artikkeli

Tutkimus: Sosiaalityön järjestämistapa ei aina kohtaa nuorten aikuisten tarpeita

Kuva
Eero Saarikoski / Tussitaikurit

Nuorten aikuisten sosiaalityö edellyttää erityisosaamista ja erityisiä palveluita. Palvelut järjestetään hyvinvointialueilla monin eri tavoin, mutta asiakkaan osallisuuden periaatteen tulisi toteutua järjestämistavasta riippumatta. NuoriSO-hankkeessa on tutkittu, miten palvelut ja työkäytännöt vastaavat nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja edistävät heidän osallisuuttaan. 

Piirretty kuvistuskuva nuoren aikuisen palvelupolusta sosiaalityössä.

Nuorten aikuisten – eli lakiperustaisesti 18–29-vuotiaiden – elämänvaiheeseen liittyy useita siirtymiä, kuten siirtymät koulutukseen ja työelämään sekä parisuhteeseen ja perheen perustamiseen. Nuorten aikuisten voimavarat ja toimintamahdollisuudet siirtymävaiheissa eroavat monin tavoin, ja ne heijastuvat heidän tuen tarpeisiinsa.

Nuorten aikuisten sosiaalityötä ohjaa lainsäädäntöön perustuen asiakkaan osallisuuden periaate.

"Osallisuus on hieman amebamainen käsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia olemisen, kuulumisen ja tekemisen tapoja sekä käytänteitä", huomauttaa hankkeen vastuututkija, apulaisprofessori Henna Pirskanen Lapin yliopistosta. 

Osallisuutta voidaan tukea rakenteellisesti ja erilaisin työmenetelmin.

"On hyvä muistaa, että riippumatta palveluiden rakenteista, asiakastapaamisissa on aina tärkeää kohdata nuori aikuinen tavalla, joka luo osallisuuden mahdollisuuksia", sanoo vuorovaikutukseen erikoistunut tutkija Sanni Tiitinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Hyvinvointialueilla nuorten aikuisten kanssa tehtävä sosiaalityö on usein järjestetty aikuissosiaalityön tehtäväalueella. Suurimmissa kaupungeissa 18–29-vuotiaiden palveluita tarjotaan omissa yksiköissä tai tiimeissä, mutta pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole erikoistuneita tiimejä. 

"Hankkeessa olemme tuoneet esille, että nuori aikuisuus elämänvaiheena kaipaa sosiaalityössä erityisosaamista ja erityistä huomiota", huomauttaa apulaisprofessori Mia Tammelin Tampereen yliopistosta.

"Nuoren voi olla vaikea tulla toimistolle, ja se voi olla jopa yksi tekijä sille, että palveluprosessi ei käynnisty tai se katkeaa. Sellaisissa tilanteissa palvelujen tulisi jalkautua nuoren luo", toteaa yliopisto-opettaja Sami Ylistö Jyväskylän yliopistosta.

Yksi hankkeen keskeisistä tuloksista on, että nuorten aikuisten palvelutarpeet ja palvelujen järjestämistapa eivät välttämättä kohtaa. Pahimmillaan tämä johtaa palveluprosessin katkeamiseen. 

NuoriSO-tutkimushanke (2022–2024)

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja usean korkeakoulun konsortion toteuttamassa NuoriSO-hankkeessa on tuotettu tietoa nuorten aikuisten sosiaalityöstä osallisuuden edistämisen näkökulmasta. 

Hankkeessa on selvitetty, miten palvelut ja työkäytännöt vastaavat nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja edistävät heidän osallisuuttaan. Hankkeessa on esimerkiksi tutkittu, millaisia ovat sosiaalityötä koskevat palvelukuvaukset ja miten nuoret aikuiset ja työntekijät kokevat palvelut.     

Päätösseminaari järjestettiin Jyväskylässä

NuoriSO-hankkeen päätösseminaari järjestettiin 19.11.2024 Jyväskylässä. Päätösseminaarissa esiteltiin hankkeen tutkimustuloksia ja keskusteltiin tulosten merkityksestä sosiaalityön ja palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Paneelikeskustelussa teemana oli Nuorten aikuisten sosiaalityö nyt ja tulevaisuudessa, ja keskustelemassa olivat Sami Markuksela (Hyvaks), Elina Peränen (Into ry), Karoliina-Annika Huttunen (Vamos) ja Sami Ylistö (Jyväskylän yliopisto).

Lisätietoja:

NuoriSO-hankkeen verkkosivu: https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/NuorisO  

Henna Pirskanen, [email protected]

Sami Ylistö, [email protected]

Sanni Tiitinen, [email protected]

Mia Tammelin, [email protected]