Työhyvinvoinnin puutteet aiheuttavat kansantaloudellisesti mittavia kustannuksia sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Sairauspoissaolojen määrää on kuitenkin mahdollista vähentää, työssä jaksamista parantaa ja työhön sitoutumista lisätä panostamalla suunnitelmallisesti henkilöstön työhyvinvointiin. Johdon ja esihenkilöiden rooli työhyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen. Johdon tuki, selkeät roolit ja kaikkien tiedossa olevat toimenpiteet luovat hyvän pohjan henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiselle.
Yksilöiden liikuttamisesta strategiseen näkökulmaan
Vape-hankkeessa etsitään ratkaisuja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työssä jaksamiseen ja uupumuksen vähentämiseen. Hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatin mukaan työhyvinvoinnin johtaminen on tässä tavoitteessa kaiken a ja o. ”Se vaatii strategiatyötä ja liikkumiseen liittyvien asioiden esillä pitämistä työyhteisöissä”, hän summaa.
Henkilöstöliikkumisen tukeminen voi tapahtua kolmella eri tasolla sen mukaan, millaisia keinovalikoimia organisaation käyttää. Henkilöstöliikuntaa toteutetaan yhä nykyään useimmiten pääasiallisesti alimmalla tasolla eli yksilöiden liikkumisen näkökulmasta esimerkiksi tarjoamalla liikuntaseteleitä tai järjestämällä työpaikalle liikuntavälineitä. Tällöin menetetään henkilöstöliikunnan hyödyt laajemmassa kuvassa organisaation tuottavuuden, ilmapiirin ja työnantajakuvan edistäjänä.
Vape-hankkeessa on tähdätty siihen, että hankekaupungeissa henkilöstöliikunnan tukeminen viedään kunnianhimoisemmalle kolmannelle tasolle ja liikunta otetaan osaksi organisaation arkista toimintakulttuuria kirjattuna strategiana. Tällöin henkilöstöliikuntaan tehdyistä satsauksista saadut hyödyt ovat suuremmat.
Johtamisen laatu ratkaisee
Vape-kaupungeissa on läpikäyty kehittämispolkua syksyn 2022 aikana. Jyväskylässä, Keuruulla, Mikkelissä ja Raisiossa on muotoiltu kaupunkikohtaisia suunnitelmia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen yhteistyössä strategisen hyvinvoinnin johtamisen asiantuntija Ossi Auran kanssa.
Vape-hankkeen mahdollistamaa kehittämispolkua taustoittaa Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämä Henkilöstöliikunnan barometri 2021. Se osoittaa, että työhyvinvoinnin johtamisen laatu vaikuttaa niin henkilöstöliikunnan toteutukseen kuin henkilöstön osallistumisaktiivisuuteenkin.
”Laadukas työhyvinvoinnin johtaminen on sitä, että tavoitteet, vastuut ja toimintaroolit on linjattu selkeästi eri tasoilla johtoryhmästä päälliköihin ja esihenkilöihin niin, että kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan ja miten toimia seurataan ja arvioidaan”, Aura tiivistää.
Hän painottaa päätöksenteon merkitystä osana onnistunutta työhyvinvoinnin johtamista: ”Organisaatioissa saatetaan käyttää paljon aikaa työhyvinvoinnin edistämisestä puhumiseen, mutta yllättävän usein konkreettiset päätökset puuttuvat. Olennaista on muistaa, että peruspäätökset ratkaisevat.”
Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen on prosessi
Vape-hankkeen kehittämispolun ensimmäisenä askeleena hyödynnettiin Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoitusta. Se on organisaatioiden liikuntaohjelmien suunnitteluun ja arviointiin kehitetty työkalu. SAT- kartoituksessa tarkastellaan henkilöstöliikunnan toteuttamista yhdeksällä eri osa-alueella, jotka arvioidaan ja pisteytetään erikseen. SAT-kartoituksen tulokset tarjosivat kullekin kaupungille kuvauksen omasta lähtötilanteesta ja konkreettiset kehittämisehdotukset, miten liikuntaa voidaan edistää tehokkaasti.
Toisena vaiheena olivat Auran fasilitoimat työpajat. Jokainen kaupunki sai sparrausta kahden työpajan verran. Työpajojen välissä tehtiin välitehtäviä, jotka liittyivät kaupunkikohtaisiin kokeiluihin ja työpajoissa läpikäytyihin tulkintoihin tarpeellisista toimista. Lopuksi tuotettiin kaupunkikohtainen kokonaisraportti työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan johtamisen jatkoaskeleista.
Marraskuun lopulla pidetyssä kehittämispolun yhteenvetowebinaarissa neljän kaupungin edustajat kokoontuivat kuulemaan toistensa kokemuksia prosessista ja hakemaan ideoita toisiltaan jatkokehittämiseen. Osa toimenpiteistä on kaupungeissa vielä kesken, mutta tapaamisessa saatiin viitteitä sparrausten hyödyistä.
”Vaikka kehittämispolku toteutettiin suhteellisen nopeassa aikataulussa, prosessi on varmasti toiminut hyvänä sysäyksenä työhyvinvoinnin johtamisen kysymyksien käsittelyyn”, Ripatti kuvailee ja kertoo, että työhyvinvoinnin kehittämistyötä jatketaan kaikissa kohdekaupungeissa edelleen.
