän kehää ja ratkaisuja/päätöksiä on vaikea tehdä.
Itsereflektoinnissa toimit omana peilinäsi, kaverinasi. Mitä muuta itsehavainnointi vaatii?
Toiselle rauhallisen tilan, toiselle nipun kysymyksiä, että oma ajattelu käynnistyy. On hyvä havainnoida missä ja mitkä tilanteet edesauttavat läsnäolontilaan pääsemistä ja ajattelua. Joillekin lenkkipolku tai musiikin kuuntelu tarjoavat sopivan ympäristön havainnointiin, joku taas virittäytyy parhaiten pienen hälinän keskellä. Reflektointi vaatii usein ennakointia ja suunnittelua: varaanko kalenterista tilaa ajattelulle vai onko joku tila/paikka joka motivoi reflektoimaan?
Reflektointia on hyvä ajatella työkaluna, jolla arvostaa sekä vie omaa ammatillisuutta, kehittymistä eteenpäin. Päätökset ja valinnat eivät synny itsestään, vaan ovat jatkuvan reflektoinnin tulosta.
Mulle valmentajana reflektio on ollut selkeä menetelmä hankkeen aikana. Valmennusvaiheessa valmentaja toimii veturina, vie asioita eteenpäin ja aktiivisesti nostaa tiettyjä tavoitteita esiin. Sen jälkeen valmennuksen muuttuessa sparraukseksi olemme hyödyntäneet reflektiota niin, että valmennettavat yrittäjät pystyisivät lähtemään pohdintojen ja kysymysten kautta ottamaan itse vastuuta kehittymisestään ja kehittämisestä, ja sitä kautta vastuu siirtyy valmentajalta yrittäjälle. Näin valmentajasta tulee lopulta tarpeeton.
Näen, että reflektio on hyvä keino olla ratkaisematta aktiivisesti, vaan enemmän tarjota hyviä kysymyksiä valmennettavan ajattelun tueksi, joka sitten kuljettaa polkua eteenpäin, kehittäen yrittäjän ajatus- ja toimintamalleja.
- Tiina Mustonen, valmentaja, Jamk.
Mihin reflektiota voi hyödyntää?
Työelämässä reflektointia voi hyödyntää oman ammatillisen identiteetin tarkasteluun ja havainnointiin: miten työtänsä tekee ja mitä työ itselle merkitsee.
Reflektoinnin kautta voi vahvistaa hyvinvointia mm. jäsentämällä omaa arkea ja ajanhallintaa, havainnoida rasituksen ja levon suhdetta sekä unen laatua ja määrää, hyödyntää reflektointia rauhoittumiseen ja tehdä sitä ennen kaikkea säännöllisesti.
Välineitä reflektioon ja kehittämiseen
Tutustu myös reflektiota tukeviin välineisiin sekä MUTKA-hankkeessa tuotettuun kehittämisen toimintamalliin:
