Ohjaajan osaaminen

Opinto-ohjaajankoulutus on koulutusta ohjauksen asiantuntijatehtäviin eri oppilaitosmuodoissa ja koulutusasteilla sekä ohjauksen muissa toimintaympäristöissä.  Koulutus tuottaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden ja antaa valmiuksia toimia asiantuntijana ohjausalan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen suorittaneilla on opetustoimen henkilöstöä koskevan lainsäädännön (1998/986) mukainen kelpoisuus perusopetuksessa sekä toiseen asteen koulutuksessa toimivien oppilaanohjaajien ja opinto-ohjaajien tehtäviin. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen. 

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät elinikäisen ohjauksen rooleissa ja tehtävissä tarvittavia tietoja, taitoja, osaamisia ja asenteita. Ohjausalan asiantuntijuutta rakennetaan seuraavien osaamisalueiden mukaisesti. (Kuva 1.)

Euroopan unionin neuvoston (2004) päätöslauselmassa elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat eri elämänvaiheissa määritellä valmiuksiaan, taitojaan ja kiinnostuksiaan. Ohjauksella tuetaan koulutukseen ja ammattiin liittyvää päätöksentekoa. Lisäksi se antaa eväitä hallita yksilöllistä kehityskaarta oppimisessa, työssä ja muissa konteksteissa. 2020-luvun Suomessa (Valtioneuvosto, 2020) määritelmä kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa: 

• tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin 
• tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan. 

Digitalisoituneessa yhteiskunnassa ohjausta tarjotaan monikanavaisesti. Vuorovaikutus toteutuu esimerkiksi kasvokkain, puhelimitse, video-neuvotteluyhteyksillä, ja/tai viestein. Lisäksi yhä useammin ohjaustyön tueksi on saatavilla tekoälyratkaisuja. Laadukkaiden ja saavutettavien ohjauspalveluiden tarjoaminen monikanavaisesti edellyttää ohjaajalta vahvaa ymmärrystä ohjauksen perusteista sekä edistyneitä vuorovaikutustaitoja.

Monikanavaisen elinikäisen ohjauksen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Ohjauksen teoriaosaaminen

Teoriaosaaminen on perusta ohjausinterventioille ja niiden kehittämiselle. Teoreettiset lähestymistavat jäsentävät ohjausajattelua ja auttavat ohjaajaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Ohjauksen teoriaosaaminen tarkoittaa myös kykyä tarkastella kriittisesti ohjaustoimintaa erilaisista lähtökohdista ja arvioida niiden toimivuutta erilaisten ihmisten kanssa työskenneltäessä. Ohjausteoreettinen osaaminen on niin ikään ohjaajan kykyä hahmottaa eri teorioiden avulla sitä, mikä on hänen ohjaustyönsä tavoite sekä millaisilla menetelmillä ohjattavan prosesseja parhaiten tuetaan. Teoriaosaaminen kytkeytyy läheisesti muihin osaamisiin ja muodostaa yhden keskeisen osan ohjaajan ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Vuorovaikutusosaaminen

Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä rakentaa ohjaussuhteita ja -prosesseja, joissa tuetaan yksilön ja ryhmien toimijuutta elämän suunnanotoissa. Vuorovaikutusosaaminen on taitoa toimia vuorovaikutustilanteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla, monikanavaisesti ja dialogitaitoja hyödyntäen. Vuorovaikutusosaamista on myös taito toimia rakentavasti monenlaisissa yhteisöissä.

Ohjauksen menetelmäosaaminen

Menetelmäosaaminen liittyy elämänsuunnitteluun, oppimisen ja opiskelun tukemiseen, elinikäisten urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen sekä psykososiaalisen tuen tarjoamiseen. Se tarkoittaa kykyä suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää ohjausta. Ohjaajan tulee tunnistaa ja ymmärtää myös kehittyvän teknologian mahdollisuudet ohjaustyössä sekä kyetä kriittisesti arvioimaan uusiin työtapoihin liittyviä haasteita. Ohjaaja tuntee ohjauksen keskeiset työmuodot ja menetelmät sekä osaa arvioida niiden soveltuvuutta eri ohjaustilanteissa ja konteksteissa. 

