Pedagogiset periaatteet ja käytänteet

Erityisopettajankoulutus perustuu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, että sivistyksellisiin lähtökohtiin. Erityisopettajankoulutuksen keskeisenä tavoitteena on ohjata ja tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehittymistä edustamansa ammattialan asiantuntijatehtäviin (L 932 / 2014 4 §). Tulevaisuuden osaajia kouluttava korkeakouluyhteisö pyrkii kaikessa toiminnassaan olemaan saavutettava, tasa-arvoinen, digitaalinen, yhdenvertainen, monimuotoinen ja jatkuvan oppimisen mahdollistava yhteisö.

Opetussuunnitelmassa kuvattu ammatilliseksi erityisopettajaksi kehittyminen perustuu laajaan oppimiskäsitykseen. Sen taustalla ovat pragmaattinen ja konstruktiivinen käsitys tiedosta, jonka mukaan uusi tieto rakentuu tutkimalla, reflektoimalla ja kokemuksia jakamalla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käsitys oppimisesta perustuu ymmärrykseen ihmisestä aktiivisena toimijana, joka vastaanottaa ja valikoi tietoa, tekee havaintoja sekä muistaa ja tulkitsee. Näistä johdetut pedagogiset periaatteet pohjautuvat tutkittuun tietoon oppimisesta ja sen ehdoista. 

Ammatillinen erityisopettajankoulutus tukee ja edistää opiskelijan ammatillista kasvua, jossa oma lähtöammatti ja opettajan pedagoginen osaaminen kehittyvät erityisopettajan osaamiseksi.

Aktiivisesti toimien 

Opiskelija tarkastelee erityispedagogista työtä ja toimintaa tutkien ja ratkaisten itselleen merkityksellisiä ilmiöitä ja ongelmia yhteisöllisesti. Toimintamalli asettaa opiskelijan aktiiviseksi tutkijaksi, kehittäjäksi ja reflektiiviseksi tulevaisuuden erityispedagogiseksi osaajaksi.  

Oman työn tai oman oppilaitoksen erityispedagogisen toiminnan tutkiminen mahdollistaa sen, että oppijoilla itsellään on mahdollisuus suunnata oppimis-, tutkimus ja kehittämistehtäviä omien oppimistarpeidensa mukaisesti. Näin oppijalla on mahdollisuus olla itse aktiivinen tiedon muodostaja kouluttajalta saamansa ohjauksen ja palautteen tuella. Olennaista on, että uutta tietoa ei pelkästään tuoteta, vaan sitä myös käytetään mahdollisuuksien mukaan todellisissa yhteyksissä.

Yhdessä tehden 

Ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävä oppimista edistävä tekijä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys yksilöllisen oppimisen sekä jaetun ymmärtämisen muodostamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa useiden yksilöiden kesken. Opiskeltaessa ammatilliseksi erityisopettajaksi vuorovaikutussuhteet muodostuvat opiskelijoiden keskinäistä suhteista, kouluttajien ja opiskelijoiden välisistä suhteista sekä muista oppimisen kannalta merkityksellisistä verkostoista. Nämä kaikki tukevat erityispedagogisen tiedon ja erityisen tuen osaamisen kehittymistä, samalla mahdollistaen oman erityisopettajuuden kehittymisen tietoisen tarkastelun.

Opettajien ja opiskelijoiden keskinäinen kumppanuus rakentuu tasa-arvon, läpinäkyvyyden, vastavuoroisen vastuullisuuden ja molemminpuolisen oppimisen periaatteille. Luottamuksen rakentaminen on yhteinen tehtävä. Yhdessä toimimisessa käytetään hyväksi erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia.

Ohjaten ja arvioiden

Opinnot käynnistyvät henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisella. Osana HOPSin laatimista keskustellaan opiskelijan hankkiman osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä työn tai muun toiminnan opinnollistamisesta. Hyväksilukemisen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen) periaatteet ja käytänteet on kuvattu tällä sivulla kohdassa Hyväksilueminen tekee aiemmin hankitun osaamisen näkyväksi.

Ohjaus toteutetaan ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa vahvistettujen Ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Oppimisen arviointi on osaamistavoitteisiin pohjautuvaa, laadullista, kriteeriperusteista ja siinä opiskelijan itsearvioinnilla on tärkeä rooli. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet ja käytännöt on kuvattu tutkintosäännössä (§37) ja kohdassa Ohjauksen periaatteet Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. 

Opiskelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa on monimuotoista. Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät oppimispiirityöskentely, ohjauspäiviin osallistuminen, käytännön opetus- ja ohjaustaitojen kehittäminen, verkko-opiskelu ja itsenäinen opiskelu. Opinnot on organisoitu siten, että ohjauspäivät, itsenäinen opiskelu ja oppimispiiritoiminta erilaisine ryhmätehtävineen muodostavat mielekkään ja monimuotoisen oppimisprosessin.

Hyväksilukeminen tekee aiemmin hankitun osaamisen näkyväksi 

Opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea osaksi ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintoja osaamista, jota hän on aiemmin hankkinut muissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä. Erityisopettajan koulutuksen aluksi laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) määrittää opiskelijan opintojen yksilöllisen lähtökohdan. Suunnitelmassa opiskelija kuvaa sen, millaista osaamista hänellä jo on suhteessa erityisopettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin. Opiskelija voi esittää aiemmin hankittua osaamistaan hyväksiluettavaksi. Suunnitelman pohjalta käydään oppimista suuntaava keskustelu vastuukouluttajan kanssa.

Seuraavia opintojaksoja ei voi hyväksilukea: 

• Erityisopettaja työnsä kehittäjänä ja tutkijana 5 op

• Erityisopetus eri oppimisympäristöissä 6 op

   

Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. 

Korvaaminen 

Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista joko kokonaan tai osittain muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla.  

Korvaaviksi opinnoiksi esitettävien opintojen tulee vastata ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä ja osaamisen tulee olla olemassa. Korvaavien opintojen tulee siten liittyä ammatillisen erityisopettajan työhön tai oman ammattialan kehittämiseen. 

Korvaamista haetaan Pepin eAHOT-työkalun avulla ja hakemusten käsittelijä on opinto-ohjaaja Katariina Jouhiaho. Lisätietoa löydät Ohjeet ja lomakkeet -sivulta.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojaksoista voidaan hyväksilukea korvaamalla 

• Erityispedagoginen tietoperusta 5 op 

Korvaavana suorituksena voi olla:

• Erityispedagogiikan perusopinnot, 25 op (suoritettu 1.8.2014 jälkeen) tai
• Jamkin täydennyskoulutuksen tai avoimen amkin kautta suoritettu Ammatillisen erityisopetuksen perusteet I, 5 op tai Erityispedagoginen tietoperusta, 5 op (suoritettu 1.1.2018 jälkeen).

Sisällyttäminen

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja.  

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojaksoista voi hyväksilukea sisällyttämällä 

• Valinnaiset opinnot 5 op 

Valinnaiseksi opintojaksoksi voi esittää erityiseen tukeen liittyvän koulutuksen, jonka opiskelija on suorittanut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana (1.8.2021 jälkeen). Samoja opintoja ei voida hyväksilukea muissa opintojaksoissa. Valinnaisiksi opinnoiksi ei hyväksilueta opintoja, jotka sisältyvät hakukelpoisuuteen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen eli hakututkintoon ja / tai opettajan pedagogisiin opintoihin. 

Sisällyttämistä haetaan Pepin eAHOT-työkalun avulla ja hakemusten käsittelijä on opinto-ohjaaja Katariina Jouhiaho. Lisätietoa löydät Ohjeet ja lomakkeet -sivulta.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa.  

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten opiskelija perehtyy opintojaksojen osaamistavoitteisiin, arviointikriteereihin ja oppimistehtäviin. Hän arvioi hankkimaansa ja olemassa olevaa osaamistaan suhteessa niihin ja laatii aineiston, jolla osoittaa omaavansa ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojakson/opintojaksojen tavoitteena olevan osaamisen. Aineiston arviointia varten opiskelija laatii selvityksen, jossa perustelee, miten aineisto osoittaa opintojakson osaamistavoitteita vastaavan osaamisen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -lomake, aineisto ja selvitys osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten lähetetään ko. opintojakson vastuukouluttajalle. Esitetyn aineiston perusteella opintojakson vastuukouluttaja tarvittaessa yhdessä opiskelijan oman kouluttajan kanssa arvioi osaamista ja päättää hyväksiluvusta.