Inklusiivinen ammatillinen koulutus ja erityinen tuki

Erityisen tervetulleilla ryhmillä tarkoitetaan jatkuvan oppimisen selvitysten mukaan henkilöitä, jotka osallistuvat koulutukseen vähiten, mutta joiden oletetaan hyötyvän siitä eniten. Heillä on erilaisia haasteita koulutukseen hakeutumisessa ja koulutukseen kiinnittymisessä. 

Taustatekijöinä voivat olla mm. heikot perustaidot, oppimisvaikeudet, työttömyys, vain perusasteen koulutuksen suorittaminen tai maahanmuuttotausta. Erityisen tervetulleisiin ryhmiin sisältyy hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä, eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa, työmarkkina-asemassa ja koulutus- ja osaamistaustalla taustalla olevia. Jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeen loppuraportissa (2023) todetaan, että aliedustettujen/ erityisen tervetulleisiin ryhmiin kuuluvien osallistumis- ja osaamistason nostamiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee paljon erityisen tervetulleisiin ryhmiin kuuluvia opiskelijoita. Opiskelijat tarvitsevat tukea ja ohjausta opiskelunsa tueksi – yhä useampi myös erityistä tukea ja monialaisia palveluja. 

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa 

Erityisellä tuella tarkoitetaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan oikeutta saada oppimisvaikeuden, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen suorittamisen tueksi (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 64 §). Erityinen tuki määritellään suunnitelmalliseksi pedagogiseksi tueksi sekä erityisiksi opetus- ja opiskelujärjestelyiksi. Erityisen tuen tarkoituksena on myös edistää kokonaiskuntoutusta yhdessä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa (L 531/2017, 64). Erityistä tukea opiskelunsa ja oppimisen tueksi saa noin 11,4 % kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 15 % perustutkinto-opiskelijoista (Tilastokeskus).

Vaativalla erityisellä tuella tarkoitetaan koulutuksen järjestämistä opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea (L 351/2017 65 §). Koulutuksen järjestäminen edellyttää erillistä järjestämislupaa. Kuitenkin yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yhä enemmän paljon ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Näiden opiskelijoiden koulutuspolkujen tukeminen ja kehittäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä yleisten oppilaitosten ja vaativan erityisen tuen oppilaitosten kanssa.

Erityisen tuen toteutumisen kehittämistarpeet ammatillisessa koulutuksessa 

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset, jatkuvan oppimisen kehittäminen ja oppivelvollisuuden laajentuminen sekä yhä moninaistuvat opiskelijat haastavat ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttamassa ammatillisen koulutuksen erityisen tuen arvioinnissa todettiin, että erityisen tuen järjestelyt ovat vaihtelevia ja tukea on saatavilla eri tavoin eri oppilaitoksissa (Goman ym. 2021). Tämä näkyy myös henkilöstön osaamisen puutteina ja mm. jatkuvan haun opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamisen ja tukiprosessien kehittämistarpeina. Myös erityisen tuen suunnitelmallisuudessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa, johtamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön hyödyntämisessä oli suurta vaihtelua. 

Karvin selvityksessä tuli esille myös opetushenkilöstön osaamisen ja yhteistyökäytäntöjen kehittämistarpeita sekä tarvetta erityisopettajien osaamisen laajempaan hyödyntämiseen myös erityisen tuen toteuttamisessa ja muun opetushenkilöstön ohjauksessa ja konsultaatiossa (Karvi 2021, Kaikkonen 2020). Opetus- ja kulttuuriministeriön Opettajankoulutusfoorumin kannanoton mukaan kaiken opetuksen tulee ottaa huomioon oppijoiden yksilöllisyys ja oppimisen tapojen moninaisuus ja erityispedagoginen osaaminen kuuluu kaikille opetusalan työtä tekeville. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistelemassa uuden hallitusohjelman mukaisesti toisen asteen oppimisen tuen uudistusta, joka tulisi voimaan 1.8.2026. Hanke ottaa huomioon lakiuudistusten vaikutukset erityisen tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen ja on omalta osaltaan edistämässä lakiuudistusten käyttöönottoa. 

Inklusiivinen ammatillinen koulutus 

Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten mukaan inklusiivisen koulutuksen kehittämiseen. Inklusiivisella ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan kaikille saavutettavaa ja kaikkien osallisuutta mahdollistavaa koulutusta. INKLU - Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa tuen, jotta he voivat hankkia tarvittavan osaamisen, tutkinnon ja työllistyä, opiskelevat he missä oppilaitoksessa tai missä päin Suomea tahansa. (ks. esim. EADSNE 2013; Ryökkynen ym. 2022.) 

Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuus opiskella ja koulutus ja tukitoimet tulisi räätälöidään opiskelijan tarpeiden mukaisesti. 

Inkluusion edistämiseksi tarvitaan ammatillisen koulutuksen rakenteiden, prosessien ja käytänteiden kehittämisen lisäksi asenteellista vaikuttamista, myös työelämän suuntaan, ja henkilöstön ja johdon osaamisen kehittämistä.