Pedagogiset periaatteet ja opintojaksot

Ohjauskoulutuksen pedagogiset periaatteet 

OPS 2021 - 2022

Jyväskylän yliopiston ohjauskoulutuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen pedagogiset periaatteet perustuvat oppimista ja sen ehtoja koskevaan tutkittuun tietoon sekä digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamiseen opiskelussa ja oppimisessa.

Oppimisen keskeisenä lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta, ja sitä tukevat opetukselliset ja ohjaukselliset interventiot sekä oppimista edistävä arviointi. Oppiminen perustuu myös oppijoiden yhteistoiminnalliseen tekemiseen, joka mahdollistaa monitahoisen vertaisoppimisen sekä palautteen saamisen ja antamisen.  Näitä asioita tuetaan hyödyntämällä digitaalisia mahdollisuuksia tarkoituksenmukaisella tavalla opiskelussa, oppimisessa ja uuden tiedon luomisessa sekä opetuksessa ja ohjauksessa.

Aktiivisesti toimien…

Oppiminen perustuu toimintaan ja sen omakohtaiseen reflektioon. Toiminta mahdollistuu opiskelussa erilaisten oppimistehtävien avulla. Olennaista on, että oppijoilla itsellään on mahdollisuus suunnata opiskeluun liittyvien oppimistehtävien kysymyksenasettelua omien oppimistarpeidensa mukaisella tavalla. Tällaiset tehtävät mahdollistavat aktiivisen tiedon muokkaamisen ja omakohtaisten merkitysten luomisen. Oppijalla on tällä tavoin mahdollisuus olla itse aktiivinen tiedonmuodostaja, jota ohjaus ja palaute tukevat.

Uutta tietoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytännössä.  Autenttisuuden periaate, ts. opiskelun liittyminen todellisiin työelämän tilanteisiin, onkin oppimisen näkökulmasta oleellinen asia.  Käsitys tiedosta on siten luonteeltaan dynaaminen.

Yhdessä tehden…

Ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävä oppimista edistävä tekijä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys yksilöllisen oppimisen sekä jaetun ymmärtämisen muodostamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa.

Yhdessä tekeminen perustuu vuorovaikutukselliseen käsitykseen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta. Vuorovaikutussuhteilla on siten keskeinen asema oppimiskokemuksissa.  Ne muodostuvat opiskelijoiden keskinäistä suhteista, opettajien ja opiskelijoiden välisistä suhteista sekä muista sosiaalisista verkostoista, joilla on yhteisiä oppimistavoitteita.  Nämä yhteistyösuhteet muodostavat pedagogisen toiminnan keskeisen lähtökohdan.

Opettajien ja opiskelijoiden keskinäinen kumppanuus rakentuu tasa-arvon, läpinäkyvyyden, vastavuoroisen vastuullisuuden ja molemminpuolisen oppimisen periaatteille. Luottamuksen rakentaminen on yhteinen tehtävä.  Erilaisten yhteistoimintasuhteiden aktiivinen luominen osana opiskelua tuottaa sellaisia valmiuksia, jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen.

Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti tässä opetussuunnitelmassa ymmärretään, että ihmisessä on potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen sekä itsensä toteuttamiseen. Minuuteen vaikuttavat suhderakenteet ovat monimutkaisia ja niiden hahmottaminen ja kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Minuuden, identiteetin ja tiedon rakentaminen ja kehittäminen ovat koulutuksen keskeisiä tehtäviä.  

Digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen…

Uusi teknologia muuttaa työtämme, organisaatioitamme, yhteiskuntaamme ja elämäämme. Teknologia mahdollistaa aiempaa laadukkaammin ajasta ja paikasta riippumattoman ihmisten välisen kommunikaation. Se mahdollistaa myös tiedon löytämisen, luomisen ja käyttämisen aiempaa monipuolisemmin. Uusi teknologia täydentää perinteisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen muotoja ja luo osin myös kokonaan uusia toimintaympäristöjä eri aloilla.

Oleellista on löytää, oppia ja luoda uutta tietoa hyödyntämällä tarkoituksenmukaisesti digitaalisia välineitä ja resursseja.  Pääsy digitaalisiin välineisiin ja resursseihin on levinnyt käytännöllisesti katsoen kaikkialle, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomien yhteyksien luomisen ideoiden synnyttämistä ja jakamista varten. Digitaaliset välineet mahdollistavat jatkuvan palautteen ja siten tukevat osaltaan oppimisen ja uuden tiedon luomisen näkyväksi tekemistä.

Digitaaliset välineet ja resurssit eivät palvele vain yhteistoiminnallista uuden tiedon rakentamista ja jakamista sekä siihen tarvittavan tiedon hankkimista. Digitaalisuuden eteneminen muokkaa ammatteja ja yhteiskuntaa jo nyt siten, että tarvitaan uudenlaisia ajattelumalleja sekä digitaitoja ja -välineitä. Monilla aloilla digitaalisista ympäristöistä ja -välineistä on tullut jo ensisijainen tapa työskennellä ja näiden merkitys on kaiken aikaa kasvamassa laajemminkin yhteiskunnassa. Saavutettavuuden kannalta tarvitaan myös digitalisaation kriittistä tarkastelua ja huolehtimista siitä, että ihmiset, joille digitaalisten ympäristöjen ja -välineiden käyttö on vaikeaa tai mahdotonta, saavat myös tarvitsemaansa ohjausta ja muita palveluja.

Opintojaksot 

• Ohjausprosessi ja ohjausmenetelmät 6 op
• Ohjauksen teoreettiset lähestymistavat 5 op
• Dialoginen ohjaussuhde ja vuorovaikutus 6 op
• Ohjauspalveluiden järjestäminen ja moniammatillinen verkostotyö 5 op
• Verkostoharjoittelu 8 op
• Ohjaus muuttuvassa yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä 5 op
• Ohjauksen kehittäminen ja tulevaisuusajattelu 5 op
• Ohjauksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat 5 op
• Ohjaajan ammatillinen kehittyminen ja tutkiva työote 5 op
• Teemaopinnot 10 op

Opintojen ajoittuminen

Opintojen ajoitus perustuu opiskelijoiden henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin. Opiskelun kesto riippuu näin ollen opiskelijan aiemmasta osaamisesta, omista tavoitteista ja opiskelutahdista. Opintoja voi tehdä joko kokoaikaisesti opiskellen tai osa-aikaisesti työn ohessa. Keskimäärin opiskelijat valmistuvat 1–2 vuodessa, mutta opinto-oikeus on kolme vuotta.