Arvojen ja asenteiden liikuntapolitiikka muuttuvassa julkisessa hallinnossa

Tanssiva henkilö.

Suomalainen liikuntapolitiikka on monitoimijainen ja monitasoinen kokonaisuus. Liikuntapolitiikkaan liittyviä päätöksiä tehdään kansallisella, alueellisella sekä paikallisella tasolla. Lisäksi liikuntapolitiikka valuu eri politiikan osa-alueille, kuten terveyspolitiikkaan, jossa liikunnan avulla pyritään edistämään erilaisia terveyspoliittisia tavoitteita. 

Liikunnan terveys- ja hyvinvointihyötyjä on tutkittu paljon ja tietoa liikunnasta on saatavilla runsaasti. Silti suomalaiset liikkuvat liian vähän, ja tämä on noussut yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. 

"Väitöskirjatutkimuksessani perehdytään erityisesti liikuntapolitiikan ja terveyspolitiikan välisiin suhteisiin kansallisella sekä alueellisella tasolla. Alueellisella tasolla tutkimusintressi kohdistuu hyvinvointialueiden sekä kuntien väliseen yhteistyöhön, jossa liikuntapoliittiset ja terveyspoliittiset tavoitteet kohtaavat toisensa", kertoo Likesin tutkija Sari Lappalainen.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa näiden politiikkojen välisistä rajapinnoista, tavoitteista ja niiden johtamisesta. Tavoitteena on tunnistaa liikuntaa edistäviä sekä mahdollisesti estäviä tekijöitä. Tutkimuksessa nojataan teoreettisesti systeemiteoriaan, jonka avulla tutkittavaa ilmiötä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti tutkien systeemin sisäisiä sidoksia, vuorovaikutussuhteita ja arvoja. 

Artikkeli

Kokonaisvaltaista liikuntapolitiikan tutkimusta

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes ja Vaasan yliopisto tutkivat Be a Sport -hankkeessa suomalaisen liikuntapolitiikan systeemistä muutosta. Sari Lappalainen on aloittanut hankkeessa tutkijana ja väitöskirjan tekijänä.

Lisätietoja

Sari Lappalainen

Tutkija, Researcher
Likes, Likes
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358503407433