Ohjaajan osaaminen

Opinto-ohjaajankoulutus on koulutusta ohjauksen asiantuntijatehtäviin eri oppilaitosmuodoissa ja koulutusasteilla sekä ohjauksen muissa toimintaympäristöissä. Koulutus tuottaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden ja antaa valmiuksia toimia asiantuntijana ohjausalan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen suorittaneilla on opetustoimen henkilöstöä koskevan lainsäädännön (1998/986) mukainen kelpoisuus perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa toimivien opinto-ohjaajien ja oppilaanohjaajien tehtäviin. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen.  

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät elinikäisen ohjauksen rooleissa ja tehtävissä tarvittavia tietoja, taitoja, osaamisia ja asenteita riippumatta siitä, missä ympäristössä he työskentelevät. Tätä osaamista rakennetaan seuraavien osaamisalueiden ja niihin sisältyvien osaamisten avulla. Ammattispesifistä ydinosaamista ovat monikanavainen elinikäinen ohjaus sekä ohjauspalvelujen systeeminen kehittäminen. Koulutuksen aikana opiskelijat vahvistavat taitojaan myös oman ammatillisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. (Kuva 1.) 

Euroopan unionin neuvoston (2004) päätöslauselmassa elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. 2020-luvun Suomessa (Valtioneuvosto, 2020) määritelmä kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa

• tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
• tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan.

Monikanavainen ohjaus muodostuu kasvokkaisen palvelun lisäksi usean eri palvelukanavan muodostamasta kokonaisuudesta. Monikanavaisia ohjauspalveluja pyritään tuottamaan tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti oli käytettävä palvelukanava sitten sähköistä asiointia, kuvayhteydellä tuotettua etäpalvelua, chatia tai perinteisempää puhelinpalvelua tai käynti-asiointia.

Monikanavaisen elinikäisen ohjauksen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Ohjausteoreettinen osaaminen

Ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen tuntemus on peruskivi ohjausinterventioille ja niiden kehittämiselle; teoreettiset lähestymistavat jäsentävät ohjausajattelua ja auttavat ohjaajaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Ohjausteoreettinen osaaminen tarkoittaa myös kykyä tarkastella kriittisesti ohjaustoimintaa erilaisten ohjausalan teoreettisten lähtökohtien avulla ja arvioida niiden toimivuutta erilaisten asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä. Ohjausteoreettinen osaaminen on niin ikään ohjaajan kykyä hahmottaa eri teorioiden avulla sitä, mikä on hänen ohjaustyönsä tavoite sekä millaisilla menetelmillä asiakkaan prosesseja parhaiten tuetaan. Ohjausteoreettinen osaaminen kytkeytyy läheisesti muihin osaamisiin ja muodostaa yhden keskeisen osan ohjaajan ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Vuorovaikutusosaaminen

Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. Se tarkoittaa myös ohjaajan kykyä rakentaa ohjaussuhde, jossa ohjaaja tukee yksilön ja ryhmien valmiuksia kohdata haasteita ja löytää toimivia tapoja ratkaista ne sekä suunnitella omaa tulevaisuutta. Se on taitoa toimia vuorovaikutussuhteissa monikanavaisesti dialogitaitoja hyödyntäen.

Ohjausosaaminen (menetelmät ja prosessit)

Ohjausosaamiseen sisältyy oppimiseen ja opiskeluun, elinikäisten urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen sekä psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvää osaamista. Se on myös kykyä suunnitella, toteuttaa, arvioida, johtaa, kehittää ja uudistaa ohjausta huomioiden kontekstin sekä eri asiakasryhmien moninaisuuden ja taustan ohjauksen voimavarana. Tavoitteena on, että ohjaaja tuntee ohjauksen keskeiset työmuodot ja menetelmät sekä osaa arvioida niiden soveltuvuutta eri ohjaustilanteissa ja konteksteissa.

Systeeminen kehittäminen

Kasvavaan ja monimuotoistuvaan ohjaustarpeeseen vastaaminen ja elinikäisen ohjauksen näkökulman vahvistaminen edellyttävät ohjaustoimijoiden yhteistä panostusta ohjauksen sisältöjen, menetelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Systeeminen kehittäminen -osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Yhteiskuntaosaaminen

Yhteiskuntaosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan välisiä ilmiöitä, suhteita ja muutoksia sekä hyödyntää työssään tulevaisuutta koskevaa ennakointitietoa. Se edellyttää ohjaajalta ohjausta määrittävän lainsäädännön, eri oppilaitosmuotojen opinto-ohjauksen erityispiirteiden sekä eri ohjaustoimijoiden tarjoamien ohjauspalveluiden tuntemusta. Lisäksi se on taitoa edistää rakenteita tiedostavaa ohjausta ja yhdenvertaista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa elinikäisen ohjauksen alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Se tarkoittaa taitoa luoda tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja toimia erilaisissa monialaisissa sekä moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Se on myös kykyä ymmärtää oman organisaation ja alueellisten verkostojen ohjaustoiminnan koordinoinnin ja johtamisen merkitys.

Kehittämisosaaminen

Kehittämisosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä kriittisesti arvioida omaa ja yhteisönsä ohjaustoimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Se on tahtoa ja taitoa kehittää ja asettaa uusia tavoitteita ohjaustoiminnalle sekä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se on myös taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja tuottaa sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä.

Ammatillisen osaamisen jatkuvan kehittäminen

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen liittyy olennaisesti edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Ohjaus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat perustana oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen -osaamisalue koostuu seuraavista osaami-sista:

Reflektio-osaaminen

Reflektio-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaan ohjaajuuteensa liittyviä peruskäsityksiään, arvojaan ja asenteitaan sekä omia ajattelu- ja toimintamallejaan. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida oman toiminnan ja ajattelun eettisiä ja filosofisia lähtökohtia sekä kykyä arvioida oman osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittymistä. Reflektio-osaaminen mahdollistaa kriittisen ja uudistavan otteen niin oman ohjaustoiminnan kuin ohjauksen eri toimintaympäristöjen kehittämisessä yhdessä asiakkaiden ja ohjauksen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Ammatillinen kehittyminen ja työn määrittelyn osaaminen

Ammatillisen kehittymisen ja työn määrittelyn osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä määritellä ja paikantaa ohjaus tilanteissa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja muutostarpeita. Se on myös jatkuvaa oppimista ja kriittistä ajattelua sekä reflektiota. Lisäksi se on kykyä käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.