Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen kehittämisen lähtökohtia

Ammatillinen erityisopettajankoulutus on opettajankoulutuksen suorittaneille henkilöille tarkoitettu 60 op laajuinen jatkokoulutus. Koulutus antaa kelpoisuuden erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa sekä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA). Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (14.12.1998/986) määrittelee tarkemmin kelpoisuudet. Koulutuksen suorittaneella on oikeus käyttää nimikettä Ammatillinen erityisopettaja, AmE.

Ammatilliset erityisopettajat työskentelevät ammatillisissa oppilaitoksissa, vaativan erityisen tuen oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä ja oman pohjakoulutuksen mahdollistaessa myös ammattikorkeakouluissa. Ammatillinen erityisopettaja voi toimia erityisopetuksen lisäksi myös erityisen tuen asiantuntijana muilla työpaikoilla ja yrittäjänä.

Yhteiskunnan muutokset koulutuksen taustana

Ammatillisen erityisopettajan koulutuksen tavoitteet pohjaavat kansallisiin ja kansainvälisiin inklusiivisuutta korostaviin koulutuspoliittisiin linjauksiin ja suosituksiin. Euroopan tasolla erityisopetusta linjaa Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus. Suomen linjaukset perustuvat EU:n linjauksiin.  Muutokset kansainvälisessä tutkimuksessa, koulutuksen lainsäädännössä, toimintaympäristöissä ja opetussuunnitelmissa näkyvät myös erityisopetuksen järjestämisessä ja toteuttamisessa.

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset heijastuvat koulutusjärjestelmään, oppilaitosten toimintaan, opiskelijoihin ja opettajuuteen. Erityisopetuksen muuttumiseen vaikuttavat mm. taloudelliset muutokset, väestömuutokset, digitalisaatio, polarisaatio, työnelämän uudistuminen ja arvomaailman moninaistuminen. Muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, mutta samanaikaisesti ne voivat muodostaa uhkia tasa-arvoiselle osallistumiselle. Erityisopetuksen toimintaympäristön muuttuessa erityisopettajien on tärkeä ymmärtää muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Heidän tulee kyetä ennakoimaan, uudistamaan ja muuntamaan omaa osaamistaan sekä kehittämään työyhteisöjensä erityisen tuen toimintakulttuuria ja toimintamalleja vastaamaan tarkoituksenmukaisella tavalla ajan vaatimuksiin. Tulevaisuuden muutokset eivät kuitenkaan tapahdu vääjäämättä, vaan niihin on mahdollista vaikuttaa. Ammatillinen erityisopettaja toimii proaktiivisesti oppijoiden parhaaksi, arvioidessaan muutoksia ja niihin vaikuttamista.

Tässä opetussuunnitelmassa yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvää erityisopettajan osaamista jäsennetään inklusiivisen koulun, erityispedagogiikan alan tutkimustiedon ja erityisopetuksen tunnistettujen osaamistarpeiden raamissa. Inkluusio nähdään keskeisenä, erityisopettajankoulutuksen läpikulkevana teemana, ja se ymmärretään jatkumona, laajana kasvatusta, työelämää ja yhteiskuntaa koskevana ajattelutapana.  Se tarkoittaa myös tietoa ja ymmärrystä moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta osana yhteiskunnan ja työelämän muutosta. 

Erityisopetus on eettinen kannanotto arvokkaaseen ja hyväksyttävään toimintaan koulutusjärjestelmässä. Arvoperustaa ilmentää kolme ihmisen olemassaoloon ja arvokkuuteen liittyvää käsitettä: Identiteetti, integriteetti ja ihmisarvo. Niihin sisältyy moraalinen ymmärrys ja pyrkimys tavoitella ja työskennellä hyvän ja oikean puolesta.  Tämä tarkoittaa erityisopetuksen toiminnassa ja erityisopettajan työssä ehdotonta yksilön kunnioittamista, yksilön ainutlaatuisuuden arvoa ja tuen tarpeista riippumatonta luottamusta yksilön mahdollisuuksiin kehittyä.

Ammatillinen erityisopetus

Erityisopetus on säädösperustainen (L531 / 2017) osa toisen asteen ammatillisista koulutusta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi (L531 / 2017 §64). 

Ammatillista toisen asteen koulutusta järjestetään myös vaativan erityisen tuen koulutuksena opiskelijoille, jotka tarvitsevat runsaasti ja monipuolista tukea vaikeiden oppimisvaikeuksien, vaikean vamman tai sairauden vuoksi. Vaativan erityisen tuen mukaista opetusta voidaan järjestää myös työelämään ja itsenäiseen elämään valmistavana koulutuksena (TELMA), jolloin on kyse opiskelijan kokonaiskuntoutuksesta, joka toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä opiskelijan lähiverkoston sekä kuntoutuspalvelujen kanssa. 

Korkeakoulujen lainsäädännössä ei ole määräystä erityisestä tuesta. Ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden tukea ja tuen järjestelyjä ohjeistavat yhdenvertaisuuslaki ja korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmat. Oppimisen ja opiskelun tukea kehitetään psyykkisenä, fyysisenä, kulttuurisena ja sosiaalisena saavutettavuutena.

Osa oppivelvollisista ja osa ilman toisen asteen tutkintoa olevista aikuisista aloittaa opinnot tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA). TUVA-koulutuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskeluvalmiudet, joiden avulla voi hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen ja suoriutua näistä opinnoista. TUVA-koulutuksessa opiskelevalla on myös oikeus erityiseen tukeen.

Ammatillisen koulutukseen osallistuu moninainen joukko opiskelijoita. Esimerkiksi monikulttuurisuus tuo erityiseen tukeen ja erityisopetukseen sekä mahdollisuuksia että haasteita. Mahdollisuutena pidetään oppimisyhteisön monikulttuurisen tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntymistä. Haasteita voivat olla opetuskieleen liittyvät kielitaitopuutteet ja mahdolliset opiskeluun, oppimiseen ja opettamiseen liittyvät kulttuurierot.