Systeeminen kehittäminen

Maailman muutoksiin sekä kasvavaan ja monimuotoistuvaan ohjaustarpeeseen vastaaminen edellyttää yhteistä panostusta ohjauksen sisältöjen, menetelmien ja palvelujen kehittämiseen. Ohjausalan ammattilaisen osaamiseen kuuluu oman toiminnan lähtökohtien, ihmiskäsityksen, eettisen ajattelun ja maailmankuvan tiedostaminen ja reflektointi. Lisäksi systeeminen kehittäminen edellyttää ohjauksen, yhteiskunnan rakenteiden ja kehityskulkujen jatkuvaa arviointia. Ohjaajan tulee tunnistaa eettisiä kysymyksiä liittyen siihen, miten yksilön valinnat ja toiminta voisivat edistää ihmisen itsensä, yhteisönsä ja ympäristön yhteistä hyvää.

Systeemisen kehittämisen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Yhteiskuntaosaaminen

Yhteiskuntaosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan välisiä ilmiöitä, suhteita ja muutoksia sekä tutkia yhdessä ohjattavien kanssa todennäköisiä, mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia. Yhteiskuntaosaaminen edellyttää ohjausta määrittävän lainsäädännön, eri oppilaitosmuotojen opinto-ohjauksen erityispiirteiden sekä eri ohjauspalveluiden tuntemusta. Lisäksi se on taitoa tunnistaa ohjaukseen vaikuttavia rakenteita sekä edistää yhdenvertaista, oikeudenmukaista, demokraattista ja monimuotoista yhteiskuntaa.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa elinikäisen ohjauksen alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Se tarkoittaa taitoa luoda tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja toimia erilaisissa monialaisissa sekä moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Se on myös kykyä ymmärtää oman organisaation ja alueellisten verkostojen ohjaustoiminnan koordinoinnin ja johtamisen merkitys.

Kehittämisosaaminen

Kehittämisosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä kriittisesti arvioida omaa ja yhteisönsä ohjaustoimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Se on systeemisen ajattelun taitoa ja tahtoa kehittää ja asettaa uusia tavoitteita ohjaustoiminnalle alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se on myös taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja tuottaa sellaista tietoa, joka palvelee ohjaajan ja hänen yhteisönsä kehittymistä.

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen liittyy olennaisesti edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Ohjaus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa ja säätelee tietoisesti omaa toimintaansa. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä perusteltuja valintoja ja ratkaisuja ovat pohjana ohjaustyön kehittämiselle.

Ammatillisen osaamisen jatkuvan kehittämisen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Ammatillinen kehittyminen ja reflektio-osaaminen

Ammatillinen kehittyminen ja reflektio-osaaminen liittyy ohjausammattilaisen jatkuvaan oppimiseen sekä asiantuntijuuden ja kriittisen ajattelun kehittymiseen. Ohjaajalla tulee olla kykyä käydä keskustelua ohjauksen roolista ja rajoista tilanteissa, joissa siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja muutostoiveita. Lisäksi hänellä on valmiuksia edistää ohjauksen tutkimusta ja kehittämistä sekä tiedostaa mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Reflektio-osaaminen mahdollistaa kriittisen ja uudistavan otteen omaan työhön ja ohjauksen eri toimintaympäristöjen kehittämiseen yhdessä ohjattavien ja ohjauksen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Eettinen osaaminen

Eettinen osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaa ohjaajuuttaan sekä yhteisönsä käytäntöjä. Tämä sisältää ohjaustyöhön liittyvien käsityksien, arvojen ja asenteiden sekä ajattelu- ja toimintamallien tunnistamista ja vaikutusten arviointia. Ohjaaja osaa soveltaa eettistä ajattelua myös käytännön työssään sekä perustella tehtyjä ratkaisuja. Eettiseen osaamiseen sisältyy myös omasta hyvinvoinnista ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä huolehtiminen. Eettiset ja filosofiset lähtökohdat luovat perustan kestävälle ja laadukkaalle ohjaustoiminnalle.